Katsomassa Ruotsalaisen leffan. "Mies joka rakasti järjestystä". Olin saanut pojalta leffalippuja joululahjaksi ja olin jo sitä mieltä, että saapa nähdä viitsinkö mennä mihinkään leffaan. Helposti ajattelee, että minä vanha, mitä minä sinne? Nyt olen toista mieltä kun näin miten ruotsalainen osaa tehdä leffan.
Huumoria, ironiaa ja mitä lieneekään jos osaisi edes arvostella. Kyllä Suomalainen osaa ruotsalaista arvostaa, mutta ruotsalainen ei varmasti ynmärrä jotakin "Itsensä pahoittajaa".
Turhaa on mennä ruotsalaista arvostelemaan siitä ymmärtämättömyydestä kun onhan leffoissakin ero kuin yöllä ja päivällä. Varmaankin hyviä molemmat, mutta silti.
Huumoria, ironiaa ja mitä lieneekään jos osaisi edes arvostella. Kyllä Suomalainen osaa ruotsalaista arvostaa, mutta ruotsalainen ei varmasti ynmärrä jotakin "Itsensä pahoittajaa".
Turhaa on mennä ruotsalaista arvostelemaan siitä ymmärtämättömyydestä kun onhan leffoissakin ero kuin yöllä ja päivällä. Varmaankin hyviä molemmat, mutta silti.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kiusaksi teen vielä kommentin. Onhan sekin elämäniloa jos vielä 80v täytettyään käy elokuvissa. En kirjoita itseäni mainostaakseni vaan sen takia että jos joku toinenkin innostuu vielä lähtemään eläviin kuvviin.l
Aika usein käyn minäkin. Rupesin miettimään näkemiäni ruotsalaisia elokuvia ja viimeisin taitaa olla pari vuotta sitten katsottu "Force Majeure" . Alpeilla kuvattu, lumivyyöry teemana, ihan katsottava.
Shakespearen "Tempest"(Myrsky) ikävystytti maanantai- iltana. Mahtavan alun, haaksirikon, jälkeen ei innostuttanut. Onneksi ei tarvinnut lipuista maksaa. Ihmetytti joidenkin vanhojen naisten kikatukset, sillä minusta koko elokuva kafkamaisuudellaan ei naurattanut yhtään.
Eivät taida nuoret Shakespearesta välittää, kun katsojakunta oli melko
valkotukkaista. Anteeksi vaan Bard, mutta monien yritystenkään jälkeen ei meillä oikein synkkaa.
Jacques Tatin "Mon Oncle" viime viikolla oli taas ihana ja muistoja herättävä arkipäiväisyydessään. Loistava musiikki antoi lisätsemppiä.
Hyvän islantilaisen elokuvan näin hiljattain Hross I oss ( Horses and Men). Siinä oli oikeaa elämänmakua, ihan suussa maistui ja Islannin upea mutta ankara luonto tuli taas tutuksi.
Vaikka Islanti on pieni maa väkiluvultaan niin elokuvatuotanto heillä
on erittäin vilkasta. Olen nähnyt monia unohtumattomia filmejä sieltä.
Menkää Islantiin, mahtava maa ja melkein aapurissa. Mieleni palaa sinne uudestaan, mutta nyt on lennot varattu toiseen suuntaan.
Elokuvakerhot tulivat tutuiksi jo nuorena ja eikä noista tottumuksista enää taida eroon päästä.
Elokuvafestivaalit ovat sitten oma lukunsa. Niitäkin täytyy koluta aina
kun kiireiltä ehtii.
Lähellä oleva Islanti tuli nähtyä kun lensin Floridaan sellaista reittiä kuin, Islanti, Grönlannin eteläkärki, tankkaus Philafeldiassa, nimi noin tällä kertaa sanottuna. Alun perin ilmoitettiin reitti Dublinin kautta, mutta tykkäsin nähdä ilmasta käsin nuokin pohjoiset seudut.