Ylen karjalankielisillä uutisilla yksivuotissynttärit – "Hyvälhäi se tuntoo, ko kuuloo omal muamonkielel uutissii"
Itäsuomalaisissa maakuntaradioissa viikoittain kuultavat Yle Uudizet karjalakse -lähetykset ovat löytäneet kuulijakuntansa. Karjalankielisiä uutisia on voinut kuunnella ja lukea Yleltä nyt vuoden ajan.
Marjatta Ruotsalainen on vaihtanut äidinkielensä karjalaksi. Kieli on hänelle tuttu jo lapsesta, kun sillä hänen isänsä puhui karjalaa.
Mistä on kyse?
Karjalankielisiä radiouutisia on lähetetty Ylellä nyt vuoden ajan.
Uutiset perjantaisin kolmessa itäsuomalaisessa maakuntaradiossa.
Lähetyksiä voi kuunnella ja uutisia voi lukea myös netissä.
Yle Uudizet karjalakse -lähetykset kuullaan perjantaisin Ylen itäsuomalaisissa maakuntaradioissa. Ensimmäisen kerran karjalankieliset uutiset lähetettiin Pohjois-Karjalan Radiossa 27.2.2015.
Puoli vuotta uutisten aloittamisen jälkeen kuuluvuusaluetta laajennettiin myös Savoon ja Etelä-Savoon. Uutisista tullut palaute on ollut myönteistä.
– Monet radionkuuntelijat ovat kertoneet, että vaikka eivät itse puhu karjalaa, he yrittävät kuunnella tunnistettavia sanoja ja hahmottaa sitä kautta lauseita, kertoo Yle Itä-Suomen päällikkö Johanna Raatikainen.
Yksi karjalankielisiä uutisia mieluusti kuunteleva on outokumpulainen Marjatta Ruotsalainen. Hänelle karjalan kieli on rakas ja tuttu jo lapsuudesta, sillä hänen isänsä puhui karjalaa. Täyttäessään 70 vuotta Ruotsalainen vaihtoi virallisen äidinkielensä suomesta karjalaksi. Oppikirjoista hän ei kieltä pänttää, vaan puhuu sitä isänsä ja muiden karjalankielisten puhetta myötäillen.
Ruotsalainen kertoo tulevansa hyvälle mielelle aina, kun kuulee karjalaa puhuttavan. Karjalankielisiä radiouutisia hän kuuntelee ilolla.
– Hyvälhäi se tuntoo, ko kuuloo omal muamonkielel uutisii, Ruotsalainen kiittää.
Radiouutiset osaltaan pitävät kielen virkeänä
Lähetyksissä kuultavat uutiset ovat Ylen uutisia, jotka on kääntänyt karjalaksi Itä-Suomen yliopiston tutkija Natalia Giloeva. Hän myös lukee uutiset Ylen Joensuun toimituksessa, käyttäen karjalankielistä nimeään Hiloin Natoi.
– Olen kääntänyt paljon tekstejä, mutta uutisten kääntäminen oli minulle uutta. Enimmäkseen uutisista on tullut positiivista palautetta, Giloeva kuvailee.
Karjalaa päivittäin puhuvia on arvioitu olevan Suomessa noin 5 000. Kielellä on vähemmistökielen asema Suomessa. Johanna Raatikainen Yleltä pitää palvelua tärkeänä.
– Se on meidän tapa tukea kielen säilymistä ja kehittymistä, sillä uutisteksti on ajassa kiinni olevaa hyvää yleiskieltä. Kaikille kielille on tärkeää, että sitä käytetään ja se uudistuu ajan mukana, toteaa Raatikainen.
Yle Uudizet karjalakse -lähetykset perjantaisin Yle Joensuun, Yle Kuopion ja Yle Mikkelin taajuuksilla kello 13.45 ja uusintana 17.45. Karjalankielisiä voi lukea ja kuunnella myös Ylen nettisivuilta. http://yle.fi/uutiset/joensuu/karjalakse/
"Yle Uudizet karjalakse" viettää syntymäpäiväänsä.
19
280
Vastaukset
- MolotsuBrihatsu
Ainavoluaduine karjalan kielen tutkimusmaterjualu Päivännouzu-Suomen yliopistole
Kodimualazien kielien keskus on lahjoitannuh oman karjalan murdehien sana-arhiivan Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksele. Sih sana-arhiivah kuuluu läs 550 000 arhiivulippuu.
