Valkosipuli kannattaisi siis ottaa mukaan osaksi kouluruokailua, niin kaikki tottuisivat siihen ja voisimme käyttää sitä yleisesti ruokailussa. Suomessakinhan valkosipulia on viljelty jo 1500-luvun lopulta lähtien; tosin viljely oli välillä unohduksissa parisensataa vuotta. Eli se on kotikutoinenkin hyötykasvi. Lisäksi talvivalkosipuli on valkosipulikanta, joka nimensä mukaisesti viihtyy talvet maassa. Se on kotoisin kylmästä Siperiasta, mistä syystä se menestyy erinomaisesti koko Suomessa Lappia myöten.
Valkosipulihan on vanhimpia viljelykasveja maailmassa. Sen oletetaan kehittyneen jostakin keskiaasialaisesta luonnonvaraisesta lajista. Eurooppaan se on tullut ensimmäisten viljelykasvien mukana. Valkosipulia on käytetty vuosituhansien ajan sekä mausteena että rohtona.
Valkosipulihan on siitäkin erityinen, että se ei lisäänny siemenistä. Valkosipuliin kasvaa kyllä kukkavarsi ja varteen kukintojen tyvelle muodostuu pikkusipuleita eli itusilmuja. Kasvin lisäys tapahtuu kokonaan sipulin kynsistä tai noista kukintojen itusilmuista, sillä valkosipuli ei pysty tuottamaan itävää siementä. Näin siksi, että vuosituhansia tapahtunut lisäys kynsien avulla on johtanut siihen, että kasvi on menettänyt kyvyn lisääntyä suvullisesti, jos tätä kykyä on koskaan ollutkaan.
Valkosipuli sisältää noin prosentin verran rikkipitoista aminohappoa, alliinia. Se hajoaa allinaasi-entsyymin vaikutuksesta allisiiniksi, jolla on kyky estää bakteereiden, hiivojen, sienten ja myös virusten kasvua. Eräät valkosipulin sisältämät ainesosat, mm. tioallyylisulfidit, ehkäisevät fibriinien muodostumista veressä ja hidastavat siten veren hyytymistä. Tästä syystä valkosipulilla on verisuonten tukkeutumista estävä vaikutus. Valkosipuli laskee myös veren kolesteroli- ja rasva-ainepitoisuutta ja ehkäisee verisuonten kovettumista. Se laajentaa verisuonia, mikä vaikuttaa alentavasti verenpaineeseen. Flunssaan pari kolme tuoretta valkosipulin kynttä sellaisenaan voileivän päällä, ellei sierain niitä kestä.
- Osaatko poistaa sen jälkeen jäävän tuoksun?
Valkosipulihan on vanhimpia viljelykasveja maailmassa. Sen oletetaan kehittyneen jostakin keskiaasialaisesta luonnonvaraisesta lajista. Eurooppaan se on tullut ensimmäisten viljelykasvien mukana. Valkosipulia on käytetty vuosituhansien ajan sekä mausteena että rohtona.
Valkosipulihan on siitäkin erityinen, että se ei lisäänny siemenistä. Valkosipuliin kasvaa kyllä kukkavarsi ja varteen kukintojen tyvelle muodostuu pikkusipuleita eli itusilmuja. Kasvin lisäys tapahtuu kokonaan sipulin kynsistä tai noista kukintojen itusilmuista, sillä valkosipuli ei pysty tuottamaan itävää siementä. Näin siksi, että vuosituhansia tapahtunut lisäys kynsien avulla on johtanut siihen, että kasvi on menettänyt kyvyn lisääntyä suvullisesti, jos tätä kykyä on koskaan ollutkaan.
Valkosipuli sisältää noin prosentin verran rikkipitoista aminohappoa, alliinia. Se hajoaa allinaasi-entsyymin vaikutuksesta allisiiniksi, jolla on kyky estää bakteereiden, hiivojen, sienten ja myös virusten kasvua. Eräät valkosipulin sisältämät ainesosat, mm. tioallyylisulfidit, ehkäisevät fibriinien muodostumista veressä ja hidastavat siten veren hyytymistä. Tästä syystä valkosipulilla on verisuonten tukkeutumista estävä vaikutus. Valkosipuli laskee myös veren kolesteroli- ja rasva-ainepitoisuutta ja ehkäisee verisuonten kovettumista. Se laajentaa verisuonia, mikä vaikuttaa alentavasti verenpaineeseen. Flunssaan pari kolme tuoretta valkosipulin kynttä sellaisenaan voileivän päällä, ellei sierain niitä kestä.
- Osaatko poistaa sen jälkeen jäävän tuoksun?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.