Moniko omakotiasuja pystyy sijoittamaan aurinkopaneelit kannattavasti kiinteistölleen? Naapurirakennukset ja puut varjostavat paneeleita ison osan päivästä ja myöhään syksylla ja keväällä aurinko paistaa aika matalalla horisontissa. Aika harvalla on "peltotonttia", jossa olisi esteetön auringonpaiste tuntikausia.
Paneeleita ei ole myöskään suutä hankkia "kattoa täyteen", sillä aurinkokuukausina tuottoa ei pysty itse kokonaisuudessaan hyödyntämään. Kesäkuukausina 1-2kW panelisto tuottaa pasteella ylin kyllin energiaa.
Aurinkosähkön hyödyntäminen ilman verkkoinvertteriä on hankalaa. Lisäksi energian siirtäminen käyttöveteen ei ole niin yksioikoista, sillä aurinko ei aina paista, jolloin pitää käyttää verkkosähköä. Kuinka tämä vuorottelu hoidetaan? Pääasiassa lämmintävettä käytetään iltaisin ja aamuisin, jolloin verkkosähkö pyrkii lämmittämään vettä. Auringon noustessa riittävän korkealle päivällä ei lämmitettävää enää juuri ole. Pitäisi olla joku automatiikka, joka hoitaisin järkevästi vuorottelua ja kaikenlisäksi osaisi lukea säätietoja, jotta vesi jätettäisiin lämmittämättä yölä ja aamulla, jos on todennäköistä, että seuraavana päivänä paistaa. Asian voi tietenkin hoitaa mekaanisella kytkimellä, mutta senkin totetuuamiseen tarvitaan sähkömies ja asukkaan aktivisuutta.
Aurinkosähkön hyötyä ei voi laskea pelkästään paneleitten tuottoa tuijottamalla, vaan pitää myös laskea miten paljon sähköä pystyy hyödyntämään. Kilowatin panelistoon ei aurinko paista kuin puolet päivästä ja tänä aikana sen tuottamaa sähköä ei pysty kokonaisuudessaan hyödyntämään ellei rakenneta automaattiohjauksia tai itse käännellä kytkimiä.
Paneeleita ei ole myöskään suutä hankkia "kattoa täyteen", sillä aurinkokuukausina tuottoa ei pysty itse kokonaisuudessaan hyödyntämään. Kesäkuukausina 1-2kW panelisto tuottaa pasteella ylin kyllin energiaa.
Aurinkosähkön hyödyntäminen ilman verkkoinvertteriä on hankalaa. Lisäksi energian siirtäminen käyttöveteen ei ole niin yksioikoista, sillä aurinko ei aina paista, jolloin pitää käyttää verkkosähköä. Kuinka tämä vuorottelu hoidetaan? Pääasiassa lämmintävettä käytetään iltaisin ja aamuisin, jolloin verkkosähkö pyrkii lämmittämään vettä. Auringon noustessa riittävän korkealle päivällä ei lämmitettävää enää juuri ole. Pitäisi olla joku automatiikka, joka hoitaisin järkevästi vuorottelua ja kaikenlisäksi osaisi lukea säätietoja, jotta vesi jätettäisiin lämmittämättä yölä ja aamulla, jos on todennäköistä, että seuraavana päivänä paistaa. Asian voi tietenkin hoitaa mekaanisella kytkimellä, mutta senkin totetuuamiseen tarvitaan sähkömies ja asukkaan aktivisuutta.
Aurinkosähkön hyötyä ei voi laskea pelkästään paneleitten tuottoa tuijottamalla, vaan pitää myös laskea miten paljon sähköä pystyy hyödyntämään. Kilowatin panelistoon ei aurinko paista kuin puolet päivästä ja tänä aikana sen tuottamaa sähköä ei pysty kokonaisuudessaan hyödyntämään ellei rakenneta automaattiohjauksia tai itse käännellä kytkimiä.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Tuli hieman katseltua eteläseiniä "sillä" silmällä.
