AsOy:n yhtiökokous päätti 20.4.2015 (suora sitaatti)
”Rahoituksesta päätettiin yksimielisesti seuraavaa:
i. Päätettiin ottaa luottoa 100 000 €.
ii. Päätettiin, että isännöitsijä saa allekirjoittaa kaikki
luottoasiakirjat ja muut asiaan liittyvät asiakirjat.
iii. Pankiksi valittiin Nordea Pankki.
iv. Isännöitsijä saa valita viitekoron ja lyhennystavan.
v. Luottoajaksi päätettiin viisi (5) vuotta.
vi. Päätettiin asettaa yhtiön kiinteistö vakuudeksi siinä määrin kuin pankki edellyttää.
vii Päätettiin siirtää taloyhtiön kaikki tilit, maksupalvelut,kiinnitykset,
rahoitusvarallisuus ja rahoitusvelat Nordea Pankkiin.
viii. Valtuutettiin isännöitsijä allekirjoittamaan kaikki luottoasiakirjat ja siirtoasiakirjat sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat.”
OLEELLISTA ON , ETTEI LUOTON OTTAMISESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA OLLUT MAININTAA KOKOUSKUTSUSSA .Yhtiökokous antoi hallitukselle oikeuden kerätä yhden tai kahden kuukauden ylimääräinen vastike tarvittaessa. Asiaa ei ollut kokouskutsussa. Isännöitsijän pankki on Nordea, ilmeinen koplaus. Yhtiökokousta ei ole 20.4.2015 jäLkeen ollut, eli osakas ei ole päässyt kysymään asiasta. Voiko osakas maksaa välittömästi luottonsa pois, ettei tarvitse olla Nordean alamainen ja renki?
Lisäksi hallituksen kokouspalkkioista päätettiin kokouskutsun mukaisesti hallituksen valinnan jälkeen, eli valitut hallituksen jäsenet ja varajäsenet päättivät omista palkkioistaan. TA:ssa palkkioihin oli varattu 7 000 euroa.
”Rahoituksesta päätettiin yksimielisesti seuraavaa:
i. Päätettiin ottaa luottoa 100 000 €.
ii. Päätettiin, että isännöitsijä saa allekirjoittaa kaikki
luottoasiakirjat ja muut asiaan liittyvät asiakirjat.
iii. Pankiksi valittiin Nordea Pankki.
iv. Isännöitsijä saa valita viitekoron ja lyhennystavan.
v. Luottoajaksi päätettiin viisi (5) vuotta.
vi. Päätettiin asettaa yhtiön kiinteistö vakuudeksi siinä määrin kuin pankki edellyttää.
vii Päätettiin siirtää taloyhtiön kaikki tilit, maksupalvelut,kiinnitykset,
rahoitusvarallisuus ja rahoitusvelat Nordea Pankkiin.
viii. Valtuutettiin isännöitsijä allekirjoittamaan kaikki luottoasiakirjat ja siirtoasiakirjat sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat.”
OLEELLISTA ON , ETTEI LUOTON OTTAMISESTA JA SIIHEN LIITTYVISTÄ ASIOISTA OLLUT MAININTAA KOKOUSKUTSUSSA .Yhtiökokous antoi hallitukselle oikeuden kerätä yhden tai kahden kuukauden ylimääräinen vastike tarvittaessa. Asiaa ei ollut kokouskutsussa. Isännöitsijän pankki on Nordea, ilmeinen koplaus. Yhtiökokousta ei ole 20.4.2015 jäLkeen ollut, eli osakas ei ole päässyt kysymään asiasta. Voiko osakas maksaa välittömästi luottonsa pois, ettei tarvitse olla Nordean alamainen ja renki?
Lisäksi hallituksen kokouspalkkioista päätettiin kokouskutsun mukaisesti hallituksen valinnan jälkeen, eli valitut hallituksen jäsenet ja varajäsenet päättivät omista palkkioistaan. TA:ssa palkkioihin oli varattu 7 000 euroa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei ole mennyt lain mukaan.
Kokouskutsussa pitää olla kaikki asiat, joista päätetään.
Jos kokouskutsussa ei ole jostain asiasta mainintaa, niin siitä ei saa myöskään päätöstä tehdä.
