"Talous 24.2.2016 klo 16:15 | päivitetty 24.2.2016 klo 16:52
Ministeriö selvittää työttömyysturvan kiristämistä – työttömän otettava vastaan työ kuin työ?
Työ- ja elinkeinoministeriö pohtii uusia keinoja työttömyysturvan kiristämiseksi. Tarkastelussa on muun muassa työn vastaanottovelvoitteen laajentaminen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työttömän olisi jatkossa otettava nopeammin vastaan mitä tahansa työtä, jotta ei menettäisi työttömyyskorvausta. Taustalla on hallituksen linjaus työn vastaanottovelvoitteen kiristämiseksi.
Asiakas te-keskuksen kassalla.
Tarkastelussa on mm. työn vastaanottovelvoitteen laajentaminen. Kuva: Yle
Työllisyysaste piiputtaa Suomessa nimenomaan keskeltä työuraa ja esimerkiksi palvelualoilla työpaikat ovat avoinna entistä pidempään.Työttömyyskin on korkealla 9,3 prosenttia.
Korkean työttömyyden kanssa painivan hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että työn vastaanottovelvoitetta tiukennetaan. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan, pitäisikö työttömän jatkossa ottaa heti vastaan tarjottu työpaikka, vaikka se ei vastaisi työttömän ammattikokemusta tai koulutusta.
– Kyllä itse arvioisin, että varmaankin tämä ammattitaitosuoja voisi olla yksi sellainen asia, mitä tässä tiukennuksessa kyllä tarkastellaan. Mitä se tarkemmin voisi tarkoittaa, on poliittinen asia aikanaan, vanhempi hallitusneuvos Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.
Tällä hetkellä ammattisuoja on kolme kuukautta. Työttömäksi jäätyään henkilö voi kolmen kuukauden ajan kieltäytyä muusta kuin omaa koulutustaan tai työkokemustaan vastaavasta työstä. Tämä koskee myös vastavalmistuneita. Suoja on voimassa heilläkin, joilla ei ole koulutusta, jos henkilö on alan ammattilainen pitkän työkokemuksen perusteella.
– Tarkoittaa sitä, että työnhakija voi työttömyysturvaa menettämättä kieltäytyä muusta kuin koulutusta ja työkokemusta vastaavasta työstä, Meling selventää.
Töihin vaikka toimeentulo heikkenisi?
Selvityksen alla on sekin, että pitäisikö ehtoja kiristää vai voiko työtön jatkossakin kieltäytyä sekä osa-aika, että kokoaikatyöstä , jos työttömyysturva on parempi kuin työstä saatava palkka. Tällä hetkellä työtön voi kieltäytyä työstä, jos työstä saatava toimeentulo on alhaisempi kuin työttömyysturva.
– Tällä hetkellä laki lähtee siitä, että työstä voi kieltäytyä, jos työstä saatava palkka, josta on sitten vähennetty työn vastaanottamisen kulut eli lähinnä matkakulut jäisi pienemmäksi kuin työttömyysturva.
Meling sanoo, että tämä koskee sekä osa-aika, että kokoaikaista työtä. Vuoden 2014 loppuun tämä koski vain osa-aikatyötä.
– Kyllä mä kuuluu siihen palettiin, että selvitetään, mutta mitään poliittisia päätöksiä ei vielä ole, Meling täsmentää.
Meling sanoo, että mikäli työttömyysturvan karensseihin puututtaisiin, se voisi koskea karenssien kestoa.
Paineet kiristyksiin ovat kasvaneet taantuman pitkittyessä
– Palvelualoilla on ilmennyt selkeästi rekrytointiongelmaa ja kohtaanto-ongelmaa, että siinä määrin kun tällaiset uudistukset parantaisi palveluyritysten kykyä työllistää, niin kyllähän ne loisi selkeitä kasvuodotuksia toimialoille, sanoo Palvelualojen työnantajaliiton Paltan elinkeinopoliittinen asiantuntija Tuomas Telkkä.
Sen sijaan työntekijäpuolella SAK tyrmää ajatuksen tiukennuksista. SAK:n mukaan kyseiset keinot eivät ole oikea tapa kasvattaa työllisyyttä ja talouskasvua Suomessa.
Työn vastaaottonvelvoitetta laajennettiin alueellisesti jo vuoden 2015 alusta, silloisen hallituksen päätöksellä. Työtä on nyt otettava vastaan kauempaa kotoa eli myös perinteisten työssäkäyntialueiden ulkopuolelta.
