Ylen sivuilla on juttu: Mitä ihminen tekee sinillä ja kosinilla – paitsi kompastuu niihin yläkoulussa?
Minusta matematiikka sinne YO-kirjoituksiin saakka on juuri sopiva mittari opetuksen tasosta. Rahalla ei ole siihen pienintäkään vaikutusta, vaan kyse on opettajien/oppilaiden tasosta ja viitseliäisyydestä.
Missä muussa voidaan tasoa mitata ilman että aina huudetaan lisää rahaa. Matematiikka on todiste sille, että raha on vain osaratkaisu tavoitteisiin pääsemiseksi.
Minusta matematiikka sinne YO-kirjoituksiin saakka on juuri sopiva mittari opetuksen tasosta. Rahalla ei ole siihen pienintäkään vaikutusta, vaan kyse on opettajien/oppilaiden tasosta ja viitseliäisyydestä.
Missä muussa voidaan tasoa mitata ilman että aina huudetaan lisää rahaa. Matematiikka on todiste sille, että raha on vain osaratkaisu tavoitteisiin pääsemiseksi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Teinit eivät todellakaan ymmärrä, miten monipuolinen käyttö sinille ja kosinille sekä muille trigonometrian ihmeille on monillakin insinöörialoilla. Mitä matematiikka vaatii ja opettaa, on ennen kaikkea selkeä ajattelu. Ilman selkeää ajattelua on turha kuvitella käyttävänsä laskinta tai ohjelmistoja matemaattisten ongelmien ratkaisuun. Tässä pätee erinomaisesti gigo-periaate (garbage in, garbage out), eli vääristä lähtökohdista saa aina väärät tulokset.
Siitä olen samaa mieltä, että matematiikkaa pitäisi koulutasollakin soveltaa enemmän vaikkapa fysiikan ongelmien tai yhteiskuntaopin pankkijuttujen (korot, lyhennykset, rahojen riittävyys) ratkaisuun. Ehkäpä tätä kautta saataisiin lisää intoa matematiikan harjoitteluun, mitä kautta osaaminen ainoastaan saadaan.