Valtava arvosteluryöppy
Suomalaiset pelkäävät: Mitä Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaa luonnolle?
Sunnuntai 28.2.2016 klo 09.20
Kansalaiset ovat lähteneet joukolla vastustamaan uutta metsähallituslakia. Suomalaisten yhteiset metsät on tarkoitettu meille kaikille ja niin pitää olla jatkossakin, valiokunnan puheenjohtaja puolustautuu.
Kuvituskuva. Suomalaiset ovat huolissaan luonnon kohtalosta. (AOP)
LINKKI
Metsähallituslakia vastustavan vetoomuksen verkkosivu
Adressi on kerännyt jo kymmeniätuhansia allekirjoituksia.
Sunnuntaina aamulla nimiä oli koossa noin 23 000. Nimiä on tullut todella vauhdilla, sillä niiden kerääminen aloitettiin vasta perjantaina.
Hallituksen esittämän uuden lain mukaan Metsähallitus yhtiöitettäisiin eli siitä tehtäisiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Vaarana kuitenkin on adressin perustaneen Saana Katilan se, että poliitikot myöhemmin siunaisivat yhtiön tai sen osan myynnin, kuten Fortumin sähköverkkokaupassa kävi.
- Mikä on yhtiöitetty, on myytävissä, vetoomuksen sivuilla sanotaan.
Lisäksi Katila pelkää, että yhtiön tarvitsemat voitot painavat enemmän kuin luontoarvot tai paikalliset elinkeinot. Katila on ammatiltaan toimittaja, eikä toimi minkään järjestön nimissä.
- Suomessa yhtiöittämisellä on ollut hurjia seurauksia. Esimerkiksi Caruna on ollut kaikkien huulilla viime aikoina. Se on hyvä esimerkki siitä, miten voi käydä, kun yhteiskunnalle tärkeää infrastruktuuria myydään pois, Katila kertoo.
Iso osa pinta-alasta
Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on yli 10 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Näin ollen Metsähallituksen käsissä on iso osa Suomen pinta-alasta, sillä koko Suomen pinta-ala on hieman yli 30 miljoona hehtaaria.
Katilan mielestä demokratia huononee, jos päätöksenteko karkaa eduskunnalta yhtiön sisäisiin elimiin. Eduskunnan ja kansalaisten voisi tulevaisuudessa olla vaikea vaikuttaa Metsähallituksen päätöksentekoon.
Adressin perustaja pitää ongelmallisena myös sitä, että retkeilyalueet olisivat osakeyhtiön hallinnassa. Silloin esimerkiksi retkeilyalueet siirtyisivät uuteen, kolmanteen taseeseen. Kolmas tase ei varsinaisesti ole tuottovaatimusten piirissä, mutta kuitenkin liiketoimintojen hallussa.
Katilan mielestä vaarana on, että päätöksissä ylikorostuu talousnäkökulma, mikä olisi uhka retkeily- ja vesialueille.
"Paljon väärää tietoa"
Maa- ja metsätalousvaliokunta antaa eduskunnalle ensi viikolla mietinnön asiasta. Valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) ei vielä kommentoi valiokunnan ratkaisuja, vaan vain hallituksen esityksen sisältöä.
Leppä on huomannut, että aihe herättää suomalaisissa kovaa keskustelua.
- Oma sähköpostini on aivan tukossa. On hyvä, että asiasta keskustellaan, mutta matkan varrella asiasta on ollut liikkeellä todella paljon väärää tietoa, Leppä sanoo.
Esitys lähtee siitä, että kaikki on sataprosenttisesti valtion omistuksessa. Lepän mukaan isoa muutosta ei tulossa.
- Lakimuutos täytyy tehdä, jotta näin olisi tulevaisuudessakin. Tavoite on tehdä mahdollisimman vähän muutoksia niin, että ne täyttävät tarvittavat reunaehdot, esimerkiksi EU:n hankintadirektiivin, Leppä sanoo.