28.2. alkaa aurinko paistaa eteläseinälle noin klo 8, mutta puut varjostaa osittain pari tuntia. Samoihin aikoihin alkaa myös katolle osua säteitä. Klo12 kylpee koko eteläseinä auringossa ja paistetta piisaa kunnes aurinko laskee.
Pakkasta -14 mutta vesi alkaa tippua räystäiltä jo aamulla.
Puitteet ois hyvät...
Keskimäärin paras suuntaus on kaakko, sillä yleensä aamupäivällä on selkeämpää ja iltapäiväksi tulee pilviä taikka utuisuutta. Sijoitus tosin riippuu vähän mille vuodenajalle tuottoa maksimoi. Sinulla tulisi tähän aikaa vuodesta nelisen tuntia tuotttoa keskellä päivää eli veden lämmitykseen pystyy käyttämään.
Miten olet ajatellut toteuttaa esim. boilerikytkennän?
kun laitin paneelit katolle suuntana etelä-lounas niin tuntuu että aina on pilviä ja illalla klo 18.00 alkaa seljetä,vai enkö ennen huomannut pilviä.
>Miten olet ajatellut toteuttaa esim. boilerikytkennän?
A) maalämpökoneen varaajan varavastuksen yhden vaiheen (2kW) kytkeminen aurinkopaneeleiden perään. (100€)
B) maalämpökoneen varaajan lisävastusyhteeseen lisävastus. (500€?)
C) maalämpökoneen varaajan lisälämpöyhteeseen "sähköpatruuna"/putkilämmitin. (500€?)
D1) erillinen 200-300L varaaja maalämpökoneen varaajan viereen, esilämmittämään käyttöveden (1500€?)
D2) erillinen 200-300L varaaja maalämpökoneen varaajan viereen, esilämmitämään käyttöveden ja kytkettynä rinnan maalämpökoneen varaajan kanssa (aurinkosähköä myös lämmitykseen painovoimaisella konvektiolla) (1600€?))
Aika paljon pitäisi tehdä tuunausta jotta esim 5kw systeemistä saisi optimaalisen hyödyn.
Olen harkinnut aurinkopaneelien (tee-se itse lämminilmapaneeli) rakentamista kaakko- (makuuhuone) ja lounaisseinälle (olohuone), noin 2 m2 kumpikin. Mulla on suorasähkölämmitys ILP takat eli muista paneeleista ei ole juuri apua. Termostaatit Elfalta, jotka käynnistävät 12 V puhaltimet kun paneelin yläosan lämpötila ylittää huoneenlämmön. Aurinkopuoli PE-kennolevyä. Asennus pystyyn ulkoseinään, koska kesällä niitä ei juuri tarvita. Kevät ja syksy ovat aikoja milloin niistä on hyötyä. Laskeskelin että takaisinmaksuaika investoinnille olisi pari vuotta kun omaa työtä ei huomioida.
Tuollaisen ilmalämmittimen teho on hyvin vaatimaton ja itsetehden tahtoo hyötysuhde olla huono. Säästät paljon enemmän, jos käytät rakenteluun kuluvan ajan käpyjen keräilyyn takassa poltettavaksi.
Aurinkosähkön hyödyntäminen ei kannata, parempi miettiä muita keinoja jossa säästää energiaa, esim kulutuksen vähentäminen tai talon lisä lämmöneristäminen. Led lampuista kertyy myös säästöä.
Kyllä aurinkosähkön hyödyntäminen voi olla kannattavaa, mutta kotitaloudessa se on vaikeaa, sillä tuottoa ja kulutusta on vaikea saada kohtaamaan. Paremmin aurinkosähkö kannattaa yrityskäytössä, sillä yrityksen energiantarve on yleensä suurimmillaan silloin kun aurinko paistaa. Lisäksi laitekustannuksia voi käyttää hyödykseen verotenkisesti. Lisäksi puhtaasta energiasta saattaa olla yritykselle imagoetua.