Päivännouzu-Suomen yliopisto on suannuh lahjoituksennu ainavoluaduzen karjalan kielen tutkimusainehiston. Kodimualazien kielien keskus on lahjoitannuh kogonazen karjalan murdehien sana-arhiivan Jovensuun kampuksele. Sih sana-arhiivah kuuluu läs 550 000 arhiivulippuu, kuduat on kerätty enimite 1800-luvun lopus da 1900-luvun allus.
Ainehisto on olluh pohjannu vuvvennu 2005 valmistunnuole Karjalan kielen sanakirjale. Kogonaine sanakniigu löydyy sežo sähközenny internetas.
Karjalan kielen da kul’tuuran professoru Vesa Koivisto sanou, gu pagin on kaikkii suurembas karjalankielizes materjualas.
– Tämän suuruttu ainehistuo ei ole enämbiä nikus, sanou Koivisto.
Lahjoitukseh kuuluu sežo enne julguamattomua suomelazien karjalantutkijoin tutkimusmatkois suaduu ainehistuo.
Täs ainehistos löydyy ezimerkikse akademiekku Pertti Virtarannan (1918–1997) materjualua. Häi tutki da pani tallele karjalan kieldy piäl 50 vuvven aijan.
Päivännouzu-Suomen yliopisto rubieu käyttämäh suaduu ainehistuo karjalan kielen da kul’tuuran tutkimukses da opastukses. Karjalan kieldy da kul’tuurua opastetah yliopistos vuvves 2009 algajen.
Tutkimusmaterjualoin luovutus on vuitti karjalan kielen tutkimuksen keskittämisty Päivännouzu-Suomen yliopiston Jovensuun kampuksele.
Karjalan kieli on Suomes kodiperäine kieli. Karjalakse paistih aijemba enimite Raja-Karjalas Luadogan pohjazil alovehil. Enne tostu muailman voinua Suomes oli 30 000–40 000 karjalan kielen pagizijua.
Nygöi karjalan kielen maltajua on Suomes vai setämä tuhat.
http://yle.fi/uutiset/ainavoluaduine_karjalan_kielen_tutkimusmaterjualu_paivannouzu-suomen_yliopistole/8736150 - tottatuokin
HS Mielipide 30.9.2010
Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli
" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."
Rino Grünthal
Johanna Laakso
Anneli Sarhimaa
professoreita
Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti
(European Language Diversity for All) - briha
Verdailii karjalan kielioppi -projektu
http://karjalankieliopit.net/ - Briha
Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:
http://verkolehti.karjal.fi/
Ylen karjalankieliset uutiset:
http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/
Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):
http://omamua.ru/
Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:
http://karjalazet.se/
Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:
http://kianna-hanke.blogspot.fi/
Opastajat-sivusto:
http://opastajat.net/
Karjalan kielen koti:
http://karjalankielenkodi.net/
Havvinkukkaro-blogi:
http://havvinkukkaro.blogspot.fi/ - Briha
Karjal Žurnualu
Uudizet 17.2.2016
Kuibo kielellizet oigevukset todevutah Suomes?
Internetas voibi ottua ozua kyselendäh da ezittiä mielii kielellizien oigevuksien todevumizes Suomes. Kyzymykset koskietahes ezimerkikse oman kielen käyttyö konzu kävväh dieloloi spruavimah virguniekkoin kel, kieliatmosfierua, sego kielellizien oigevuksien todevumistu sotsiali- da tervehyönhoijos.
Vastavuksii käytetäh halličuksen kielizakonanluadimizen sobivuttamistu koskijan kerdomuksen tagaperäainehistonnu. Kerdomus annetah parluamentale vuvvennu 2017. Kerdomukses käzitelläh kielizakonanluadimizen sobivuttamistu, kielellizien oigevuksien todevumistu, muan kieliololoi dai suomen i ruočin kielen kehitysty. Lizäkse kerdomukses kačellah ainosgi saamin kieldy, čiganoinkieldy da viiputuskieldy dai tarbehen mugah ylehizemin muan kieliololoi. Oigevusministerstvu vastuau kerdomuksen luajindas.
Lähte: otakantaa.fi
Kyzymyksih piäzöy vastuamah: https://uusi.otakantaa.fi/fi/hankkeet/1/ sivun alaozas olijan linkan kauti. - tänäkinpäivänä
Termit karjalan kieli ja suomen kielen karjalaismurteet (eli kaakkoismurteet) aiheuttavat jatkuvasti väärinkäsityksiä.
- mee-sinne
Eipä kiinnosta moiset ryssänkielen syntymäpäivät. Ihme tyyppejä nää ryssälän suosijat.
- sinne-mee
Eipä sinun sudeettisavolaisen aivopierut ole mielenkiintoisia nekään...