– Nykyisten ehtojen mukaan työtä on otettava vastaan 80 kilometrin etäisyydetä kotoa, jos työmatkat on mahdollista taittaa julkisella liikenteellä kolmessa tunnissa, Meling sanoo."
Ministeriö selvittää työttömyysturvan kiristämistä – työttömän otettava vastaan työ kuin työ?
Työ- ja elinkeinoministeriö pohtii uusia keinoja työttömyysturvan kiristämiseksi. Tarkastelussa on muun muassa työn vastaanottovelvoitteen laajentaminen. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työttömän olisi jatkossa otettava nopeammin vastaan mitä tahansa työtä, jotta ei menettäisi työttömyyskorvausta. Taustalla on hallituksen linjaus työn vastaanottovelvoitteen kiristämiseksi.
Asiakas te-keskuksen kassalla.
Tarkastelussa on mm. työn vastaanottovelvoitteen laajentaminen. Kuva: Yle
Työllisyysaste piiputtaa Suomessa nimenomaan keskeltä työuraa ja esimerkiksi palvelualoilla työpaikat ovat avoinna entistä pidempään.Työttömyyskin on korkealla 9,3 prosenttia.
Korkean työttömyyden kanssa painivan hallituksen linjaukset lähtevät siitä, että työn vastaanottovelvoitetta tiukennetaan. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää parhaillaan, pitäisikö työttömän jatkossa ottaa heti vastaan tarjottu työpaikka, vaikka se ei vastaisi työttömän ammattikokemusta tai koulutusta.
– Kyllä itse arvioisin, että varmaankin tämä ammattitaitosuoja voisi olla yksi sellainen asia, mitä tässä tiukennuksessa kyllä tarkastellaan. Mitä se tarkemmin voisi tarkoittaa, on poliittinen asia aikanaan, vanhempi hallitusneuvos Timo Meling työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo.
Tällä hetkellä ammattisuoja on kolme kuukautta. Työttömäksi jäätyään henkilö voi kolmen kuukauden ajan kieltäytyä muusta kuin omaa koulutustaan tai työkokemustaan vastaavasta työstä. Tämä koskee myös vastavalmistuneita. Suoja on voimassa heilläkin, joilla ei ole koulutusta, jos henkilö on alan ammattilainen pitkän työkokemuksen perusteella.
– Tarkoittaa sitä, että työnhakija voi työttömyysturvaa menettämättä kieltäytyä muusta kuin koulutusta ja työkokemusta vastaavasta työstä, Meling selventää.
Töihin vaikka toimeentulo heikkenisi?
Selvityksen alla on sekin, että pitäisikö ehtoja kiristää vai voiko työtön jatkossakin kieltäytyä sekä osa-aika, että kokoaikatyöstä , jos työttömyysturva on parempi kuin työstä saatava palkka. Tällä hetkellä työtön voi kieltäytyä työstä, jos työstä saatava toimeentulo on alhaisempi kuin työttömyysturva.
– Tällä hetkellä laki lähtee siitä, että työstä voi kieltäytyä, jos työstä saatava palkka, josta on sitten vähennetty työn vastaanottamisen kulut eli lähinnä matkakulut jäisi pienemmäksi kuin työttömyysturva.
Meling sanoo, että tämä koskee sekä osa-aika, että kokoaikaista työtä. Vuoden 2014 loppuun tämä koski vain osa-aikatyötä.
– Kyllä mä kuuluu siihen palettiin, että selvitetään, mutta mitään poliittisia päätöksiä ei vielä ole, Meling täsmentää.
Meling sanoo, että mikäli työttömyysturvan karensseihin puututtaisiin, se voisi koskea karenssien kestoa.
Paineet kiristyksiin ovat kasvaneet taantuman pitkittyessä
– Palvelualoilla on ilmennyt selkeästi rekrytointiongelmaa ja kohtaanto-ongelmaa, että siinä määrin kun tällaiset uudistukset parantaisi palveluyritysten kykyä työllistää, niin kyllähän ne loisi selkeitä kasvuodotuksia toimialoille, sanoo Palvelualojen työnantajaliiton Paltan elinkeinopoliittinen asiantuntija Tuomas Telkkä.
Sen sijaan työntekijäpuolella SAK tyrmää ajatuksen tiukennuksista. SAK:n mukaan kyseiset keinot eivät ole oikea tapa kasvattaa työllisyyttä ja talouskasvua Suomessa.
Työn vastaaottonvelvoitetta laajennettiin alueellisesti jo vuoden 2015 alusta, silloisen hallituksen päätöksellä. Työtä on nyt otettava vastaan kauempaa kotoa eli myös perinteisten työssäkäyntialueiden ulkopuolelta.