Entä jos on kaikista muista jo säästänyt.
Liika säästäminen tulee kalliiksi. ;)
Paljonko sulla on panelitehoa ja miten olet sen talon laitteisiin kytkenyt?
Itse olen myös laskeskellut paneleitten laittoa, mutta tuoton käyttäminen tehokkaasti on yllättävän hankalaa. Järjästelmän tulisi olla yksinkertainen jotta se maksaisi itsensä joskus takaisin. Toisaalta yksinkertainen toteutus hukkaa paljon energiaa. Monimutkaisempi ja tehokkaampi laittesto tulee taas liian kalliiksi.
Totta mitä kirjoitit. Itselläni on 6×100w suoraan kahteen1 kw vastukseen ilman termostaattia kahden automaattisulakkeen jaottamana josta saan tarvittaessa toisen pois esim pilvisäällä ja aamuisin/iltaisin ja vaikka varoiksi kun lähden kesällä pitemmäksi aikaa pois.Nyt kun olen kotosalla niin ehdin niitä seuraamaan.Lisäksi on reilu 500wh paneelit lähinnä varavoimaa varten ja kun on akusto niin tuleehan niitä välillä käytettyä myös talon sähköön,nämä tietenkään ei taloudellisesti tuota sillä niissä on kiinni tonneja mutta kuten sanoin lähinnä varavoimaa varten ja minulle mielekästä puuhaa.
"Järjästelmän tulisi olla yksinkertainen jotta se maksaisi itsensä joskus takaisin."
Tällä hetkellä aurinkosähkön ostamatta jättäminen näyttää ihan hyvältä investoinnilta. Vuodessa laitteiden hinta tippuu enemmän kuin mitä niillä saisi tuotettua hyötyä. (?)
Eli ottanen oman järjestelmän mietintään ainakin lisävuoden aikaa enne hankintaa...
Mitä lämmität niillä vastiksilla. Onko sinulla iso varaaja vai tavallisen kokoinen 300 litranen? Lämmittääkö verkkosähkö tätä varaajaa koko ajan ja aurinkosähkö silloin kun on sitä sattuu saamaan. Miten nuo lämpötila-asetukset on laitettu.
Itsellä on tavallinen varaaja ja verkkosähkö pitää sen 55 asteessa. Eli jos auringon laittaa tähän mukaan ilman termaria, niin hyvällä kelillä boileri keittää. Jos laittaa saman termarin taakse, niin ylläpitolämmitys vie niin vähän sähköä, ettei juuri kannata.
Isolla varaajalla homma oli eri juttu, mutta iso maksaa, vie tilaa ja lämmönhukka on kovempi. Jos on valmiina, niin jotenkin ehkä kannattaa. Erikseen ei kyllä kannata laittaa.
Pitäsi olla kaksi normaalikokoista varaajaa, ja toista lämmittää aurinkosähköllä ja toista verkkosähköllä. Verkkosähkövajaaja olisi aurongon jälkeen, jolloin aurinko esilämmittöisi veden. Tässä tulee sitten kyllä bekteerivaarat kun etummaisen boilerin lämpö on liian alhainen suurimman osan ajasta. Lisävaraaja myös siirtää kannattavuutta hamaan tulevaisuuteen.
Ei ihan helppo juttu.
Kyllä ne hinnat varmaankin vähän laskee, mutta eivät riittävästi. Minusta ongelma ei kuitenkaan ole laitteiden hinnassa vaan järkevän kulutuksen aikaansaamisessa. Päivällä kun paistaa on kulutus yleensä minimissä. Mihin olet suunnitellut käyttäväsi aurinkosähkön?
Ison varaajan lämmittely on hölmöläisten hommaa. Tavallisen 300litran varaajan lämmitys ei taas onnistu, koska siitä puuttuu säätöelektroniikka, joka tukisi verkko- ja aurinkosähkön vuorottelua.
Itse olen laskenut päiväkulutustani ja se on muutama sata wattia. Kulutuksen tuottaisi kaksi isoa kennoa. Näiden asennuskustannukset ovat kuitenkin liian suuret. Suuremman kennoston asentaisi samalla rahalla, mutta suurimmalle osalle tuottoa ei olisi mitään käyttöä.
Kyllä pääongelma on auringon puute suomessa.
Kuten ennen kirjpitin niin minulla on aikaa seurata tilannetta ja aina tarpeen vaatiessa laitan yhden sulakkeen päälle ja annan lämmön nousta että saa suihku vetet illalla.meillä on pieni lämpimän veden tarve eli ei lapsia kotona ja sauna iltana on hätä vara kiukaassa säiliö jota itse käytän.varaaja on 290L ja näillä paneeli määrillä ei taatusti kiehu. Sitä en tarkalleen tiedä miten sitten jos olis pois pitkään kesällä ja sattuis olemaan pitkä pouta jakso.siksi otan varoiksi toisen vastuksen irti mutta jos varaajassa on 50c niin siitä lämmitus 90c vie noin 12kw ja 60c jatkuva hukka kulutus on jo varaajasta riippuen noin 60-70w/h mitä se onkaan 90c olis kiva tietää ehkä 110w ainakin×24H=noin 2,6kw/vrk jos kesällä max tuotto päivässä 4kw niin aika kauan menee ennen kuin kiehuu,ja kuten sanoin otan toisen vastuksen varoiksi pois.Normaalisti pidän varaaja lämmön 45-50c noin ja parin viikon välein kiihdytän pöpöjen tähden 65c
Itse olen suunnitellut 1kW järjestelmää verkkoinvertterillä. Ujutan boilerin rermostaatin anturin rinnalle toisen anturin ja se kytketään erilliseen termostaattiin. Erotan kolmivaihevastuksesta yhden vaiheen aurinkoa varten. Kaksi vaihetta lämmittää varaajaa 2kW teholla ja alkuperäisen termostaatin 55 asteen asetuksella. Kun aurinko paistaa niin 1kW teholla ja toisen termarin esim. 80 asteen asetuksella nostetaan lämpöä "ilmaiseksi". Lämmintä vettä riittää kaikissa tapauksessa ja auringolla nostettu "ylilämpö" antaa enemmän kapasiteettia. Talvikaudella vaihtokytkimellä ohjataan aurikovastus verkkosähkölle. Ammattimies kytkeee ilman ongelmia, sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti ja vakuutukset pysyvät voimassa.
Tämä siis on vielä suunnitelmaa, kunnes keksin paremman keinon tai joku lyttää idean ja kertoo paremman.
Kyllä aurinko paistaa riittävästi kunhan tuotanto ja tarve saadaan kohtaamaan. Kotitalouskäytössä sopivan kokoinen järjestelmä maksaa itsensä vähän yli 20 vuodessa. Yrityskäytössä nopeammin, koska tuotanto saadaan paremmin käytettyä päivisin kun aurinko paistaa,
Miten verkkoinvertter toimii eli jos nyt se termari jonka laitat menee päälle ja se 1kw vastus rupeaa lämpiämään niin mikä ohjaa sitä että vain auringon paisteessa lämpiäis.Muutenhan se ottaa pelkästään verkosta eikä ole mitään hyötyä.huonoimmassa tapauksessa se 1kw vastus on lämmittänyt varaajan 80c ja menee pois päältä ja sitten tulee päivä ja aurinko alkaa paistaa ja paneeleista ei mene sähköä minnekkää, siis miten tää yleensä hoidetaan
Ilmaisin ehkä asian epäselvästi. Tätä vastuksen yhtä vaihetta ei ole kytketty verkkoon mitenkään. Se on vain auringon takana. Kaksi muuta vaihetta lämpiää verkkosähköllä. Täytyy vielä miettiä tuota verkkoinvertterin käyttöä eli olisiko parempi käyttää vain invertterisäädintä.