- sitäpäjuuri
Joo, ihme tyyppejä nää
suomen kielen, ruotsin kielen, norjan kielen, tanskan kielen, viron kielen, latvian kielen, liettuan kielen, kaikkien saamelaiskielten, friisiläiskielten, unkarin kielen, saksan kielen, hollannin kielen, kroatin kielen, bulgarian kielen, sloveenin kielen, albanian kielen, puolan kielen, kašubin kielen, ukrainan kielen, romanian kielen, maltan kielen, katalaanin kielen, baskin kielen, sorbin kielen, iirin kielen, kymrin kielen ... ... ynnä muitten "suosijat".
Englannin, ranskan ja espanjan kielten suosijoille voi antaa melkeimpä anteeksi kun on kyseessä niin suuret puhujamäärät. Ihme tyyppejä tosin nekin jos tuovat liiaksi kieltään esille. Puhuisivat kaikki vain kiltisti mandariinikiinaa. - rankat-bessoodat
Syyttä suotta ryssittelet karjalaisia.
Rasimäen asutuskylän pirtissä on sinutkin alkuun pantu. - sitäseon
Karjalaisten ja karjalan kielen väheksyntä & mollaaminen on kotimaisten Putin-fanien ja Kremlin perseennuolijoiden tapa aiheuttaa hämmennystä ja riitaa.
- talvisovat
Huogehel ostin ga kallehel myön
Oman valgien vällyön...
https://www.youtube.com/watch?v=UzbI0nvdG0I - Takaisin_Karjalaan
Asiaan liittyen:
http://www.karjalatk.fi/katiha/index.php
http://www.karjalatk.fi/linkit.php- vuosi_2016
Nykyajassa kielen pitää elää, ei koskaan palaamattomassa menneisyydessä.
.
Yle Uudizet karjalakse 18.5.2016 klo 11:50
”Perry segavus, gu vai Laine luadis hänelleh mugaže” – kanadalaine specialistu ei usko, gu se olis olluh petties luajittu
TSN:n specialistu Ray Ferraro sanou, gu Corey Perry oppi nareko satattua Patrik Lainettu Suomen da Kanadan kižas. Piäl 1300 NHL-ottelun veteruanu sanou tilandehtu ”redukižakse” da ”reduruavokse”.
Corey Perryn ”redukiža” Patrik Lainettu kohti nostatti tunnot Suomen da Kanadan vastavundas toizes kižaeräs. Kanada-kapituanu leikkai vaihtoh mennes vieres vauhtii kiihtyttäjän Lainen edeh. Suomelazen kižuajan jalgu viändyi pahoi, min jälles häi ei kižannuh äijäh vaihtoh.
Kanadalazen kanualan TSN:n specialistu, piäl 1 300 NHL-ottelun veteruanu Ray Ferraro ei andanuh armuo omamualazele tilandehtu kačelles.
– En sanos, gu se oli petties luajittu. Se oli Perryn ”redukižua”, toivottavasti Laine on kunnos. Ei ole moine kiža minulleni mieldy myöte, sanoi Ferraro ezmäi.
– Perry potkai jalgua tuane, se on ”redukižua”. Et muite vois luadie muga. Corey Perry segavus, gu vai Patrik Laine luadis hänelleh mugaže. Tai on tovengi ”reduruaduo”, häi jatkoi vähästy myöhembä.
Laine tuli järilleh toizen kižaerän lopus Leijonien kogohpanoh.
Kerras kolmanden kižaerän allus Jarno Koskiranta vei Suomen jo 4-0- johtoh. Ottelu loppih samazih lugemih.
http://yle.fi/uutiset/perry_segavus_gu_vai_laine_luadis_hanelleh_mugaze__kanadalaine_specialistu_ei_usko_gu_se_olis_olluh_petties_luajittu/8889731
- hätkengo-vie
Karjalan kielen kivini doroga
Nygöi uuďizet muailmaspäi eule hyvät. Toruannat da kriitkännät jatkuu da onnuako vie liženöö. Johtajat riputah kynzin hambahin vallas. Tavallini rahvas sua tundie sen omis nahois. Surma tabuaa monet da oza rahvahas pagenoo. Mih netäin muailma männöö vie.
Dai meil tiäl Suomes suammo lugie erimielisyyksis. Hos meil on moneh muu muah verrattuna ažiet kudakui, vai ainoshai ololoi pidää oppie kohendua. Konstilois kui, konza, mil ďengal da kenen ruannal, ei löyvy yksimielizyyttä. Toittši tunduu, jotta Suomesgi tärgiembiä on pyzyö vallas hinnal mil tahto.