Eduskunta määrittelee tulevaisuudessakin omistuksen ja omaisuuden käytön periaatteet. Samoin eduskunta määrittelee luonnonsuojelu- ja retkeilyalueet entiseen malliin.
- Esityksessä halutaan myötäillä mahdollisimman paljon Metsähallituksen nykyistä toimintamallia. Myös retkeilyalueiden kanssa halutaan säilyttää nykyinen malli. Suomalaisten yhteiset metsät on tarkoitettu meille kaikille ja niin pitää olla jatkossakin. Siitä pidetään ehdottomasti kiinni, Leppä linjaa.
Halu tietää
Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut laajasti metsähallituslain vastustamisesta. Liitto on ilmoittanut olevansa erittäin huolissaan tilanteesta.
Katilan aloittama adressi luovutetaan eduskunnalle ennen lopullista päätöksentekoa. Nimiä on tavoite kerätä vähintään 100 000.
Katila uskoo, että tavoite tulee täyteen.
- Ihmisillä on halu kuulla tästä asiasta. Se voi hyvin toteutua, kun kahdessa päivässä on jo tullut näin paljon nimiä, Katila iloitsee."
Suomalaiset pelkäävät: Mitä Metsähallituksen yhtiöittäminen tarkoittaa luonnolle?
Sunnuntai 28.2.2016 klo 09.20
Kansalaiset ovat lähteneet joukolla vastustamaan uutta metsähallituslakia. Suomalaisten yhteiset metsät on tarkoitettu meille kaikille ja niin pitää olla jatkossakin, valiokunnan puheenjohtaja puolustautuu.
Kuvituskuva. Suomalaiset ovat huolissaan luonnon kohtalosta. (AOP)
LINKKI
Metsähallituslakia vastustavan vetoomuksen verkkosivu
Adressi on kerännyt jo kymmeniätuhansia allekirjoituksia.
Sunnuntaina aamulla nimiä oli koossa noin 23 000. Nimiä on tullut todella vauhdilla, sillä niiden kerääminen aloitettiin vasta perjantaina.
Hallituksen esittämän uuden lain mukaan Metsähallitus yhtiöitettäisiin eli siitä tehtäisiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Vaarana kuitenkin on adressin perustaneen Saana Katilan se, että poliitikot myöhemmin siunaisivat yhtiön tai sen osan myynnin, kuten Fortumin sähköverkkokaupassa kävi.
- Mikä on yhtiöitetty, on myytävissä, vetoomuksen sivuilla sanotaan.
Lisäksi Katila pelkää, että yhtiön tarvitsemat voitot painavat enemmän kuin luontoarvot tai paikalliset elinkeinot. Katila on ammatiltaan toimittaja, eikä toimi minkään järjestön nimissä.
- Suomessa yhtiöittämisellä on ollut hurjia seurauksia. Esimerkiksi Caruna on ollut kaikkien huulilla viime aikoina. Se on hyvä esimerkki siitä, miten voi käydä, kun yhteiskunnalle tärkeää infrastruktuuria myydään pois, Katila kertoo.
Iso osa pinta-alasta
Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön alainen valtion liikelaitos, jonka hallinnassa on yli 10 miljoonaa hehtaaria valtion omistamia maa- ja vesialueita. Näin ollen Metsähallituksen käsissä on iso osa Suomen pinta-alasta, sillä koko Suomen pinta-ala on hieman yli 30 miljoona hehtaaria.
Katilan mielestä demokratia huononee, jos päätöksenteko karkaa eduskunnalta yhtiön sisäisiin elimiin. Eduskunnan ja kansalaisten voisi tulevaisuudessa olla vaikea vaikuttaa Metsähallituksen päätöksentekoon.
