Onko muille sattunut vastaavaa? Että kun on masennus-tai ahdistusdiagnoosi, niin lähes jokainen lääkäri sen jälkeen vähättelee fyysisiä kipuja? Mulla on ollut jalassa ongelmia monen vuoden ajan. Vuoden ajan ahistus on johtunut jalkakivuista, eikä toistepäin. Terapeutti sanoi muutaman tapaamisen(ehkä 5) jälkeen että "ei se ahistus voi johtua polvesta, PAKKO tässä on olla muutakin." Päivystysreissuja kun on ahistuksen vuoksi tullut useita, ni about 9/10 lääkäri on sanonut suoraan tai vähintään vihjaillut, että polvikivut pahenee kun ahdistaa. Joo voi olla, mutta ei ne tule siltikään ahdistuksen takia! Reilun kk:n aikana kun on kivut pahentunut radikaalisti pahemmiks, ni terapeutti tokaisi, että se johtuu siitä stressistä, joka sulla oli sillon aiemmin. No terapeutin silloisella työparilla sentään oli järki päässä kun se sanoi että jos fyysisiä kipuja on, ni sillon niitä on, eikä ne liity välttämättä ahistukseen millään tavalla.
No nyt on kipuasiaa tutkittu magneettikuvauksella ja magneettikuvissa näkyy löydöksiä, jotka selittävät kivut!! Ensi viikolla tiedän enemmän että mitä sieltä löyty rustovaurion lisäks... Ei voi tulla enää yksikään lääkäri sanomaan että "joo ku sulla on tota ahistusta, ni uskon että ne johtuu vaan siitä." Sanoin suoraan että no ainakaan mun mielestä polvikivut eivät tule ahistuksesta. Se sit sano että "noh, mä oon sitä mieltä että tulee kun me ihmiset ollaan erilaisia."
Toinen kysymys: Toimiko terapeutti ja sen työpari oikein kun ne kertoivat mulle magneettikuvien tuloksista? Eivät edes kysyneet että haluanko siitä niiltä kuulla! Ne 2 ja hoitava lääkäri oli lukenut mun tiedoista magneettikuvan tulokset ja sen jälkeen oli sovittu tapaaminen terapeutin ja sen työparin kanssa. Ne sanoivat lukeneensa ks.tekstiä, mutta eivät ymmärtäneet siitä mitään. Kuulemma löydöksiä on jotka selittää polvikivut, mutta eivät osanneet enempää sanoa. "Rustovaurio"-sana siellä oli lukenut ihan selvällä suomenkielellä, muuta eivät tajunneet. Tollein ne mulle sano. Mä oon siitä lähtien eli 3 päivää miettiny ja etsinyt netistä tietoo että mikä se on ja mitä sille tekevät. Olisin halunnut saada tietää siitä vasta ens viikolla kun olis ollut osaava lääkäri vastaamassa kysymyksiin. Laitoin hoitavalle lääkärille kritiikkiä asiasta ja se soitti seur.päivänä. Kaikenhuipuks se väitti että vain hän on lukenut sen tekstin, hoitajat eivät ole lukeneet. Mitenkä terapeutti osas sanoo että rustovaurio luki siellä suomeks ja toinen sano että se teksti meni hänen osalta kovaa ja korkeelta ohi. Mulla on nauhotettuna se, kun ne on tapaamassa mua.
V**tu että ottaa päähän tollaset! Ei tässä kohta tiiä ketä uskoa! Laitoin muutamalle eri ihmiselle tosta kyselyä mut kaikki ne on lomalla vielä yli viikon. Luulis että olis niidenkin mielestä ollut järkevämpää että olisin saanut tietää magneettikuvien tuloksista vasta ensi viikolla kun on lääkäriaika!