– Nykyisten ehtojen mukaan työtä on otettava vastaan 80 kilometrin etäisyydetä kotoa, jos työmatkat on mahdollista taittaa julkisella liikenteellä kolmessa tunnissa, Meling sanoo."
Vastaukset 52
Vanhimmat
Kyllä työttömälläkin on sanansa sanottava. Pitäisikö työttömän ottaa vastaan paskatyö, mikä ei muille kelpaa? Tai työ, joka ei kiinosta?
Sinua varmaan ei syöminenkään kiinnosta? Tiukennuksilla ja sosiaaliturvan leikkauksilla alkaa kiinnostus työhön lisääntyä ja paskatöitä ei enää ole.
ÄLKÄÄ RIIDELKÖ!!!!!!!!!
Se on mentävä ainakin 30-luvulle, jolloin työ kyllä kiinnosti, ainakin Suomalaisia. MAMUt saavat kaiken tarvitsemansa.
50 ja 60 luvulla työttömille valtio järjesti ns hätäaputyötä, kanavankaivua, risusavottaa maaseudulla, mutta nykyään moiset on nyky sohvaperuna työttömälle "siperiaa
Kaikki työ on tärkeää. Tärkeintä on siivoaminen. Se kaikista tärkein työ.
Siivoaminen mukavaa ja siinä usein voi ajatella Putinin rikollisuuttakin.
Siivoaminen on vativaa työtä. Mitään ei saa tärvellä ja tulos pitää olla
luksusta. Siivoustoimi on hyvä esimerkki paikallisesta sopimisesta, kun
oikein hyvät palkat voidaan maksaa aina jos vihaa rikollisia venäläisiä.
Tärkeintä koko maailman laajuisesti on luonnollisesti murhamies putinin
kiinniotto ja venäjä-leikin täydellinen loppuminen. Ei ole mitään Venäjää.
Teurastaja Lenin aikoinaan lopetti Venäjän. Rikollinen putin leikkii vielä rus.
Siivoojat ovat korkeasti koulutettuja. Puhdistusaineita on satoja erilaisia jo.
Tärkeintä on vihata rikollista ryssää ja pyllistää aina kaikkea rikollista rus.
Tärkeintä on siivoaminen. Se kaikista tärkein työ.
TOTTA PUHUT!
Jos kaikki paska poistaan, voidaan jokaista rikollista ryssää ampua välittömästi.
Maailman siivoaminen rikollista venäläisistä on kaikista tärkeintä työtä.
Amerikan Yhdysvallat USA, Saksa ja Suomi yhdessä Viron kanssa Natoa.
Me piiritämme Japanin kanssa yhdessä saatanan valtakuntaa putinisteja.
Hypimme tasajalkaa rikollisten ryssien päällä ja poltamme roviolla ryssät.
Työtönkin on työntekijä sillä hän hakee töitä. Jos kumartaa ryssää ei saa töitä.
Kaikki työ on tärkeää ja voidaan iloita yhdessä kun putin otetaan kiinni hirteen.
Koko Karjalan vapauttaminen on valtakunnankansleri Timo Soinin mahtava työ.
"Tärkeintä on vihata rikollista ryssää ja pyllistää aina kaikkea rikollista rus."
Eks sekin ole kivaa, kun joka aamu putin tulee perseestä pottaan ja pyllistät
samalla rikollisia venäläisiä. Kansojen murhaaja putin on vain ulostetta pyh.
Sauli Niinistö polttaa roviolla ryssät. Se on miehen työ.
Mitä vetoa, että tämä ei tietenkään koske kansanedustajia kun he jäävät pois eduskunnasta, vai joutuvatko hekin ottamaan vastaan minkä tahansa työn joka heille tarjotaan.
ei ne saa sopeutumiseläkettä.
Tämä on helposti ratkaistu. Ensimmäisenä pakkotyöpäivänä aiheuttaa työnantajalle maksimaalisen vahingon, jolloin kenkää tulee ihan varmasti.
Esimerkiksi varastomieheksi pakotettu ajelee varastohyllyt nurin trukilla. Vahinkoja sattuu, varsinkin pakkotyövoimalle.
Sen jälkeen tielle, kulkuriksi ja kerjäämään - rengiksi ruokapalkalla - torppariksi Miilurannalle.
Yksi vaihtoehto tuokin.
Arvojen koventuessa koventuvat myös otteet, ryöstöt, murrot, kaappaukset jne.