Ei paista aurinko riittävästi nyt ollaan jo maaliskuussa aurinko silloin tällöin paistaa pääsääntöisesti pilvisiä päiviä jolloin energian keräys ei ole tehokasta. Takaisinmaksuajaksi lasketaan 20v paljon saa systeemin hinnat laskea et viitsisi edes ruveta harrastamaan isomassa mielessä aurinkosähköä.
mietintää 25 l / h / 1 kW 80 asteeseen...
300L varaajaan vois puskea 12kwh jemmaan.
5kW systeemillä sen lataamiseen menee 2h.
Eli 55 asteesta 80 asteeseen 300 litran varaajassa pystyisi työtämään auringolla 12kWh? 6 tunnin porotusajalla voisi jopa käyttää 2kW panelistoa. Tärkeintähän on, että kaiken tuoton saa omaan käyttöön.
Onko jollain tietoa 300L uudehkon varaajan hukkalämpö tietoja.joskus yritin etsiä vaan en löytänyt.Siis esim 40c 60c 80c asteessa,tuskin suuria eroja eri valmistajilla
Eikö karkeasti lämpöhäviöksi kerrota 60W luokkaa55 asteessa. Lämpöhäviähän on verrannollinen lämpötilaeroihin, joten lämmön tuplaaminen vähintää kaksinkertaostaa häviön. En jaksa laskea, joten heitetään hihasta 150W 80 asteessa.
Kaivoin yhden käyrän, jossa kuution varaajassa 70 asteisen veden lämpöhäviö oli noin 180W 21 asteen huoneessa. Tämä oli keskiarvo eri tavalla eristetyissä varaajissa.
Isommassa varaajassa suhteessa vähempi ulko pintaalaa joten ei vertailukelpoinen mutta 300L varaaja.20c 0w 55c =60w ja 90c=120w niinkö.tämä ×24h=2,9kw/vrk omadsani jos tuotto 4kw max/vrk niin menisi 50c-90c noin 10vrk tai vähän alle.Aika harvinaista että näin pitkä poutajakso juuri silloin kun on poissa.No parempu kai silti ottaa toinen vastus pois.viime kesäkuussa kun olin pois niin palatessa varaajassa 35c. Tuo sinun suunnittelema systeemi kyllä käyttää jonkin verran verkko sähköä vaikka päivällä olis varaaja lämmennyt 80c koska termari on pohjassa ja ei tartte kun 20-30L ottaa vettä niin pohjalla vesi jäähtyy jo tuohon 55c ja alle koska kylmä vesi menee sinne eli ei aivan täydellinen ratkaisu sekään.omassani mekaanisen termarin lämpö väli on noin 10c. Jos säädetty 50 niin lämmittää 60c ennen kuin menee pois.kello kytkin vois olla järkevä tässä tapauksessa ja laittais esim iltapäivä klo 16,00 2kw vastusta päälle mikäli ei päivällä ole noussut 55c . Tässä oli sekavaa ajatusta jota en nyt paremmin osannut tuoda esille.
Esim. meidän maalämpökoneen 700L varaajassa on 5cm uretaanieriste.
Tietääkseni 1000L vastaavassa käytetään 10cm eristettä.
Jos aurinkoenergian puskee varaajaan... pitäisi varaajan ympärille rakentaa lisäeristystä... ainakin perfektinistin mielestä... säätäminen on kallista ja työlästä. ;-)
aurinkosähköä rakentaessa käyttänen samaa filosofiaa kuin maalämpöä ostaessa eli kannattavuus on niin ja näin. Huonolla tuurilla ei kannata, hyvällä tuurilla kannattaa. Jos laitteet pysyy 20v kunnossa niin alkaa kannattaa.