Adressin perustaja pitää ongelmallisena myös sitä, että retkeilyalueet olisivat osakeyhtiön hallinnassa. Silloin esimerkiksi retkeilyalueet siirtyisivät uuteen, kolmanteen taseeseen. Kolmas tase ei varsinaisesti ole tuottovaatimusten piirissä, mutta kuitenkin liiketoimintojen hallussa.
Katilan mielestä vaarana on, että päätöksissä ylikorostuu talousnäkökulma, mikä olisi uhka retkeily- ja vesialueille.
"Paljon väärää tietoa"
Maa- ja metsätalousvaliokunta antaa eduskunnalle ensi viikolla mietinnön asiasta. Valiokunnan puheenjohtaja Jari Leppä (kesk) ei vielä kommentoi valiokunnan ratkaisuja, vaan vain hallituksen esityksen sisältöä.
Leppä on huomannut, että aihe herättää suomalaisissa kovaa keskustelua.
- Oma sähköpostini on aivan tukossa. On hyvä, että asiasta keskustellaan, mutta matkan varrella asiasta on ollut liikkeellä todella paljon väärää tietoa, Leppä sanoo.
Esitys lähtee siitä, että kaikki on sataprosenttisesti valtion omistuksessa. Lepän mukaan isoa muutosta ei tulossa.
- Lakimuutos täytyy tehdä, jotta näin olisi tulevaisuudessakin. Tavoite on tehdä mahdollisimman vähän muutoksia niin, että ne täyttävät tarvittavat reunaehdot, esimerkiksi EU:n hankintadirektiivin, Leppä sanoo.
Eduskunta määrittelee tulevaisuudessakin omistuksen ja omaisuuden käytön periaatteet. Samoin eduskunta määrittelee luonnonsuojelu- ja retkeilyalueet entiseen malliin.
- Esityksessä halutaan myötäillä mahdollisimman paljon Metsähallituksen nykyistä toimintamallia. Myös retkeilyalueiden kanssa halutaan säilyttää nykyinen malli. Suomalaisten yhteiset metsät on tarkoitettu meille kaikille ja niin pitää olla jatkossakin. Siitä pidetään ehdottomasti kiinni, Leppä linjaa.
Halu tietää
Esimerkiksi Suomen Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut laajasti metsähallituslain vastustamisesta. Liitto on ilmoittanut olevansa erittäin huolissaan tilanteesta.
Katilan aloittama adressi luovutetaan eduskunnalle ennen lopullista päätöksentekoa. Nimiä on tavoite kerätä vähintään 100 000.
Katila uskoo, että tavoite tulee täyteen.
- Ihmisillä on halu kuulla tästä asiasta. Se voi hyvin toteutua, kun kahdessa päivässä on jo tullut näin paljon nimiä, Katila iloitsee."
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jo 27 000 vastustaa Suomen metsien yhtiöittämistä – tästä kohutussa lakiesityksessä on kysymys
Hankkeen vastustajat pelkäävät, että ympäristöarvot joutuisivat väistymään taloudellisen tuottavuuden vuoksi.
Hankkeen vastustajat pelkäävät, että ympäristöarvot joutuisivat väistymään taloudellisen tuottavuuden vuoksi. (KUVA: Sami Korhonen)
Julkaistu: 28.2. 10:57
Luonnonsuojeluliiton mukaan hankkeeseen sisältyy monia hankalia ja huonosti valmisteltuja asioita, joita ei pitäisi toteuttaa.
Metsähallituslain pitäisi tulla voimaan maaliskuussa 2016. Hanke herättää paljon arvostelua. Hanketta vastustava adressi on kerännyt sunnuntaina jo noin 27 000 nimeä. Metsähallitus hallinnoi kolmannesta koko Suomen pinta-alasta.
Metsähallituksen yhtiöittäminen huonontaisi hankkeen vastustajien mukaan olennaisesti eduskunnan ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa Suomen luontoa koskeviin päätöksiin.
Miksi valmistellaan?
Maa-ja metsätalousministeriön mukaan metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkiytetään sen johtamisjärjestelmä.