Maajusseille kanssa työntekopakko. Kävin tuossa aamulenkillä enkä nähnyt ristin sieluakaan navettapoluilla. Enkä ole nähnyt koko talvena vilaustakaan. IKävä niitä ei ole, mutta vituttaa kun toiset elelevät yheiskunnan siivellä, eivätkä edes kunnostaan pidä huolta.
niinhän siinä on käynytkin, että navetapolut on hiljenneet, viimevuonakin yli 8000 maajussia lopetti kun tuottajahinnat on alentuneet alle kannattavuuden, yksi juttu mikä unehdetaan maatalouden vihapuheissa on se, että kun PääSipilä lausui, että sotaharjoitukset ei ole ulkopoliittista vaan omanmaan puolustuksen ylläpitoa, niin siihen voi lisätä myös maatalouden ja maaseutu yhteiskunnan elinvoimaisena pitämisen, sillä se jos mikä on suora jatke ja turvalisä puolustuksen kestävyyteen, jos sitä joskus, jälleen, tarvitaan.
Siksipä ne varmuusvarastot on syytä pitää yllä ja tietty määrä pakettipeltoja. Maajussien ikuinen elatus voitaisiin silloin lopettaa. Nykyajan sodat olisi Suomen osalta ohi niin äkkiä, ettei maajussi ehtisi kylkeä kääntää.
ei se pakettipeltokaan nappia painamalla ruokaa tuota, verronkaan jos maajussit lopetetaan kuka ne pakettipellot saa sitten ruokaa tuottamaan, kirkonkylän vetelyksiltä ei ainakaan onnistu, mitä sotaan tulee niin suomi puollustauttuu sen aikaan että maajussien traktorit-kaivurit ja muu kärry- kalusto jota pv-tarvitsee kerkiää rintamalle, kirkonkylän vetelät ja muut siihen kastiin kuuluvat saa ollakin kotonaan kellareissa ja siltarummuissa kontallaan tärisemässä, kun maalla-asujain kunto ja tahto riittää ja ovat heitä puollustamassa, weisaajat kirkossa.
Herra varijelkoon meitä suomalaisia. Peli on pelattu jo etukäteen jos sota tulee ja maajussit sen ratkasee.
"maajussit sen viime peleissä ratkaisi, "maalta lähtöisin olevien kaupunkilaisten kanssa, siksi puhekieli on vieläkin Suomen kieli, "kanaperäset voi puhua kotkottamalla.
ei tuo ole mitään sen rinnalla kun sipilä aikoinaan oli laittamassa työnhakijat peruspäivärahaa vastaan töihin. Yhtälönä mitä mielenkiintoisin
Ei ilmaista veronmaksajien rahaa saa jakaa ilman vastiketta, ay-liike voisi antaa sen imaisen rahan työttömille!
Täsmennäppä vähän, miten ay-liike jakaa ilmaista rahaa ja kenelle?
Ay-liikehän vastustaa tuota että ihmiset tekisi jotain työttömyyskorvausta vastaan!
Tarkoittanet,että liitonrahoille päässeet saisi vaadittavasta vastikkeellisesta työstä kohtuullisen korvauksen,verraten br.650e peruspäivärahalla tuollaista työtä tekeviin! - Molemmat voinut tehdä yhtä paljon töitä,rankempaakin,on vain esim.puuttunut 2kk työhistoriaa vaadittavasta työhistoriasta.
Muistakaahan jauhonaamat, ettei ole mitään liiton rahoja. On vain työttömyyskassojen rahoja ja ne rahat tulevat valtiolta. Valtio eli maan hallitus nämä systeemit on aikoinaan luonut. Tietysti liitot ovat olleet asialle myötämielisiä, koskapa jotenkinhan ihmisen on toimeentulonsa saatava. Ei ole yksittäisen ihmisen oma keksintö, että on tänne maailmaan syntynyt, joten joutaa ne maailman rikkaat elättää.
työttömyys kassojen rahat on maksaneet työnantaja ja työntekijä, mitään "valtionrahoja ei ole kassoissa, "valtionrahat työttömille jotka eivät ole kassoihin ikänä maksaneet, tulee heille takuutulona sossusta ja ne rahat tulee työtä tehneitten veroista
Sotu-maksut maksaa työnantaja ja aivan viime aikoina siihen kolehtiin ovat osallistuneet hieman työntekijätkin. Se ei ole korvamerkittyä rahaa, eikä se yksistään riitä, joten osaltaan sitä on maksettu verotuloista ja sitä ovat maksaneet nekin jotka maksavat pääomatuloistaan veroja, eikä se olekaan pieni osuus. Eli valtion kassasta se raha siirtyy työttömyyskassoihin. Mitä tulee työttömiin, he saavat sitten työttömyyskorvausta, koska korvausjärjestelmä on olemassa. Sossusta saa sitten ne väliinputoajat. Koetahan metsämaapaviaani jo miehistyä. Ei se sinunkaan maksamilla veroilla tämä maa nyt liikaa ole päässyt rikastumaan. Niitäkin vaivaisia markkoja mitä olet maksanut, viitsit täällä päiväkausia itkeä.