Eli hankinnan järki olisi ainoastaan/lähinnä ekologisuus ja carunan kiusaaminen. ( uteliaisuus harrastusta)
Jos varaajasta ottaa 30 litraa 80 asteista vettä ulos, niin se vastaa melkein 50 litraa 55 asteen lämpöistä vettä. Eli lämpimämmän veden kulutus vähenee, sillä boilerin säätöventtiili päästää kuuman veden ylos asetetussa arvossa 55 astetta.
Lisäksi 300 litran varaaja 80 asteen lämmöstä ei läähdy 55 asteeseen, jos siltä otetaan 30 liraa ulos ja korvataan 6 asteisella vedellä. Eikö tällöin saada noin 70 asteista vettä?
Eli hyvällä tuurilla päivällä auringolla tulistettu vesi ei jäähdy kulutuksesta alle 55 asteen eikä verkkosähköä tarvita lainkaan. Seuraavan päivän mahdollinen paiste taas nostaa veden lämmön tappiin. Jos ei paista niin alkuperäinen termostaatti pitää veden asetetussa normaalilämmössä ja lämmin vesi ei lopu.
Boilerissahan lämmin vesi kerrostuu yläosaan ja viileämpi tästä alemmas. Sisään johdetaan kylmää vettä boilerin alaosaan, jossa lämmitysvastukset sijaitsevat. Termostaatin anturin paikka ol lähempänä yläosaa, joten se ei heti reakoi kylmän veden lisäämiseen. Vasta kun yläosasta on johdettu riittävästi lämmintä vettä ulos, niin silloin viileämmän veden raja nousee ylemmäksi ja termari pistää vastukset päälle.
Systeemi ei minun tapauksessani ole ideaalinen, sillä minulla on vaakamallin boileri saunan lauteitten alla ja vaakamallin lämpötilankerrostuminen ei toimi niin hyvin kuin pystymallin.
Minun varaajassani termari on pohjalla.Näin varmistetaan koko säiliön pysyminen säädetyllä tasolla,kylmä vesi johdetaa säiliön alaosaan niinkuin mainitsit ja aika pian menee vastukset päälle, kun hetken ottaa lämmintä vettä.
Kuitenkin niin alhaalla että reagoi melko nopeasti.ei tietty ihan pohjalla.
Aurinkosähköön kytkettäviä boilereita ei oikein näytä löytyvän keneltäkään. Lähin tomiva voisi olla jäspin solar 300. Pystymallin boilerissa on kaksi vastusta ylhäällä ja alaosassa sekä vesikierukka aurinkokeräimelle. Ylävastuksella lämmietään yläosan vesitilaa esim.talvella ja kesällä kun aurinkosähköä saadaan, niin alavastuksella lämmitetään koko vesitilaa. Laitteessa näyttää olevan myös kaksi termaria. Mistään ei oikein selviä miten niitä voidaan säätää.
Tässä voisi olla tuotekehityksen paikka. Lämmintävettä käytetään keskimääri 200e per nuppi vuodessa ja tuosta voisi saada puristettua kolmasosan/puolet pois. Tosin aurinkokeräinten hyötysuhde on monta kertaa parempi kuin aurinkosähkön, jolloin potentiaalia voisi löytyä toisaalta enemmän. Vanhaan taloon saa kylläkin helpommin sähköisen järjestelmän.
Kumpikohan on tuottoisanpaa... puskea ylijäämäenergiaa maalämpökaivoon vai myydä sitä 1c/kwh valtakunnan verkkoon...
(Polttaakko seteleitä takassa vai levinuunissa - tyylinen mietintä.)
Tässä on se asian ydin miten hyödynnämme käytettävissä olevan energian. Tuo kaamosaika on pidempi kuin esim. Saksassa johon meidän säteilymääriä verrataan ja säteilykulma on eri luokkaa. Paljon vielä on tekemistä jotta saadaan kaamosajan energiantuotto vastaamaan kulutusta. Kun katsomme korkeasti koulutettuja loppaajia on kaksi asiaa:
Vuoden energia tarve saavutettiin ja investointien takaisinmaksuaika noin kymmenen vuotta !! Kumpikin aika härskiä utopiaa.
