Pakkoko se on piispaa itkettää televisiossa. Muutenkin on ihmisillä paha mieli. Minusta tuo Helsingin piispa pitäis panna pakkohoitoon, ainakin rauhottavia antaa. Piispan pitäis olla jämäkkä ja johtaa rauhallisin ottein kansaa.
Tämä on kuin mielisairas depressiossa.
Tämä on kuin mielisairas depressiossa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuollaisen kuvanhan siitä sai. Hänen jonka olisi pitänyt lohdutta kirkkokanssaa, olikin itse lohdutuksen tarpeesa. Iso mies itkeskeli TV:n ääressä, tai sitten näytteli palkansa edestä. Kuin pikku poika, jolla on kakat pöksyissä.
Teiltä kummaltakin anttieinari ja se oli. Kai siinä sairaaksi tulee, kun auttaa yötä päivää hädässä olevia ja lepoon ei ole aikaa.
Että osaakin olla lapsellista kovisporukkaa. Jos itse olisitte joutuneet kriisialueelle ja teidän olis pitänyt muka auttaa, niin varmasti olisitte kumpikin ottaneet ritolat. Tunteettomia ihmisiä näyttää piisaavan näilläkin palstoilla.
Harmi, että ette olleet lomalla esim Indonesiassa. Toista kielet nyt laulais.
Tsot, tsot, tuollaiset puheet! Karmeeta kieltä käytät mielipiteessäsi.
Ja - ihminen se on piispakin.
Tämähän se nyt vielä puuttui; että kymmenkesäiset klopit alkavat täällä "mielipiteitään" esittämään! Eivät nämä pari tyyppiä ole tunteettomia eivätkä koviksia - KASVIKSIA nämä ovat. Mätiä kasviksia kylläkin.
Itse en kyllä sellaista pätkää telkkarista ole nähnyt - lienee näkynyt vasta nyt myöhemmin illalla. Aikaisemmin kylläkin itse ihmettelin, kuinka kauan piispa oikein jaksaa! Hän oli kesken oman lomansa jäänyt niihin kaameisiin olosuhteisiin pyyteettömästi jäänyt auttamaan hädässä olevia. Päivä päivältä hänestä näkyi uupumus yhä enemmän - mutta aina hän jaksoi empaattisella tavallaan keskustella ja tyhmiinkin kysymyksiin vastata. Kunnioitan häntä suuresti.
Seurasin minäkin piispan käyttäytymistä noissa kauheissa oloissa ja huomasin hänen uupumuksensa. Kuitenkin koko ajan hänestä huokui auttamisen halu lähimmäistemme hädässä.
Nämä pari tyyppiä ovat nyt vain näitä joka palstan tallaajia, joille ei sitä omaa foorumia ole löytynyt - enkä usko että löytyykään. Samat tyypit käyvät yleensä palstalla kuin palstalla kesken asiallisenkin keskustelun heittämässä omia "pöö, pönttöpää" -kommenttejaan! Vaikka heille osoittaisi ikioman palstan, eivät he siellä pysyisi - nämä keskenkasvuiset vihannekset.
ja trolleja turha ruokkia.
Mitenkähän olisi piispan käynyt sota aikana, kun
uhreja oli sentään lähelle 100 000 ?
Sodassa toteutuivat kaikki noiden tunnevammaisten pikkuskidien kauhuskenaariot, myös itkevät papit. Onneksi inhimillisyyttä löytyy tässä markkinatalouden aikana niiltäkin, joiden oletetaan virkansa puolesta hokevan vain kirjoitettua mantraa. Kysykää muuten mielipidettä piispasta niiltä, jotka kokivat Aasian kauhut. Tai talvisodan..
Piispat ole tavallisia ihmisiä, sekä ajattelevat
samalla tavalla.Varmaankin syövät, sekä nukkuvat
samalla lailla.Käyttäyminen on varmaankin toista, silloin kuin ollaan virantoimituksessa.En tiedä
missä on kielletty, että heidän käytäytyminen ihmisten tavoin on epäsuotavaa tai kielletty.
Mielestäni tämänlainen käyttäytyminen antaa arvostusta, koska tässä näkyy heidän olevan, vain
ihmisiä.
Mitenkäs luulisitte, että P.Lipponen samassa tilanteessa olisi käyttäytynyt.
ajattelen minäkin.
Oli ällöttävää katsoa, kun tämä isä Mitro , turvallisen turpeana istui hymyillen studiossa ja selitti, henkilökohtaista- ja kirkonsa suhtautumista tämänkaltaisiin ja laajuisiin murhenäytelmiin.
Onkohan hänelle koskaan edes tullu mieleen vaivautua paikanpäälle katsomaan sitä hätää ja sekasortoa - kunnioitan suuresti piisppaa ( ja miestä), joka uskaltaa tunnustaa murtumisensa - hän on vielä ihminen eikä tekeydy Jumalaksi.
Kyllä piispallakin on sydän ja myötätunto. Selvästi olin havaitsevani syvän kriisin omien
asenteiden kanssa josta hän selvästikin haki ulospääsyä. Etsi oljenkortta johon takertua, löytyykö kaisla johon takertua vai osoittautuuko sekin liian hataraksi.
Itsetutkiskelun vaikealla tiellä, oivallus kiiruhtaa hitaasti on valttia,sillä ajatuksiaan ihminen ei voi estää mutta asenteitaan hän voi ohjata.
Hän otti aidosti ihmiskunnan ja ihmisten hädän huomioon, tunsi rajansa ja mahdollisuutensa uskalsi tuoda tunteensa esille.
..ihan miten vaan voimme ajatella..minusta kuitenkin on todella koskettavaa nähdä,miten ihminen on juuri ihminen..eikö empaattisuus,osaanotto ja juuri ihmisenä olo ole papin tehtävä..meillä jokaisella on oma rajamme kestävyydelle..itse koin hyvin inhimillisenä sen,että eero huovinen oli yksi mukana kärsivistä..yksi joka tunsi pienuutensa..eikä mikään robotti itkevien keskellä.
No huh-huh! Enpä olisi ikinä toivonut moista lausahdusta lukevani Helsingin piispasta, jota pidän hienoimpana ihmisenä mitä tiedän. Niin viisasta ihmistä en toista tiedä kirkon piirissä. Yleensähän uskovaiset ja etenkin kirkkoskovaiset (luterilainen) lähtevät hurskastelemaan ja ällöttävästi selittelemään miten tuntemattomat ovat Herran tiet....., ja miten jumala kaikkivaltiudessaan on päättänyt..... On upeata että kirkon piirissä on edes yksi henkilö, jolla on rohkeutta osoittaa olevansa tunteva ihminen ja myötäelää muiden kärsimystä. Sellainen antaa uskoa, että kikon piirissä sentään on myös terveitä ihmisiä. Helsingin piispan kaltaiset ihmiset pitävät minut vielä kirkossa, ja antavat luottamusta siihen, että kirkon taholta voi saada jopa henkistäkin tukea ja ymmärtämystä. Kiitos piispa Eero Huovinen. Sinun kaltaisiasi kirkko tarvitsee, ei Raamattua siteeraavia tositilanteitä väisteleviä "hengenmiehiä"
Ihailen piispa Huovista siitä, että hän näyttää surunsa, on myötäeläjä ja uskaltaa tunnustaa uskonsa olleen koetuksella.