Metsähallituksesta muodostettaisiin siis uuden lain mukaan valtion erityisliikelaitos, jossa julkiset hallintotehtävät on eriytetty omaan yksikköönsä ja jonka markkinaehtoinen liiketoiminta on sijoitettu tytäryhtiöihin.
Valtion metsätaloutta harjoittavalla yhtiöllä olisi pysyvä käyttöoikeus valtion talousmetsiin. Juha Sipilän (kesk) hallitus hyväksyi esityksen uudeksi metsähallituslaiksi 3.12.2015.
Mikä muuttuisi?
Maa-ja metsätalousministeriön mukaan Metsähallituksen lainsäädäntö uudistetaan vastaamaan EU:n vaatimuksia ja selkiytetään sen johtamisjärjestelmä.
– Hankkeen ydin on se, että Suomessa on tulkittu EU:n säännöksiä siten, että ne edellyttävät sitä, että metsähallitus yhtiöitettäisiin eli siitä tehtäisiin valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Kaikissa -EU maissa ei ole tulkittu asiaa samoin, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava kertoo.
Mitä hyvää?
Sulkava painottaa, että yhtiömuotoisestikin metsäasiat voitaisiin tietysti sinänsä hoitaa hyvin tai huonosti.
Mitä vastustetaan?
– Yhtiömuodolla ei ole väliä, mutta uudistukseen sisältyy monia muita hankalia ja huonosti valmisteltuja asioita, joita ei pitäisi toteuttaa. Tärkein näistä on se, että virkistyskäytössä olevia alueita siirtyisi tuottovaateen alle ja runsaasti maata ja vesialueita siirtyisi epämääräiseen välimuotoiseen tase-erään, mikä merkitsisi käytännössä sitä, että hakkuut lisääntyisivät esimerkiksi Ylä-Lapin alueella, Sulkava arvioi.
– Ympäristöarvot voisivat joutua väistymään taloudellisen tuottavuuden vuoksi. Näin ei saisi käydä, hän painottaa.
Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Eduskunta käsittelee hallituksen esityksen ja äänestänevät laista todennäköisesti maaliskuun toisella viikolla. Lain on määrä tulla voimaan 15.3.2016. Hanketta vastustavien adressi toimitetaan eduskuntaan ennen ratkaisevaa äänestystä."
Vain jos yhtiöjärjestyksessä määritellään, että valtio perustaa yhtiön yksin ja omistaa jatkossakin kaikki osakkeet, eikä osakeantia saa suunnata muille missään vaiheessa. Lisäksi olisi hyvä määrätä, että eduskunta valitsee yhtiölle hallituksen ja tarvittaessa täydentää sitä. Edellämainitussa muodossa voisi olla järkevääkin asioiden hoidon kannalta ja byrokratia vähenisi. Näin kansan tarvitsisi riidellä vain uusista hallituksen jäsenistä.
paitsi että sipilän poppoo miettii tälläkin hetkellä mitä valtion omistamia yhtiöitä voisi laittaa myyntiin? Muutenkin kepulaiset ovat saattamassa esim. suojelukohteita yms. mökki tms. rakentamiselle vapaiksi mm. antamalla kunnille vapaat kädet kaavoitukselle mihin tuokin voi helposti johtaa. Kepujen arvot kun mitataan rahassa. Yhtä musta porvaripuolue kuin kokoomuskin. Suojellut suot turvetuotantoon ja suojatut vesialueet rantoineen kesämökkitonteiksi jne. Siinä sitä sitten ollaan kun luontopolut ovat jatkossa hakkuualeita yms. väärinkäytöksiä ja "suomen luonnon" arvo mitataan rahassa.
Ville Niinistö ruotii metsähallituslakia kovin sanoin: "Kepulaisten maakuntamiesten vedätys"
Sunnuntai 28.2.2016 klo 19.57
Kansanedustaja pelkää, että suomalaisten metsiä aletaan hyödyntää kaupallisesti.
