Laman "syömävelkaa" maksetaan pitkään !

Ei voi olla mitenkään kestävää, että hallitus tuottaa liki päivittäin julkisuuteen uusia ehdotelmia ja linjanvetoja, jotka heti perään osoitetaan julkisuudessa vakavalla tavalla ongelmallisiksi joko Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden tai perustuslain kannalta. Askelmerkeissä ei ole mitään mieltä, jos niistä ei seuraa kuin kompurointi.Lähinnä johtuu virkamiesten virhearvioinnista, ja lain tulkinasta. Jota sitten politiikot joutuvat jälestäpäin selittelemään..

"Pakkolakia" on vaikia käytänössä toteuttaa, pallo on nyt työmarkkinaosapuolten käsissä, miten tupoa ay-liikkeen sisäisesti oikeudenmukaisesti jaetaan, sekä järjestää työmarkkinaosapuolten kesken, olosuhteita joissa yksityinen yritystoiminta tuottaa uutta varallisuutta ja kansalle tuottavaa työtä, josta se hyvinvointi tulee meille kaikille, nyt käytännössä nähdään onko Suomessa vielä poliittisesti sopimusyhteiskunta.

Miksi näin ? Mielestäni työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen miten etupainosteista julkisen sektorin jakovaraa aletaan purkamaan valtion ja kuntien talouden pääperiaatteena on se, että budjetti kattaa vuosittaiset "menot ja palkat" - ja jos velkaa otetaan, sitä otetaan lähinnä "investointeihin", eikä myödä niitä,jotka tuottavat kansantaloudelle tuloa pitkäjännitteisesti. Siksi väkisinkin nousee mieleen vanha sanonta käyttämä ilmaisu "syömävelka".
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Hyvä kirjoitus Sailakselta KP 17.2 2007 epäonnistunut tupo sekä Finanssikriisi 2007–2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, joka polkaisi käyntiin noin 10-vuotta kestäneen laman.

Epäonnistunut tupo sekä Finanssikriisi 2007–2009 maailmanlaajuinen pankki- ja rahoituskriisi, joka polkaisi käyntiin noin 10-vuotta kestäneen laman. Valtion entisenä "virkamiehenä", Sailas ei kuitenkaan nostanut esille "syyllisiä" pitkään jatkuneeseen lamaan, koska 2009 finanssikriisin jälkeen olisi heti pitänyt jakovaraan tehdä muutoksia (sisäinen devalvaatio) kun,2007 tupo ei täyttänyt niitä odoksia mitä kolmikannassa "sovittiin", kun jakovaraa ei ole tullutkaan, ei EK/elikeinoelämä ole ollut halukas tätä rahoittamaankaan, ay-liike taas pitää kynsin hampain kiinni "saavutetuista eduista" joka ei ole realisoitunut viime vuosien jakovaraan, joka alkoi olemaan negatiivisena noin 10 miljardia vuosi.

Tällä jakovararalla menetettiin myös yrityksien ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. Vuoteen 2014 mennessä julkiset menot olivat kohonneet 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin.Nousua 2007- vuoteen 2014 mennessä julkiset menot olivat kohonneet 10 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen 58,3 prosenttiin.

Tällä lukemalla Suomi on OECD-maiden ykkönen.

€ Eurojen takana on "viime hallituksien" sekä työmarkkinaosapuolten päätöksistä syntyneet työttömyyslukemat, "ihmiset" ,sekä sosiaaliset ongelmat.THL:n mukaan vuonna 2009 sosiaaliturvaan kului rahaa "52,4 miljardia euroa". Vuonna 2013 Suomen sosiaaliturvan menot olivat jo "63,2 miljardia euroa". Tämä oli 5,3 prosenttia enemmän kuin vuonna 2012. Sosiaalinen pääoma on romahtanut !

Tästä on aiheutunut valtion osuuksien raju lasku kunnille, ongelmat ovat ketjuuntuneet, aina vanhuksien hoitoketjuihin myöten, terveys sekä muita palveluja on alettu yksityistämään ,tämä käy jo kaikkien vähävaraistenkin kukkarolle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Ukkovaari48 kirjoitti:

Ei voi olla mitenkään kestävää, että hallitus tuottaa liki päivittäin julkisuuteen uusia ehdotelmia ja linjanvetoja, jotka heti perään osoitetaan julkisuudessa vakavalla tavalla ongelmallisiksi joko Suomen kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden tai perustuslain kannalta. Askelmerkeissä ei ole mitään mieltä, jos niistä ei seuraa kuin kompurointi.Lähinnä johtuu virkamiesten virhearvioinnista, ja lain tulkinasta. Jota sitten politiikot joutuvat jälestäpäin selittelemään..

"Pakkolakia" on vaikia käytänössä toteuttaa, pallo on nyt työmarkkinaosapuolten käsissä, miten tupoa ay-liikkeen sisäisesti oikeudenmukaisesti jaetaan, sekä järjestää työmarkkinaosapuolten kesken, olosuhteita joissa yksityinen yritystoiminta tuottaa uutta varallisuutta ja kansalle tuottavaa työtä, josta se hyvinvointi tulee meille kaikille, nyt käytännössä nähdään onko Suomessa vielä poliittisesti sopimusyhteiskunta.

Miksi näin ? Mielestäni työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen miten etupainosteista julkisen sektorin jakovaraa aletaan purkamaan valtion ja kuntien talouden pääperiaatteena on se, että budjetti kattaa vuosittaiset "menot ja palkat" - ja jos velkaa otetaan, sitä otetaan lähinnä "investointeihin", eikä myödä niitä,jotka tuottavat kansantaloudelle tuloa pitkäjännitteisesti. Siksi väkisinkin nousee mieleen vanha sanonta käyttämä ilmaisu "syömävelka".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu