Kalan parhaana ystävänä tiedän että kala haluaisi tulla pyydystetyksi ja ihmiselle ruuaksi. Kauppojen kalatiskeillä ei ole kuin ruipeloita kuiviin nylettyjä kaloja, vaikka järvet ovat pulskaa kalaa täynnä.
Näin näyn, mitä pitäisi tehä, heräsin kesken unien. Joka järven rantaan pitäis valtion, vaikka Sipilän, hommata ilmasii venneitä, verkkoja ja muitaki pyydyksii jotta nälissään olevilla ois mahollisuus ite hankkii ruokaasa.
Kalastajan tyttärenä olen jo ihan vauvasta lähtien oppinut antamaan arvoa kalalle., suomustamaan ym. pienestä pitäen. Jopa verkon paikkaamisen opetti isäni.
S iis sellanen alote eduskunnalle, että venneitä joka rantaan, erilaisii kalanpyydyksii ongista lähtien, maahanmuuttaneetkin oppis omatoimisesti täältäki Pyhäjärvestä eineen hankkimaan, vois ihan ryysistä järville tulla.
Näin yksinkertasta se on kun oivaltaa. Voisinhan olla ylimmäinen kalastuksen neuvoja mieki. Naurahdus tähä loppuun.
Näin näyn, mitä pitäisi tehä, heräsin kesken unien. Joka järven rantaan pitäis valtion, vaikka Sipilän, hommata ilmasii venneitä, verkkoja ja muitaki pyydyksii jotta nälissään olevilla ois mahollisuus ite hankkii ruokaasa.
Kalastajan tyttärenä olen jo ihan vauvasta lähtien oppinut antamaan arvoa kalalle., suomustamaan ym. pienestä pitäen. Jopa verkon paikkaamisen opetti isäni.
S iis sellanen alote eduskunnalle, että venneitä joka rantaan, erilaisii kalanpyydyksii ongista lähtien, maahanmuuttaneetkin oppis omatoimisesti täältäki Pyhäjärvestä eineen hankkimaan, vois ihan ryysistä järville tulla.
Näin yksinkertasta se on kun oivaltaa. Voisinhan olla ylimmäinen kalastuksen neuvoja mieki. Naurahdus tähä loppuun.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olipa mukava herätä pilvettömän sinitaivaan valoon! Niin, vesille venosen mieli, vaan eivät taida kaikki omat, saati vieraat muukalaiset kalanpyytämistä hallita. Helpoin tapa useimmille on kalatiskiltä valita.
Hyvä lisä se ruokamenoissa olisikin, jos saisi samalla lailla kuin kesäisin sain saarella kalaa. Ei mikään vaihe kalan käsittelyssä jäänyt vieraaksi, ja miten monella tapaa voi ruuaksikin valmistaa. Arkikeitoista juhlaviin kirkkaisiin hyytelöihin, kalapulliin, vaikka en oikein kalapullista ja pate'sta ole välittänytkään.
Onkimista voi jokamiehen oikeudella sentään harrastaa, ja paljon sitä tehdäänkin, pilkkimisestä en tiedä, onko luvanvaraista? Muutenhan on hyvä, ettei ryöstökalastusta järvissämme harrasteta, sampihan Venäjällä oli kuolla sukupuuttoon, nyt kalakasvattamoista palauttavat takaisiin luonnonvesiin.
Nuo Italian sukulaiset ihmettelevät käydessään rikasta luontoamme, kalat kun vaan uivat katiskaan, ja ikkunoista rantasaunassa Sipoossa kurkistelee hirvet, jänisten loikkiessa pitkin peltoja:D
Mukava uni sinänsä, noin ne isoäidit mielessään patistelee valtiovaltaa apuun ruokkimaan maahantulijoita.
Tehomaatalous ja fosfaatit... kannattaa lukea ennenko saat sen syövän...
Et ole kalan ystävä, kun kidutat ja syöt kaloja!
Raakasti vaan, oonki niin raaka nainen. Suurin kala, minkä oon tappanu ja perkannu oli suunnilleen 80 senttii iso hauki. Tuijotti pirullisen ilkeesti minuu kita auki, mie vaan raakasti niskat nurin väänsin.
Sain katiskalla ison hauen. Kiikutin sen ravintolaan. maksoivat siitä siihen aikaan 40 markkaa. Hyvä että en tarvinnu heittää sitä hukkaan. Pienempiä jäi itselle.
Hauki painoi arviolta ainakin 8 kiloa. Pyyntipaikka oli merialueella Kymijoen Langinkosken haaran lähellä.
Suomessa vesialueet ja niiden kalastusoikeudet kuuluvat kiinteistöjen , kuten kesämökkien ja rantatilojen omistajille. Suurin osa Suomen vesialueista on yhteisomistuksessa, ja niitä hallitsevat yhteisaluelain mukaiset osakaskunnat . Valtiolla on on paljon omistuksia etenkin Lapissa. Suomessa on laajat jokamiehen oikeudet liikkua luonnossa ja käyttää luonnonantimia, mutta suurimittaisempaan kalastukseen tarvitaan luvat, kuten riistan metsästykseenkin. Onkiminen ja pilkkiminen on ilmaista, alle 18- ja yli 65-vuotiailla on maksuton oikeus kalastaa yhdellä vieheellä. Silakkalitkausta näkee paljon jopa Helsingin silloilla, sekin on ilmaista ja tehokkaampaa kuin onkiminen. Mitenkähän kävisi ilmaisille yhteisveneille, kuka ne ja pyydykset huoltaisi .:)
En ole maahanmuuttajia marjametsässä enkä ongellakaan nähnyt, marjastus olisikin hyvä kotouttamiskeino ja miksei tulolähdekin. Ei ole onnistuttu omiakaan nuoria siihen motivoimaan, mutta onhan vastaanottokeskuksia ihan luonnon keskelläkin. Jospa vaikka Martta-järjestöt potkisivat tätä toimintaa liikkeelle, ovat esimerkiksi ruuanlaittoa ja villasukan neulontaa jo opettaneet ja samalla tulee kielikoulutusta ja luonnollista kotoutusta. Aikanaan Vietnamin venepakolaiset kalastivat keväisin Espoon joissa ja rannoilla onkimalla ja heittämällä rannalta käsin verkkoja. Kaikki kalat särkiä myöten kelpasivat, kerrottiin että he käyttävät saalista ravintoloissaan. Viimeksi eilen näimme Fagervikin retkellä erään pikkujärven rannan parkkipaikalla monta venäläisin diplomaattikilvin varustettua autoa, pilkillä olivat isolla porukalla upeassa auringonpaisteessa. Heitä tapaa usein myös saariston retkipaikoilla , osaavat arvostaa luonnon kauneutta ja puhtautta.
Lapsuudessa minäkin järven rannan kasvatti opin pitämään kalasta ja onkiminen oli kesäriemu siinä missä uintikin, ja heti kun kynnelle kyettiin, itse perattiin saaliimme . Pienet ahvenet kelpasivat kalakukkoon ja kalaliemeen , isommat paistettiin voissa suurena herkkuna. Isä jonkin verran kalasti, ainakin katiskoita aina pidettiin kotirannassa , savulahnat, uunilahnat ja hauki eri muodoissa olivat usein ruokalistalla. Nuottamiehilta käytiin ostamassa muikkuja, ja kalaa saatiin ihan lahjaksikin. Minä valmensin teinityttönä erästä poikaa oppikoulun pääsykokeisiin ja myöhemmin ehtojen luvussa autoin , ja pitkän aikaa pojan kiitollinen isä toi kalaa, kuten talvisin verkoilla jään alta pyydystämiään mateita , kesällä kuhia.
Maahanmuuttajia ovat käsittääkseni saatu innostumaan palstaviljelystä isoissa kaupungeissakin. Se on sosiaalista toimintaa, koko perhe voi osallistua ja tutustua kantaväestöön, saada neuvoja viljelyssä . Sadonkorjuujuhlissa toisen kulttuurin kasvisruoka olisi varmasti suuri menestys.
Se on suuri vääryys että mökin omistajilla oikeus kalavesiinkin. Siellä ne vahtii ettei kukaan köyhä katiskaakan saa laitettua veteen. Ne luulee varmaan omistavansa taivasosuudenkin kiinteistön omistuksen perusteella . Veneelle pitää ostaa venepaikka isolla rahalla jos ei rantaa omista. Ei sovi kalastus köyhälle .
Moni ei ole kokeillut, minä olen; made on herkullista myös pannulla voissa paistettuna.
On soutuvenekin. Täytyykin etsiä urheiluliikkeestä katiska kevätpyyntiin. Pyydyksiä voi tilata tietenkin myös netistä.