Ville Niinistön mukaan metsähallituslain ikävät vaikutukset eivät ole vain ympäristövaikutuksia.
Ville Niinistön mukaan metsähallituslain ikävät vaikutukset eivät ole vain ympäristövaikutuksia. (JENNI GÄSTGIVAR)
Vihreiden puheenjohtajan, kansanedustaja Ville Niinistön mielestä uudessa metsähallituslaissa on vielä paljon korjattavaa. Hallituksen esitys uudeksi laiksi on parhaillaan maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyssä. Valiokunta antaa aiheesta mietinnön eduskunnalle todennäköisesti ensi viikolla.
Metsähallituksen yhtiöittäminen ei Niinistön mielestä ole varsinainen ongelma vaan se, miten Suomen luontoon, metsiin ja vesiin voi pahimmassa skenaariossa alkaa kohdistua todella kovia taloudellisia paineita.
- Metsähallituksen rakenteeseen on pakko tehdä jonkinlaisia muutoksia, se on tosiasia. Tärkeää olisi kuitenkin se, että maa- ja vesiosuudet pysyisivät tulevaisuudessakin valtion käsissä ja eduskunnalla on niihin päätösvalta. Nimenomaan eduskunnalla, ei hallituksella, Niinistö linjaa.
Kolmas tase
Niinistön mukaan isoin ongelma liittyy Metsähallitukseen kaavailtuun uuteen, kolmanteen taseeseen.
Metsähallituksen ensimmäinen tase on liiketaloudelle, toinen luonnonsuojeluun. Uuteen, kolmanteen taseeseen hallitus suunnittelee siirtävänsä aiemmin luonnontilaisiksi varattuja ja arvokkaita alueita, jotka ovat olleet taloudellisen käytön ulkopuolella.
Niinistö pelkää, että Metsähallitus hyödyntäisi tähän taseeseen siirrettyjä, luonnoltaan arvokkaita metsiä ja vesiä kaupallisesti, vaikka taseella ei varsinaista tulosvastuuta olekaan.
Niinistö myös pelkää, että Metsähallituksen päätösvalta lipuu tulevaisuudessa lähinnä hallituksen käsiin. Silloin taloudellinen paine voisi joskus voittaa ja tiettyjä päätöksiä voitaisiin tehdä lähinnä kaupallisin perustein.
- Se voi tarkoittaa esimerkiksi kaupallisia tontteja Lapin jokien varsille, Niinistö arvioi.
"Kaksipäinen hirviö"
Vihreät aikoo esittää muutoksia lakiin. Ihmisille tärkeitä luonnon alueita ei saa hyödyntää taloudellisiin tarkoituksiin.
ARTIKKELI JATKUU ILMOITUKSEN JÄLKEEN
- Metsähallitus on kaksipäinen hirviö. Toisella kädellä se haluaa suojella, toisella jotain muuta eli hakata ja hyödyntää luonnonvaroja, Niinistö sanoo.
Kansanedustajan mukaan metsähallituslain ikävät vaikutukset eivät ole vain ympäristövaikutuksia. Vaikutukset ulottuvat monelle alalle, esimerkiksi matkailuun. Niinistön mukaan Metsähallituksen emokonserni voi esimerkiksi tehdä matkailubisnestä, joka voisi taas olla haitallista yksityisille matkailutoimijoille.
- Tästä on haittaa niin matkailulle, luonnonsuojelulle kuin saamelaisillekin. Hyötyä tästä on lähinnä heille, jotka haluavat pelata julkisilla mailla.
"Pimitystä"
Metsähallituslaki on ollut eduskunnassa valmisteilla jo pitkään. Niinistö oli itsekin ympäristöministerikausillaan (2011-2015) mukana suunnittelemassa lain aikaisempia versioita.