No nyt on kipuasiaa tutkittu magneettikuvauksella ja magneettikuvissa näkyy löydöksiä, jotka selittävät kivut!! Ensi viikolla tiedän enemmän että mitä sieltä löyty rustovaurion lisäks... Ei voi tulla enää yksikään lääkäri sanomaan että "joo ku sulla on tota ahistusta, ni uskon että ne johtuu vaan siitä." Sanoin suoraan että no ainakaan mun mielestä polvikivut eivät tule ahistuksesta. Se sit sano että "noh, mä oon sitä mieltä että tulee kun me ihmiset ollaan erilaisia."
Toinen kysymys: Toimiko terapeutti ja sen työpari oikein kun ne kertoivat mulle magneettikuvien tuloksista? Eivät edes kysyneet että haluanko siitä niiltä kuulla! Ne 2 ja hoitava lääkäri oli lukenut mun tiedoista magneettikuvan tulokset ja sen jälkeen oli sovittu tapaaminen terapeutin ja sen työparin kanssa. Ne sanoivat lukeneensa ks.tekstiä, mutta eivät ymmärtäneet siitä mitään. Kuulemma löydöksiä on jotka selittää polvikivut, mutta eivät osanneet enempää sanoa. "Rustovaurio"-sana siellä oli lukenut ihan selvällä suomenkielellä, muuta eivät tajunneet. Tollein ne mulle sano. Mä oon siitä lähtien eli 3 päivää miettiny ja etsinyt netistä tietoo että mikä se on ja mitä sille tekevät. Olisin halunnut saada tietää siitä vasta ens viikolla kun olis ollut osaava lääkäri vastaamassa kysymyksiin. Laitoin hoitavalle lääkärille kritiikkiä asiasta ja se soitti seur.päivänä. Kaikenhuipuks se väitti että vain hän on lukenut sen tekstin, hoitajat eivät ole lukeneet. Mitenkä terapeutti osas sanoo että rustovaurio luki siellä suomeks ja toinen sano että se teksti meni hänen osalta kovaa ja korkeelta ohi. Mulla on nauhotettuna se, kun ne on tapaamassa mua.
V**tu että ottaa päähän tollaset! Ei tässä kohta tiiä ketä uskoa! Laitoin muutamalle eri ihmiselle tosta kyselyä mut kaikki ne on lomalla vielä yli viikon. Luulis että olis niidenkin mielestä ollut järkevämpää että olisin saanut tietää magneettikuvien tuloksista vasta ensi viikolla kun on lääkäriaika!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Se taitaa olla nykyään käytäntö, että sairaaloissa ja hoitolaitoksissa työskennellään tiiminä. Ja kyllähän se sairaushistoria on aina jokaisen lääkärin ja hoitavan tahon nähtävillä julkisen sektorin tietokannassa. Kävin viime viikolla lääkärissä ja kyllä se koko kokemus diagnooseineen, resepteineen on siellä terveyskeskuksen koneella. Yksityislääkärin tiedot ei siellä tietenkään näkynyt.
Kun ranteeni murtui niin kyllä tieto lähti keskussairaalaan ortopedille ilman minun lupaani ja minulle selvisi, että kokonainen tiimi oli pohtinut yhdessä (eri alan lääkäreitä) miten hoito toteutetaan.
Kyllä tässä on hyväkin puoli. Hoito voidaan toteuttaa heti ja eri alan ammattilaiset panevat viisaat päät ja taitonsa yhteen miten on parasta toimia. Ajatella, jos joka käänteessä pitäisi olla se potilaan lupa, niin mikä viivytys siitä tulisi ja hoitojonot vain pitenisivät.
Yritä ymmärtää, että sairaan ihmisen hoitaminen on vaativaa ja lääkärit työskentelevät joskus jopa jaksamisensa äärirajoilla.
Eikö se sinua nyt lohduta, että lopulla selvisi että polvessa on sittenkin vikaa ja kaikki ei ole vain sinun korvien välissä.
Ja kyllä näillä lääkäreillä on vaitiolovelvollisuus. Eivät he enää muistele sinun ja minun vaivoja kun oven perässänsä sulkevat.
Toivotaan että alat saamaan nyt vaivoihisi oikeanlaista hoitoa.