olen mielestäni jo yli 70 vuotta olevana ja vsta 1963 alkaen veroja maksaneena tarpeeksi miehistynyt", tästä alkaen herkiän miehistymästä ja alan vaatimaan kaikkia etuisuuksia yhteiskunnan varoista, elikkä heittäydyn lapsenomaiseksi, vähävaraiseksi ja "ymmärtämättömäksi, että kerkeisin maksamastani veroista jotain vastikettakin saada, vaimoni ei, yli 30 vuoden veronmaksunsa jälkeen saanut vaan kuoli "saappaat jalassa, koetappa kanaperänen ymmärtää, että ilman työntekijäin maksamaa veroja ei korvauksia "valtion rahoista maksella, mitä pääoman maksamiin veroihin tulee, niin heidän vero % on pienempi kuin vastaava työntekijäin tulosta perittään
Joo, mutta ne työntekijöiltä tulevat verotulot ovat vain häviävän pieni osa kokonaisverotuloista. Otan osaa jos olet noinkin vanhaksi elänyt etkä ole ymmärtänyt näitä elämän totuuksia. Pelkkää kusetustahan maailma on, mutta se pitäisi ihmisen ymmärtää ennen kuin se on myöhäistä. Ovat tainneet persut heittää sumua sinunkin silmille. Toivotaan, että edes 80 vuotispäivään mennessä ne suomukset kuitenkin silmiltä tipahtaisi. Vai ehtineekö tuo kaihi tulla väliin. Piti vielä sanomani, että minun verokirjani ei ikinä ole ollut porvarilla.
jatkoa edelliseen, se että "veroparasiitti "Atte´et suomesta hankkimaansa pääoma veronmaksustaan suomeen kiertää veronsa maksun ulkomaitten verovapaisiin, että se siitä, sinun "pääomatuloista saatuun veroihin", luuletko ja niin luulet kun kanaperälle ei posti kulje ja tieto, että suurpääoma kustantaa köyhien elämän, luulo ei ole tiedon väärtti", selvennykseksi, että keneltä se Sipilä on rahanpuutteessaan nyt "leikkaamassa, eiköhän em jo kanaperäsen sivistyksen tason nousuun riittäne, että en itke" enempää", maksamieni verojen perään.
jos verokirjasi ei "ikinä ole ollut "porvalilla niin sitten olet veroja kiertänyt tai et ole työtä tehnyt tai vain hanttihommia ja maksu pöydän alta, oliko pahasti sanottu?
No on nuita pääomatuloja ollu sen verran, että on siinä sivussa tullu elätettyä jokunen työeläkkeellä elelevä kärsäpersukin.
arvasin, että pääomavero etuisuuksia olet nauttinut, että et ole maksanut tuloistasi samaa tasoa veroja kuin työstään elävä on maksanut, eli yhteen tullaan; pääoma ei köyhiä elätä, ei edes persuja", no pitäähän sinun kehaista ei se mitään, mutta mitä "persut on sinulta vieneet, ei yhtään mitään, tai jos sisaresi oli persuja ja vei perintösi, koska pitivät sinua "pääomallaan eläjänä, kuin oletkin.
Joopajoo... kun olin palkkatöissä, veroprosenttini oli n.16%. Nyt kun tuloni ovat pääosin pääomatuloja, maksan veroa yli 30%. Että se siitä pääomaverotuksesta nauttimisesta. Ja vaikka tuloja olisi vain muutama tonni, veroprosentti on vähintään 30.
Kevyt pääomaverotus vie Suomelta 5,5 miljardia euroa
Kai Hirvasnoro5.5.2015 14.55
Kotimaa
EU:n keskitasoon verrattuna kuluttaja ja palkansaaja maksaa saman verran enemmän.
Jos Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja vuonna 2012 peritty 5,5 miljardia euroa enemmän. Vastaavasti samalla verorakenteella työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja olisi kerätty 5,5 miljardia euroa vähemmän.