Uuden hallituksen esitystä ja sen valmistelua hän kuvailee "pimitykseksi". Niinistö käyttää koko tilanteesta termejä "kaupallinen seikkailu" sekä "kepulaisten puuharahasto, jota rahoitetaan julkisen vallan rahoilla".
- Tämä on ollut yksi kepulaisten maakuntamiesten vedätys, Niinistö sanoo.
Metsähallituslakia yritettiin esimerkiksi joulukuussa käsitellä eduskunnassa neljän aikaan aamuyöllä, ilman että asiasta vastaava maa- ja metsätalousministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) oli paikalla."
Kolme päivää kerätty nimiä ja nyt jo 47400 allekirjoittajaa.
Kirjoita sinäkin adressi alla olevan linkin kautta
http://pysaytetaanmetsahallituslaki.fi/
47645 jo 29,2-160klo8,19
55201
Kepun ja persujen ketkuilla ei ole nyt yhtään kivaa hallituksessa. Ihmiset ovat huomanneet mitä on tekeillä.
Nimien kerääminen kansalaisaloitteeseen kansanäänestyksen järjestämiseksi metsähallituslain kumoamisesta on alkanut.
Käykää allekirjoittamassa!
Aloitteen voi allekirjoittaa oikeusministeriön ylläpitämässä palvelussa: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1986
Uusi metsähallituslaki yhtiöittämisineen ja kolmansine taseineen on ilmeinen uhka Suomen luonnolle. Perustuslain 20 §:n mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta kuuluu kaikille.
Suomen kansalaisina tunnustamme tämän vastuun ja vaadimme, että meitä kuullaan yhteistä ympäristöämme koskevassa päätöksenteossa.
Kansalaisaloite on lakiehdotus kansanäänestyksen järjestämiseksi uudesta metsähallituslaista. Äänestyksessä esitettäisiin seuraava kysymys: ”Kannatatko uuden metsähallituslain kumoamista?” Äänestäjän tulisi vastata kysymykseen joko "KYLLÄ" tai "EI".
Kansalaisaloite koskee nimenomaan kansanäänestyksen järjestämistä, koska ei ole mitään syytä uskoa, että nykyeduskunta kumoaisi uuden metsähallituslain uudessa käsittelyssä. Perusteluthan kaikuivat nytkin kuuroille korville.
Sen sijaan poliittisten päättäjien olisi lähes mahdoton olla kunnioittamatta kansanäänestyksen tulosta. Äänestys kertoisi yksiselitteisesti, hyväksyvätkö suomalaiset uuden metsähallituslain.
Lisäksi kansanäänestys on ainoa tapa punnita lain legitimiteetti tilanteessa, jossa lainsäädäntöprosessi ei vastannut avoimen demokratian vaatimuksia. Esimerkiksi yhtiöittämisen välttämättömyyttä korostavat perustelut eivät pitäneet paikkaansa.
Edustuksellinen demokratia ei tarkoita sitä, että vaalien jälkeen valtapuolueilla olisi neljä vuotta aikaa toteuttaa visioitaan muusta yhteiskunnasta piittaamatta. On äärimmäisen vaarallista, jos lainsäätäjät eivät välitä tosiasioista eivätkä kansalaisten, alueiden, asiantuntijoiden, järjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden vastalauseista.
Jos me hyväksymme tämän nyt, kun vaakakupissa on kolmannes Suomen pinta-alasta, yhteinen kansallisaarteemme, mitä voimme odottaa tulevaisuudessa tapahtuvan?
Kansalaisaloitteen yksityiskohtaiset perustelut löytyvät allekirjoituspalvelusta sekä Minimahdin artikkelista. Levitä alussa olevaa allekirjoitus-linkkiä tai artikkelia nimikeräyksen alkamisesta: https://goo.gl/0IQuM0
Käydään siis töihin: allekirjoittakaa & jakakaa tietoa. Annetaan aloitteelle lentävä lähtö!
Kiitos kaikille & keväisiä päiviä!