Mä kävin tnä fysiatrin luona. Polvessa EI ole psykiatrin diagnosoimaa rustovauriota polvessa. Se kun oli diagnosoinut sen magneettikuvasta(yhestä ainoastako?).
Ja onko edes psykiatrilla mitään taitoa diagnoosia magneettikuvien perusteella tehdä? Sen työtähän on määrätä lääkkeitä..
Vaitiolovelvollisuutta rikotaan jatkuvasti. Aika naiivi tyyppi tunnut olevan.
@ jamukavaakevätä 29.2.2016 10:31
No voi lääkäriparkoja, kun ihan "joskus jopa jaksamisensa äärirajoilla" hoitelevat monisairasta ihmistä miten sattuu, jakelevat ja tiedottavat tämän sairaustietoja toisilleen ja potilaalle itselleen sikin sokin sekavasti ja virheellisesti... Kyllä nyt varmaan potilaan pitäisi tuntea syyllisyyttä ja ymmärrellä tässä lääkäreitä!? Ja "mukavaa kevättä" sitten päälle...
Oletkohan nyt itse lääkärinliksoilla, vai mitä ihmettä oikein selität??
Vaikuttaisihan tuo lääkärien toiminta nyt "hiukan" epämääräiseltä. Epäpätevät psykiatrisen puolen lääkärit tulkitsevat ja ilmoittavat magneettikuvatuloksia väärin. Sen jälkeen kun ovat ensin vähätelleet fyysisen vian oireita pitkään, estäen sen tutkimisen ja hoidon... Aika kyseenalaiselta "tietojen jakamiselta" kuulostaa.
Lisäksi tässä näkyy _jälleen kerran_ psykiatristen hoitomenetelmien tyypillinen tieteellinen epäpätevyys ja ideologisperäinen sokeus: Ne ESTÄVÄT omilla tulkinta- ja toimintamalleillaan ihmisten sairauksien asianmukaisen, lääketieteellisen diagnosoinnin ja hoidon. Erilaisia fyysisiä kipuja ja oireita laitetaan psykiatristen käytäntöjen ja niiden (tieteellisesti ongelmallisten) teoreettisten selitysjärjestelmien mukaisesti suoralta kädeltä psyykkisen sairauden piikkiin, ja jätetään selvittämättä ja hoitamatta. Se, mihin psyykkisesti terve ihminen saa apua normaalisti lääkäriltä, siitä joutuvat psyykkisesti sairaat kärsimään ilman hoitoa muka mielenterveysongelmiensa "sivutuotteena".
Toisaalta samojen kyseenalaisten käytäntöjen mukaan luokitetaan ja hoidetaan eli jätetään hoitamatta myös psyykkisiä oireita - psykiatrian ongelmat ja epäkohdat eivät rajoitu vain fysiologisten sairauksien hoidon hankaloittamiseen, vaan vaikuttavat (tietenkin) myös psyykkisten sairauksien hoidossa kautta linjan.
Luulisi että psykiatrian massiivisten erehdysten ja virheiden historiasta olisi jo otettu jotain opiksi. Mutta eipä niin näytä käyneen... Tieteellisyyttä ja sen huippukehittyneitä menetelmiä kaikessa korostavana nykyaikana psyykkisiä ongelmia tutkiva ja hoitava lääketiede on edelleen kuin yksi iso, toinen toistaan kyseenalaisempien ja ongelmallisempien teorioiden, menetelmien ja muotien täyttämä viidakko omine mielivaltaisine ja arvaamattomine lakeineen. Toimintaa ja ihmisten kohtaamista sanelevat jähmettyneen ideologiset tulkintakaavat, ennakkoasenteet ja harhaluulot - avoimen tutkivan diagnosoinnin ja välittävän inhimillisyyden sijasta.
Milloin tähän saadaan jotain oikeaa muutosta, tai edes sellaiseen pyrkimistä? Virkatuoleilla istuvilta sellaista lienee aika turha odottaa, heillehän on tärkeää pitää kivettyneistä menetelmistään ennemmin kiinni, ettei lääkärinpalkkojen juoksu pääse patoutumaan... Kuka näihin aiheisiin siis tarttuisi?