Meil karjalazil da erityzesťi karjalankielizil on äijäl ruajetta oman kielen kehittämizes. Suomen naťalnikat oldih pitkäh sidä mieldä, sto karjalan kieli on vai suomen kielen murretta. Vasta Karjalan Kielen Seuran (KKS) perustamizen (1995) da perustehellizen tutkinnan jälgeh ollah ellennetty karjala omaksi kieleksi. Karjala saigi jälgimäi Suomes ei alovehellizen vähemmistökielen azeman 2009.
Valdivon kai virganiekat ei taija vie omis ruannois sidä ottua huomioh. Vai midä sanotto, kui kolmena aigazembana vuonna juattih avussuksie vähemmistölöin aviezoil, karjalan kieli jätettih bokkah. Ðengua ei riittännyh ďeďiinöidä jeuruo, hos internetasgi on lugiettavanna karjalankielini avieza, Zurnualu . Vasta tänä vuonna kezäkuus KKS:n painossuksen jälgeh annettih avussusta dai Zurnualul. Netäin ozuttaa, jotta viesťie pidää viijä joga päivä piättäjil, sto karjalan kieli on kotoperäni kieli Suomes da sidä on paistu tiäl ”iänkaiken”.
Jo 1917 kirjutti nimimerkki Rehennys (Paul Tulehmo) Suojärven Leppäniemen nuorisoseuran algubrieguh nenga: -Aig on meilgi rahvas rajan ruveta omua duumaimah, aig on ruveta laindah majan da oman venehen tervuandah!
Mäni lähil sada vuotta, kui saimmo kielel tunnussusta. Pidäägö meijän vuottua toine sada vuotta, jotta valdivovalda tovessah rubieo toimenpidoloih karjalan kielen hyväksi.
https://karjalaistenkotiseutu.wordpress.com/2014/10/06/karjalan-kielen-kivini-doroga/ - hyvä-juttu
MAAKUNTA 24.5.2016 10:51
Vihreiden puoluekokous hyväksyi joensuulaisaloitteen karjalan kielestä
Karjalainen
Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa hyväksyttiin viikonloppuna joensuulaisen Tuomo Salosen aloite karjalankielisten kielellisten oikeuksien parantamisesta Suomessa.
- Karjalankielisten historia Suomessa on pitkä, ja se näkyy erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa. 1600-luvulla saakka alue oli täysin karjalankielistä, ja kieli on säilynyt lukuisista vainoista huolimatta tähän päivään saakka, vaikka se onkin kärsinyt matkan varrella, toteaa Savo-Karjalan Vihreiden Tuomo Salonen.
- Etniset vainot eivät onneksi enää kuulu tämän päivän Suomeen, ja nyt on aika kääntää yhteiskunnan suunta karjalankielisten auttamiseen, hän jatkaa.
Viikonvaihteen päätöksellä vihreistä tuli Suomen ensimmäinen puolue, joka julkisesti tunnustautuu karjalan kielen puolustajaksi.
http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/106259-vihreiden-puoluekokous-hyvaksyi-joensuulaisaloitteen-karjalan-kielesta?utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter- Eipä_olisi_uskonut
Jotain hyvää löytyy siis vihreistäkin, mutta onhan vanha kansa jo todennut "ettei niin pahaa, ettei jotain hyvääkin".
No juu, periaatteellisella tasolla he ovat oikealla asialla monissa muissakin kohteissa, mutta kun niistä suurin tahtoo vaan mennä syvältä persiistä lähtöisin olevaksi hihhuloinniksi, niin en jaksa oikein sietää koko puoluetta.
- harvojen_kieli
Tämän päivän Suomessa enää ani harva osaa karjalan kieltä, jopa rajakarjalaisten evakkojen lapset ja lapsenlapset puhuvat kotipiirissäkin enimmäkseen vain suomea, koska kieli ei ole enää luonnollisesti siirtynyt nuoremmalle polvelle. Poikkeuksiakin varmasti löytyy ja kielen elvyttäminen on lähivuosina ollut suosiossa, varsinkin Karjalan Kielen Seuran taholta.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Olen miettinyt kauan
miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h292290- 1282283
- 1582044
Ostiko maailma sinut minulta?
Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue201628- 331538
- 511037
- 86995
Minna Kuukka joutui jekuttamaan ovelasti TTK:n takia - Tästä oli kyse - Tunnustaa: "No joo, joo..."
Symppis Minna Kuukka! Minna on kyllä erinomainen valinta Tanssii Tähtien Kanssa -oppilaaksi - vai mitä mieltä olet? To24922- 16911
- 114894