Yksin erämaahan hiihtäen

Ota GPS mukaan ettet eksy ja kännykkään 112-paikannus että saat apua oikeaan paikaan jos ne jalat tosissaan jäätyy.

Lähde vaan yksin hiihtovaellukselle. Jos osaat lumimajoituksen teon, ei sinulla mitään suurempia ongelmia reissussa tule.
Pitää muistaa, että lumi on erilaista. Pakkaslumi voi olla hyvin pehmeätä ja sama koskee metsän soselunta. Etenemisvauhti voi pudota 0,5 km:n tunnissa.
GPS on hyvä väline. Hommaa sellainen, missä on karttapohja, niin tiedät sijaintisi heti.
Vaihtovaatteita olisi hyvä olla mukana sen verran, että leiriytyessä voi vaihtaa kuivat päälle. Myös kuivat huopikkaat kumppareihin!
Tulitikkuja sellaiseen pussiin, että pysyvät kuivina vaikka kuinka kastuisit. Ja jokunen syttypala auttaa nopean nuotion teossa.
Hyvä on myös varautua siihen, että riu'ulla joutuu käymään jopa ilman riukua.

Talviteltta ja kemikaalikeitin

Tarkoitus on ensi viikonloppuna lähteä perjantai-iltana, hiihtää pari kilsaa ja leiriytyä, lauantaina vedetään sitten kelistä riippuen 5-15 km ja leiriydyn. Sunnuntaina sitten kotiin n 3 km.

Lähinnä mietin vaatteiden määrää, pitääkö joka päivälle olla kuivaa hiihtomatkalle päälle, sehän tarkoittaa 5-6 vaatekertaa hiihtoon ja lisäksi parit vaatteet leiriin. Vaatemäärää voi toki vähentää kun pitää sen perusajatuksen mielessä, että niin rajusti ei vedetä, että hiki tulee. No, ehkä perjantaina tuli tuo 14 km vedettyä innostuksissaan ja hikihän siinä tuli.

Ruokapuoli on tuttu aiemmilta reissuilta, Trangia ruuanlaittoon ja varalla pieni kaasukeitin. Toki notskintekovehkeet aina mukana, hyvin sopivat ahkioon perjantaina kaikki tarpeelliset, mutta nuotiota ei ainoaksi ruuantekotavaksi voi laskea, silloin on liikaa sää- ym olosuhteiden armoilla.

Ja toki Levillä on vastassa tuttavat perheen kanssa samalla viikolla, heillä on kelkka, heitä kuulemma pitää vaivata, jos jokin ongelma tulee. Onhan tuolla Tieva-Kiistala-alueella metsäautoteitäkin aika hyvin, lienevätkö sitten ajokunnossa talvella...

No, mietin viikon aikana vielä tuota varustepuolta ennenkuin perjantaina starttaan liikkeelle.

Nyt on harjoitusreissu tehty. Kosteat oli kelit ja sunnuntai-aamuna paluu kotiin oli aika viluista ennenkuin lämpeni. Hikeen en hiihtänyt itseäni missään vaiheessa, se kyllä tiputti matkavauhdin aika olemattomiin, pitää varata ylimääräinen päivä tuohon reissuun, lähteä päivää aiemmin matkaan. Kostumisen aiheutti sää, oli ihan nollakeliä tai yksi aste pakkasta. myös laavukangas veti itsensä märäksi, mutta teltta näytti pitävän pintansa.

Muutoin homma toimi, paitsi että gps:n akku simahti, onneksi vara-akku toimi. Pitää siihenkin hommata toinen vara-akku. Nyt vain kuivatellaan kamppeita ja keskiviikkona on lähtö tositoimiin.

Pistähän raporttia tulemaan, kun reissu on tehty. Keliennuste lupaa erinomaista säätä.

risukeitin tietty mukaan niin ei kulu niin paljoa puuta.

REISSU TEHTY

Väsynyt mutta onnellinen. Ylpeä siitä että selvisin. Yli tuhat valokuvaa, action-kameran kameralla 32Gt editoitavaa raakavideota. Mä tein sen, YES!!!!!

Päivämatkat vaihtelivat hurjasti, tekojärven ympärillä oli eka päivänä kelkanjälkiä ja matkaa tuli peräti 22 km. Toinen ääripää kun viimeisen yön palelin -18 asteessa Ounasjoen itäpuolella, onneksi aamulla ei ollut kuin 3 km matkaa, mutta kankeaa ja hampaat kalisten sen taivalsin. Kamppeet olivat jo märkinä, oli likainen ja "töhnö" olo.

Kuusi tuntia taivalsin tuota 3 km matkaa. Onneksi tuttavat olivat mökillä ja pääsi Leville Rakalle mökkiin. Ensin kamppeiden pakkaus, sitten suihku ja ruokaa. Nukuin klo 18 - 08, muut olivat pitäneet bileetkin mökissä mutta ei mua häirinnyt. Aamulla uudelleen ajettiin suihkuun, haisen kuulemma savulle ja lialle vieläkin...

Tärkeät huomiot:
- päivällä alussa oli plussakeliä, sukset keräsivät pintalunta ->voitelu
- Ruoka riitti hyvin, mikään ei loppunut kesken. Leville tultaessa oli vielä vararuoka (näkkärit, pähkinät ym) koskematta. Arviointi osui nappiin.
- Neljännet kuivat alus-vaihtovaatteet olisivat olleet poikaa...
- Kaasu olisi loppunut kesken, jos ei olisi tehnyt puu-nuotiota parina iltana ja laittanut ruokaa sillä.
- Rullattava aurinkopaneeli todella toimii, tosin hitaasti. Mutta latasi xcover3:n akullisen verran 8 päivän aikana, mutta siis hätätilassa ihan toimiva varuste, tulee reppuni vakiokamaksi.
- Järkkäri oli mukana ja nyt olen kiitollinen, upeita otoksia!
-Lapissa pienet purot ja joet ovat jopa 2 metriä syvissä "uomissa", näiden ylittäminen on paha ongelma varsinkin yksin liikuttaessa. Onneksi poromiehet olivat kairassa liikkuneet melko hyvin ja seuraamalla jälkiä löysin ylityspaikat.

Tarkempi tilitys tulee joskus myöhemmin, mutta jos jollain on unelma, pyrkikää toteuttamaan se, mutta harkiten. En yhtään kadu niitä kolmea yötä, jotka vietin ulkona testaten ja kokeillen eri asioita ja varusteita. Lappi on kaunis sydäntalvellakin!

Digijärkkärin akku-asia on suuri ongelma, miten saat virran pysymään. Toinen juttu on että kameran pitäisi olla helposti saatavilla, mutta kuitenkin sen on oltava niin hyvin pakattu, että jos pulkka kaatuu, tai esim alamäkeen mentäessä törmää puuhun, ettei se rikkoudu. Minulla meni ahkio nurin varmaan 5 kertaa, mutta olin varautunut. Kantaa ei järkkäriä paljoa tarvitse, peruskuvaa tulee action-kameralla nopeasti.

Tuosta Porttipahta-Levi - vaelluksesta voisi tehdä kyllä uuden "matkailureitin". Paljon siellä on suota ja vaara-maisemaa, mutta ihan tyytyväinen olen. Tässä kun vielä on aikaa ja virtaa, suunnitelmat ovat jo kovat, eli hiihto Lemmenjoelta Vuotsoon. Siinä on iso Hammastunturin erämaa ja seikkailu kutsuu. Tarkoitus on kiertää ivalojoen latvoja, läheltä Kutturaa, ei siis viivasuoraa menoa. Siellä on vappuna vielä kuitenkin ihan kunnon hiihtokelit, tosin vapuksi pitäisi kyllä olla jo pois erämaasta.

Itse olen kantanut järkkärin akkuja pakastuspussiin kääräistynä jossakin taskussa, joka on lähellä lämmittävää ihoa (yl. povitasku). Kamerassa en ole akkua pakkasessa valmiina välttämättä pitänyt, varsinkaan pidemmällä retkellä. Eli olen lähtenyt siitä, että vaellusosiot ovat oma kuvaamaton maailmansa ja kameraa käytellään tauoilla, leirissä tai erillisissä kuvaussessioissa. Törmäysuhkia varten on ollut joskus talvireissuilla kanoottihommista tuttu vesitiivis noin 15 litran muovipömpeli, jossa kulkee koko kuvauskalusto varavaatteisiin ja muuhun pehmeään käärittynä. Hieman hankalaa ja elämistä rajoittavaahan se välistä kuitenkin on niiden kameratarpeiden kanssa sählääminen.

Porttipahta-Levi -reitin "kaupallistamisen" suurin puute voi olla siinä, että alue on melko tasaista ja avarat laet ovat vähissä. Mutta kuten sanoit, on sitä soissakin näkemistä; tunturiin ja järviinkin tuppaa turtumaan jos niitä liikaa katselee ja niissä käy. Erityisesti keväinen suo ja loppusyksyn/ alkutalven suo, jolloin se kantaa myös suksetonta kulkijaa, ovat omaan mieleeni.

Kerro vähän miten majoituit? Oliko teltta, kasvu, havupatja taivasalla vai teitkö lumimajoitteita?

Kaksikuorinen kupoliteltta oli päämajoite. Yhden yön vietin laavukankaan alla, mutta vilu siinä tuli. Makuupussi on untuvapussi, makuualustana oli kaksi irrallista päällekäin laitettavaa solumuovipatjaa.

parina yönä kaivoin teltan lähes kesämaalle, mutta sitten totesin, että on parempi jättää 10-20cm lunta, koska lumikin eristää routamaan kylmyyttä. Hyvin tampattu ja poljettu teltanpohja ei ollut yksin ongelma.

Lapissakin on nyt jopa 4 astetta plussaa. Viime yön testailin varusteita Ivalon lähistöllä, tämän yön olen hotellissa kun on taas tilaa. Huomenna aamusta kaveri heittää minut lähtöpisteeseen ja se on menoa taas. Pistelen viestiä jos/kun elävänä palaan taas ihmisten ilmoille. Nyt on iltapalat syöty ja parta ajettu, aurinkovoide ostettu ja se on aamulla siis menoa.

kiitos opettavien kokemuksiesi jakamisesta....
tuo riittävän akuston lataamismahdollisuuden huomioiminen on ehken hyvä opetus monelle.

leiriytymisaikainen jalkojen lisälämmön tarve on myös seikka jota en ole aiemmin kokenut -> mm. armeijakaupat myyvät edullisia, käytettyjä telttatossuja

makuualustoista olen itse tykästynyt raita/vohvelikuviointiin, tällöin väliin jäävä ilma toimii myös eristeenä.

Ai niin, ollaan ihmisten ilmoilla taas ja töissä päivät. Hammastunturin erämaareissu oli seikkailu, vähän päähänpistona tullut. Tulipa taas opittua asioita ihan kantapään kautta. Hankikeli oli jonkinlainen ja eteneminen helpompaa kuin ensimmäisellä reissulla. Naama on ruskeampi kuin thaimaassa kuukauden olleella. Yritän tämän illan aikana saada jonkinlaista raporttia tännekin...