Monella ihmisellä, joilla on selittämättömiä fyysisiä kipuja, eikä syytä tiedetä. Tällöin on yhtenä vaihtoehtona masennuslääkkeet.
Tuttavalleni määrättiin statiineja, josta seurasi kipuja jaloissa ja nivelissä. Tuttavani meni valittamaan, niin vastauksena oli, että se on reumaa. Mistä se reuma, nyt yhtäkkiä tuli?. Ei vastausta, mutta tilalle tuli masennuslääkkeitä.
Itse kärsin aikoinaa nivelien rustottumisesta, jonka syyksi eräs huippu-urheilija, mainitsi sen johtuvan maidosta, jota joinkin siihen aikaan aika paljon. Kivut olivat senverra pahoja, etten pytynyt ajamaa autolla 200 kilometriä. Lopetin maidon, niin sen jälkeen minulle ei ole ollut nivelongelmia. Tietysti tapaus kerrallaa. Me olemme kaikki yksilöitä.
On myös potilaskertomuksia, jossa leikkauksen jälkeen ei olla päästy järjellisesti eroon kivuista ennen kuin on lopetettu viljatuotteiden runsas syönti.
Just niin se menee. Kun on psyykkinen diagnoosi (neljänneksellä aikuisista länsimaisista ihmisistä on), niin hoitoa ja tutkimuksia ei saa enää fyysisiin sairauksiin. Hengenahdistus hoidetaan diabamilla, olipa kyseessä sitten astma tai sydänkohtaus. Nivelkivut hoidetaan mielialalääkkeellä, vaikka olisi nivelrikkoa tai borrelioosi. Vatsan alueen syöpää hoidetaan lääkkeiden aiheuttamana ummetuksena.
Itselläni oli päkiäkipuja vuosia, enkä mennyt lääkäriin, koska en tahtonut reumadiagnoosia (tai sitten mielialalääkitystä). Kävin Respectan jalka-aiheisella yleisöluennolla. Hoitamaton nilkannyrjähdys oireilee usein myöhemmin esim. luupiikkinä kantapäässä. Vaikka kipuni oli päkiässä, kokeilin luupiikkihoitoa. Eli tehovenyttelyt pohkeelle 4 min. x 2/pv parin kuukauden ajan. Kivut poistuivat parissa viikossa. Jalat olivat olleet niin arat, että aamulla kävelemään nousu oli vaikeaa.
Tuki- ja liikuntaelimistössä kipu voi siirtyä kauaskin itse aiheuttajapaikasta, kuten kireän akillesjänteen tapaus osoittaa. Monella on erilaisia epätasapainoja, eri pituiset jalat tai lihasheikkoutta väärien liikuntatottumusten tai niiden puutteen vuoksi. Kipujen vuoksi ei pidä lopettaa liikkumista, se on pahinta mitä voi tehdä. Nivelrikkokivutkin usein hellittävät ajan myötä, jos kyseessä on nivelrikko.
Itselläni on ollut myös lonkissa ja polvissa kipuja. Vuosi sitten polvi vihloi sen verran, että heräsin kipuun yöllä, kun jalka oli mennyt hieman huonoon asentoon yöllä. Viime syksynä aloin tehdä lihaskuntoharjoittelua kotona ja pieniä intervallijuoksypyrähdyksiä. Välillä koskee, useinmiten ei. Koen, että liikunta on parantanut lihaskuntoani, ja kävellessä jalkojen asento on luonnollisempi. Erilaisia tukia saa myös ostettua kaupasta ilman, että tarvitsee käydä lääkärissä.
Osa tuki- ja liikuntaelinvaivoista on sellaisia, että pitkäaikaisseurannassa leikatun ja leikkaamattoman ryhmän kohdalla tilanne on sama, eli kipu helpottanut. Kaikkeen ei tarvita kirurgin veistä. Terve järki ja aika riittävät.