Yleinen ahdistuneisuus ja hypokondria

Yleensä tuollaisen pelon taustalla on yleinen perusturvattomuus ja pelko ettei selviä tai alitajuinen kuoleman pelko. Sinä konkretisoit epävarmuutesi mieltämällä sen fyysiseen sairauteen.
Koetko että tämä nykyinen maailma on turvaton. Saatko tukea perheestäsi. Onko vaikeuksia koulussa, ym.
Pelon tunteesta puhuminen auttaa ja helpottaa. Voit sitten alkaa ymmärtää, mikä tuon pelon taustalla on.

Veikkaan että pelkään etten hallitsisi elämää jne. Olen yleisesti todella huolehtimiseen taipuva ja mietin esim. maailman tilannetta jne todella paljon. Koulussa ei ole vaikeuksia mutta jonkin verran stressiä.

Moi!

Pelon kanssa on ikävä elää. Lisäksi sen kanssa on myös tarpeetonta elää, sillä siitä pääsee eroon.

Mainitsitko kouluterkkarille ahdistuksestasi? Entä oletko vielä käynyt puhumassa ammattilaisen kanssa peloistasi? Jos et, suosittelen sitä lämpimästi, sillä ahdistuneisuutta ja pelkoja voidaan tehokkaasti hoitaa.

Jos kaipaat opastusta esimerkiksi siihen, mistä sinun kannattaa lähteä helpotusta hakemaan, voit laittaa minulle sähköpostiviestiä osoitteeseen [email protected] Olen psykologian opiskelija ja pyörin tällä palstalla mielenkiinnosta silloin tällöin.

Mainitsin hänelle ahdistuksestani joo ja hän tietää että käyn paykologilla (ja että psykologi meinaa laittaa minut eteenpäin psykiatrille). En edelleenkään osaa olla rauhassa ja tutkin kehoani koko ajan vaikka tiedän ettei minulla mitään ole....

Itselläni hypokondria mitä luultavimmin aiheutui lapsuuden aikaisista psyykkisistä traumoista, olin pahasti kiusattu niin kotona kuin koulussakin, mihinkään en päässyt turvaan, hädin tuskin edes oman mieleni sisälle, joten kehoni alkoi oireilemaan jatkuvan stressin, pelon ja jännittämisen takia. Minulle kehittyi paha hypokondria vuonna 2008, sitä kesti n. 1-2 vuotta ja sen jälkeen se vain hävisi ihan ilmoittamatta. Sen jälkeen on ollutkin paniikkikohtauksia, voimakasta ahdistuneisuutta ja nykyään paininkin vakavan masennuksen kanssa. En tiedä sitten että seuraako tästä vielä jotain mutta monia ongelmia minulla on tuon henkisen väkivallan seurauksena. Tuohon kannataa hakea apua ammattilaiselta, osaavat kyllä neuvoa kuinka menetellä sen kanssa ja oppia sietämään sitä siihen asti, kunnes se aikanaan, toivon mukaan, menee ohi.

Tsemppiä hei sinullekkin "TsemppiäKovasti"! Ja joo aion hakea ammattiapua, toivottavasti sinäkin!

Olisiko kellään kotikonsteja ahdistuksen lievittämiseen? :)

Itse usein pysähdyn hetkeksi, jos alkaa ahdistaa. Siis pidän pienen tauon.
Pyrin myös laskemaan rauhassa kymmeneen tai viiteentoista aina ennen kuin vilkaisen puhelinta. Olen huomannut, että jatkuva puhelimen vilkuilu saa minut hermostuneeksi.
Kannattaa myös kokeilla esim. kamomillateen juontia.
Lisäksi kannattaa pyrkiä käsittelemään huolta aiheuttavia asioita päiväsaikaan, ja ennen kaikkea jakamaan huolia muiden ihmisten kanssa. Keskustelupalstallakin se onnistuu.

Kiitos vinkeistä ihminen__! :)