Näin Euroopan unionin verotilastoa tulkitsee Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon asiantuntija Olli Savela keskuksen blogissa . EU:n tuoreimmat tiedot ovat vuodelta 2012.
EU:n tilastossa veroasteeseen luettavat verot ja pakolliset maksut on jaettu veropohjan mukaan kolmeen: työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot.
Vertailussa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on Suomessa suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia.
"Vuonna 2000 taso oli sama
Pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia. Euroissa ero oli Savelan mukaan 5,5 miljardia pääoman hyväksi. EU:n keskimääräisellä pääomaan kohdistuvalla verotuksella Suomella olisi ollut varaa keventää kansalaisten verotaakkaa 5,5 miljardilla eurolla.
Tätä Savela ei sano, mutta työhön ja kulutukseen kohdistuvat verot olisi voinut myös pitää ennallaan ja kaventaa kestävyysvajetta 5,5 miljardilla eurolla ilman leikkauksia pelkästään lopettamalla pääoman suosiminen verotuksessa.
Vuonna 2000 pääomaan kohdistunut verotus oli samalla runsaan 20 prosentin tasolla Suomessa ja koko EU:ssa. Ero repesi jo vuonna 2001 ja 2012 Suomen suunta oli alaspäin kun taas EU:ssa keskimäärin pääomaverotus kiristyi lievästi.
Ero näkyy myös suhteessa kansantalouden kokoon. Suomessa pääomaverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 6,3 prosenttia ja EU-maissa 8,2 prosenttia vuonna 2012.
Savela kirjoittaa, että erityisen selvä ero oli varallisuusveroissa. Niiden suhde bruttokansantuotteeseen oli Suomessa 1,5 prosenttia, mutta EU-maissa keskimäärin 2,8 prosenttia. Näitä veroja ovat Suomessa muun muassa kiinteistövero, varainsiirtovero sekä perintö- ja lahjavero. Varallisuusveroa ei ole Suomessa peritty vuoden 2005 jälkeen."
SIISPÄ; Sipilän ei tarvitseisi palkoista ynm kuluttajilta leikata jos pääomaverotus olisi EU keskitasoa, tietenkään Sipilä ei itseltään ja Stubbilta leikkaa ja samalla poliittista kannatusta.
Joopa-joo,"sinulla ei voi jäähä näläkä yhestä silakasta, kyllä herrat osaa laskea kalorisi määrän vai mitä prleen kilokaloja ne ovat"
ite oun eläkeeni osaltani maksanut, kanankuvaa ei ole ollut yhessäkään litterassa
Eiköhän eläkkeesi oo maksanut työnantaja, paitsi MYEL - eläkkeissä valtio on maksanut puolet eli nyt 12 % . YEL- eläkkeen maksaa yrittäjä itse 24 %, näin se kai menee.
Työntekijän eläkemaksu
Eläkkeet rahoitetaan työntekijöiltä ja työnantajilta perittävillä maksuilla.
Työntekijän palkasta peritään eläkemaksu siltä ajalta, jona työntekijä kartuttaa omaa eläkettään
18 ikävuoden täyttämisestä 68 ikävuoden täyttämiseen saakka
myös eläkkeellä olevat alle 68-vuotiaat työntekijät maksavat eläkemaksua, koska eläkettä karttuu myös eläkkeen aikana tehdystä työstä.
Työntekijät maksavat työeläkemaksua ansioistaan vuonna 2016 seuraavasti
alle 53-vuotiaat 5,70 %
53 vuotta täyttäneet 7,20 %
Työnantaja pidättää maksun työntekijän bruttopalkasta palkanmaksun yhteydessä ja tilittää sen yhdessä oman eläkemaksunsa kanssa työeläkeyhtiölle. Työntekijä näkee maksuosuutensa palkka- ja ennakonpidätystodistuksesta.
pitääkö mun joka asiassa kanaperästä opetaa
Entä YEL ja MYEL eläkkeet, kerroppa tämäkin?
nimim. metsamaapv1; kertoi kuinka eläkemaksut kertyvät nyt. Vuosikymmeninä 62-> 90 luvuilla rosentit taisi olla toisin.
Kenen pitää ottaa YEL-vakuutus?
Sinun tulee ottaa itsellesi YEL-vakuutus, jos
olet 18–67-vuotias yrittäjä (vakuuttamisvelvollisuus alkaa 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alusta ja jatkuu sen kuukauden loppuun, jolloin yrittäjä täyttää 68 vuotta)
yrittäjätoimintasi jatkuu yhdenjaksoisesti vähintään 4 kuukautta
työtulosi on vähintään 7 557,18 euroa vuonna 2016
työskentelet yrityksessäsi (pelkkä omistaminen ei edellytä vakuuttamista).