Energiantuotanto on niin monimutkainen soppa, että siihen ei asiaa tuntemattomien pitäsi puuttua mitenkään.
Tällä hetkellä esim. Ruotsin ydinvoimaloita ollaan ajamassa alas koska niitä ei kannata rempata, koska niitä verotetaan rankasti, jotta pystytään tukemaan tuuli- ja aurinkovoimaa.
Muutoinkin energiasta on ylituotantoa, jolloin sähkön hinta putoaa eikä sitä kannata tuottaa kovasti verotetulla ydinenergialla, koska tuulivoimalle maksetaan syöttötariffia ja investointitukea. Tämä on johtamassa siihen, että energiasta tulee tietyssä tilanteessa pulaa, jolloin otetaan käyttöön vanhanaikasita saastuttavaa energiaa ja tuhotaan ilmastoa entistä enemmän vaikka sitä yritetään suojella rakentamalla tuulivoimaa, joka ei ilman tukia kannata.
Siis rakennetaan yhteiskunnan tuilla saastustamatonta energiaa, jonka ylläpito lopulta saastuttaa entistä enemmän.
Aurinkosähkön ja tuulisähkön puskurina paras lienee vesivoimalat.
Kun tuottoa on, annetaan veden pinnan nousta ja kun tuottoa vähän, annetaan vedenpinnan laskea patoaltaassa.
Suomeen tullee maailman suurin ydinreaktori Olkiluotoon ja iso laitos myös pyhäjoelle. Ne yhdessä tuottavat enemmän kuina aikaisemmat voimalaitokset.
Viherpiipertäjät voisivat koettaa kytkeä ydinvoimalat ja kollajan altaan politiikassaan.
Kun 4 vanhimman reaktorin tilalle ei tehdä uutta fissiomiilua, saisi kollajan rakentaa uusiutuvien lisäpuskuriksi.
Vesivoima tosiaankin tomii puskurivoimana kaikille tuottotavoille. Ydinvoimalaa on kannattavinta ajaa suunnitellulla max teholla koko ajan.
Tuuli ja aurinkovaimassa on se ongelma, että ne tarvitsevat 100% säätövoimaa. Lisäksi ne tuottavat yleensä eniten silloin kun energiantarve on pieni. Talven kipakilla pakkasilla tarvittaisiin paljon energiaa, mutta silloin on yleensä korkeapaine ja tuuletonta sekä auringon korkeusasema hyvin matala ja päivä lyhyt. Tällöin lisävoimaa saadaan yleensä fossiilisilla polttoaineilla kun energian hinta nousee tappiin ja laitoksia kannattaa käynnistellä.
Voimakkaasti tuetut energiamuodot, kuten tuulivoima ja mahdollisesti aurinkovoima, vääristävät energiamarkkinoita, sillä näillä tuotetun energian hinta painuu normaalioloissa ylituotannon takia niin alas, että muunkaltaista subventoimatonta enrgiantuotantoa ei kannata rakentaa. Tämä johtaa energiapulaan kovankulutuksen aikana ja sähkönhinnan rajuun nousuun.
Pitäisi olla laissa määritelty, että jokainen energiatuotantotavalla pitää olla 100% säätövoimakapasiteetti. Yritykset voisivat ostaa toisiltaa kapasiteettia, jolloin markkinat tasaantusivat ja energiantuotannosta tulisi kokonaisuudessaan kannattavaa ilman tukirahoja. Vapaamatkustajia, jotka keräävät vain tuet, ei tule sallia.
Kommentoisin sen verran, että nykyään paneelien puffaajat näköjään jopa vuokraavat muilta kattotilaa. Olen aika häkeltynyt, tuottaako se niin paljon.
PO
www.lamminvesivaraaja.fi