Huomenta..

Huomenta.

Huomenta vaan.

Aamu valkenee, kohta ulkona jo tarkenee. Aurinkokin paistellee, nenä kevättä haistelee. Kyllä kaikki kääntyy parhain päin..näin, näin uskon selvin päin.

Oli vuosi haastava, tunne vähän raastava. Sydän oli sulaa, järjestä oli pulaa, vaan ei niin pahasti kuin edellinen vuosi tai sitä edelliset. En siis hätääntynyt, liemessä pienessä ryvettynyt vaan, kohta rauhan sydämeeni saan. Näinhän uskon vuodesta toiseen, uskoa moiseen.. pakko vaan ja siitä vähän toivoa elämälleni saan.

Mitä lie kirjoitin, sydäntäni virvoitin, paiskasin jokeen, ongin ylös ja lämmitin. Pistin pakkaseen, ja sen myöhemmin taas sulatin. Mitä en ole viel yrittänyt, hiljaa hirteen hirttänyt. No ei vaan :) jostakin aina voimaa saan. Ei tämä ole vakavaa, joskus siltä tuntuu vaan.

Hyvä on tunne lämmin ..näin omassa suossani rämmin <3

Huomenta myös, vertaishenkilöt!

Hienoa oli käydä täällä..olin sillä päällä. Kahvit jo join, nyt aikani täällä koin. En hukkaa päivää tätä, suunnitteilla on sitä ja tätä..kerronko mitä oikeesti..joo siivoon ja sitten olen soikeesti :)

huomenta

Eihän olekaan niin syvää suota, etteikö siitä voisi nousta ja ylös päästä

No niin se justiinsa on. Myrsky vahvistaa juuria. Ei meille anneta enempää henkistä taakkaa kuin ansiomme ja kantokykymme mukaan.
Pitäisköhän kosasta karkauspäivänä? On vain yksi mielessäni mutta toisaalta sain viime vuonna rukkaset, ei ollut karkausvuosi mutta tuskin se ihan siitä johtui.
Jos luet tämän Johannes ja olet valmis islamhäihin niin täällähän minä vartoilen!!