Myös sivutoimisella yrittäjällä on oltava YEL-vakuutus, jos vakuuttamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
YEL-vakuutus on lakisääteinen, etkä voi korvata sitä vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.
Sinun on otettava YEL-vakuutus 6 kuukauden sisällä siitä, kun edellä mainitut edellytykset täyttyvät.
Kuka on yrittäjä YEL:n mukaan?
Yrittäjä on
Ammatin- ja elinkeinoharjoittaja sekä hänen perheenjäsenensä, jolle ei makseta palkkaa
Avoimen yhtiön yhtiömies
Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies
Osakeyhtiön osakas, joka:
työskentelee yrityksessä johtavassa asemassa ja
omistaa yksin yli 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai
omistaa yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä ja omistaa itse vähintään yhden osakkeen.
Muun yhteisön tai yhtymän osakas tai yhtiömies, joka on henkilökohtaisessa vastuussa yhteisön tai yhtymän velvoitteista ja sitoumuksista.
Yrittäjänä pidetään henkilöä, joka tosiasiallisesti harjoittaa yritystoimintaa, vaikka toimintaa muodollisesti harjoitettaisiin toisen henkilön nimissä tai sellaisessa yhteisössä tai yhtymässä, jossa määräysvalta on muodollisesti toisen henkilön nimissä.
Välillinen omistus otetaan huomioon
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen, toisten yhteisöjen tai yhtymien kautta tapahtuva yrityksen omistaminen.
Mikä on johtava asema?
YEL:n mukaan johtavassa asemassa ovat toimitusjohtaja, hallituksen jäsen sekä muut vastaavassa asemassa olevat. Myös hallituksen varajäsen vakuutetaan YEL:n mukaan, jos hänellä on yhtiön nimenkirjoitusoikeus tai jos hän toimii pitkään varsinaisen jäsenen tilalla.
Pienissä perheyrityksissä katsotaan yhtiössä työskentelevien omistajaperheenjäsenten yleensä olevan muodollisesta asemasta riippumatta johtavassa asemassa.
Kuka katsotaan perheenjäseneksi?
YEL:ssa perheenjäsenellä tarkoitetaan yrityksessä työskentelevän henkilön aviopuolisoa ja avopuolisoa. Perheenjäseniä ovat myös yrittäjän lapset ja vanhemmat ja näiden puolisot sekä rekisteröidyn parisuhteen osapuoli, jos he asuvat yrittäjän kanssa vakituisesti samassa taloudessa. Sisaruksia ei pidetä YEL:ssa perheenjäseninä, vaikka he asuisivatkin samassa taloudessa.
Kausiluonteisen yrittäjätoiminnan vakuuttaminen
Myös kausiluonteinen yrittäjätoiminta vakuutetaan YEL:n mukaan, jos toiminta jatkuu vuodesta toiseen, vaikka toiminta välissä keskeytyisi useammaksikin kuukaudeksi. Esimerkiksi kesäisin kioskia pitävän yrittäjän toiminnan voidaan yleensä katsoa jatkuvan yhdenjaksoisena vuodesta toiseen. Näin ollen yrittäjän on otettava YEL-vakuutus, jos vakuuttamisen edellytykset muuten täyttyvät.
Vapaaehtoinen YEL-vakuutus
Jos yrittäjätoimintasi on niin pienimuotoista, että YEL-työtulosi jää alle vähimmäisrajan, voit ottaa vapaaehtoisen YEL-vakuutuksen. Myös työeläkelakien mukaisella vanhuuseläkkeellä olevan yrittäjän YEL-vakuuttaminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoisen vakuutuksen voi päättää koska tahansa, ei kuitenkaan takautuvasti. Vapaaehtoinen vakuutus ei voi myöskään alkaa takautuvasti.
Yrittäjien työeläkemaksut
Työeläkemaksuprosentit 2015 ja 2016
Vuosi 2015 Yrittäjän perusmaksuprosentti %
alle 53 v. vähint. 53 v.
YEL 23,70 25,20
MYEL 23,70 25,20
Vuosi 2016 Yrittäjän perusmaksuprosentti %
alle 53 v. vähint. 53 v.
YEL 23,60 25,10
MYEL 23,60 25,10
Vuosina 2015 ja 2016 uuden alkavan yrittäjätoimintajakson aloittavan yrittäjän vakuutusmaksunalennus on 22 prosenttia vakuutusmaksusta 48 ensimmäisen kuukauden ajan. Ennen vuoden 2013 alkua alkaneiden jatkuvien yrittäjätoimintajaksojen alennus jatkuu vanhan 25 prosentin alennuksen mukaisena. Kokonaismaksukertymä vastaa arviolta noin 22,4 prosenttia vuonna 2015 ja 22,3 prosenttia vuonna 2016.
MYEL-vakuutusmaksu lasketaan vakuutetun henkilökohtaisesta MYEL-työtulosta. Maksuprosentti riippuu iästä ja työtulon määrästä.
MYEL 2015 Yrittäjän maksu %
alle 53 v. vähint. 53 v.
Alle 26 281,69 työtulosta 12,7980 13,6080
26 281,69-41 299,87 työtulon osalta nousee liukuvasti nousee liukuvasti
41 299,87 ylittävältä työtulon osalta 23,70 25,20
MYEL 2016 Yrittäjän maksu %
alle 53 v. vähint. 53 v.
Alle 26 474,52 työtulosta 12,7440 13,5540
26 474,52 - 41 602,87 työtulon osalta nousee liukuvasti nousee liukuvasti
41 602,87 ylittävältä työtulon osalta 23,60 25,10
MYEL-vakuutettujen keskimääräinen maksuprosentti on arviolta 13,3 prosenttia (maatalousyrittäjät) ja 13,2 prosenttia (apurahansaajat) vuonna 2016. Vuoden 2015 vastaavat arviot ovat 13,4 ja 13,3.
Vuonna 2016 valtio vastaa arviolta 12 prosentista YEL:n eläkemenosta (2015 arviolta 8 prosentista). MYEL:n eläkemenosta vastaava korvausaste on 80 prosenttia vuonna 2016 (78 prosenttia vuonna 2015).
Aiheesta muualla:
YEL- ja MYEL-vakuutusmaksuprosentit -aikasarja 1970-2016 (Työeläkelakipalvelu)
Minkalainen on eläkkeesi määrä kun tulet eläkeikään näillä minnimi elämaksuissa, laskeppa?
tavallisella palkkalaisella kun jäin eläkkeelle oli eläkekertymä bruttopalkasta 60 %, MUTTA sitäkin on jatkuvasti "tarkennettu ja en uskalla sanoa mitä koukkuja ovat keksineet, Myel ja Yel-eläkkeet laskun jätän ao ammattilaisten laskettavaksi, kuullut olen esm Myel eläkkeeeelle jääneistä ettei juurikaan ole olleet tyytväisiä eläkekertymäänsä.
tähän on tultu kun edellinen hallitus laitto kreikkaan ja tämä kerää pakolaisille.kuinka kalliiksi tulee maksettavaksi nämä pakolaiset ja niiden takaisin palautukset ja nytten kiristetään työttömiä ja opiskelijoita,niinkö niillä olisi varaa,mutta velaksi joutuvat kohta opiskelemaan ja jos ei ole töitä millä maksavat velkansa,niin kuin eilen ämmä loukkauntu eduskunnan kyselyssä kun arhinmäki kysyi.eli jos tulee tämmöinen niin voit toimia vaikka missä johon ei ole koulutusta ,kyllä on naurettavaa hommaa,missä liitot on nytten kun niitten pitäisi ajaa työttömien etuuksia.
"liitot on enemmän tai vähemmän "Herrojen kanssa marjassa
Juuri piipahdin kaupassa, niin viereisessä kuppilassa ahkerimmat istuivat jo aamukaljalla. Sitä olen aina ihmetellyt, että mistä se raha riittää.
nuoremat "porukat säästää ruoasta ja jättävät vuokrasamaksun ja vippi sieltä toinen täältä kreikkalaisella luotolla kun sossunrahat loppuu, vanhukset, siis sellaiset joilla alapää vielä pitää ja kotona asuvat, alkaneet myös tipottelemaan yksinäisyyteensä, heilläkin raha riitää ruuasta säästämällä,rahat eläkkeestä tai takuuraha sossusta, ylipäätään koko sossu on täys sotku, täytyy olla HTT joka siitä selvän ottaa
Pakottivat turvesuolle traktorinajoon ja minähän ajoin ja sinne se uppos ei näkynyt kuin hytin yläkulma sanottiin ettei tartte tulla huomenna töihin.
et oo ensmäenen ja onnea kun hengissä pääsit kortistoon, venäjällä ajoivat 2-hlö 100(tyyppi) billarin palavaan suohautaan joka oli kuuma kuin pätsi, siellä ovat vielähii