Samoin tuo palkkiopäätös ei ole lain mukainen. Palkkioista pitää päättää ENNEN hallituksen valintaa. Jos palkkiopäätös tehdään vasta hallituksen valinnan jälkeen, niin valitut jäsenet eivät saa olla päätöstä tekemässä.
"palkkioihin oli varattu 7 000 euroa"
Tuokin on kummallinen. Palkkiot määräytyvät joko könttäsummana, tai kokouspalkkioina / kokous. Eli siis vaikkapa 700€/ vuosi / jäsen, tai vaikkapa 50€/ kokous. Puheenjohtajalle hieman enemmän.
Nyt tosin päätöksen moittimenen on myöhäistä, kosk se pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä yhtiökokouksesta.
Mutta tuossa kokouksessa kyllä kaikki on mennyt väärin as oy lain kannalta.
Eikä isännöitsijälle kyllä koskaan pidä antaa tuollaisia valtuuksia yksinään.
Teillä taitaa olla täysin "kädetön" hallitus.
Juurikin näin, ei ole mennyt as oy lain mukaan. Ei ole teidän talossanne isännöitsijä eikä hallitus toimiensa tasalla. Kannattaisi vaihtaa sekä isännöitsijä että hallitus.
Kyllä päätös voi olla jo sinällänsä mitätön ja näin onkin koska sitä ei ollut mainittu kutsussa. Kiertotie tähän on se, että kaikki osakkaat olivat läsnä kokouksessa ja hyväksyivät lainan. Teillä lukee yhtiöjärjestyksessä jos osakkailla on mahdollisuus maksaa pääomavastikkeensa heti pois tai vaikka puolen vuoden päästä riippuen lainaehdoista. Kannattaisi kyllä ensin selvittää onko laina käytetty kokonaisuudessaan. Huomioitava on vielä se mitä kokouksen pöytäkirjoissa lukee.
Joo ainoa tapa millä tuo voi olla laillinen päätös on, jos kaikki olivat paikalla päättämässä asiasta.
Kyllä esityslistalla pitäisi myös mainita mihin tarkoitukseen luottoa otetaan. Kai siihen joku syy on mihin tuo 100000 tarvitaan?
Kiitän vastauksista 29.2.2016 aloittamaani keskusteluun ja jatkan aihetta.
Luottopäätöksessä ei todellakaan mainittu luoton tarkoitusta. Ilmeisesti se liittyi sauna- ja pesutilojen remppaan. Isännöitsijän tiedote 29.5.2015 kertoi rempan alkavan 1.6.2015, ja se alkoikin. Ongelma on siinä, ettei asia ole ollut yhtiökokouksen käsittelyssä eikä yhtiökokous ole tehnyt päätöstä asiassa. Yhtiön vuoden 2014 toimintakertomuksessa on maininta hallituksen palkanneen juristin hoitamaan remppaan liittyviä kysymyksiä.
Yhtiökokousta ei ole ollut 20.4.2015 jälkeen, joten osakkaat eivät ole päässeet kysymään asiasta hallitukselta/isännöitsijältä. Isännöitsijän tiedote 29.5.2015 on hallitukselta ainoa yhteydenotto yhtiökokouksen 20.4.2015 jälkeen. Osakas ei edelleenkään tiedä, mistä summasta hänen osakkeensa on kiinnitetty.
Ymmärrän hyvin, että hallitus joutuu korjaamaan esim. vesivahingot ilman yhtiökokouksen päätöstäkin, mutta kyllä yhtiömme saunarempat ovat sitä luokkaa, että ne olisivat vaatineet asoylain mukaisen yhtiökokouksen päätöksen.
Mielestäni vähän outoa tiedotteessa oli, että taloyhtiö oli valinnut valvojaksi Ville Meikäläinen Oy:n ja rakennuttajan asettama valvoja on Ville Meikäläinen.
Ja keskustelun pohjaksi pari kysymystä 1) kuka vastaa ja miten saunarempasta 2) mikä on tilintarkastajan vastuu? asiassa?
Kiitän vastauksista 29.2.2016 aloittamaani keskusteluun ja jatkan aihetta.
Luottopäätöksessä ei todellakaan mainittu luoton tarkoitusta. Ilmeisesti se liittyi sauna- ja pesutilojen remppaan. Isännöitsijän tiedote 29.5.2015 kertoi rempan alkavan 1.6.2015, ja se alkoikin. Ongelma on siinä, ettei asia ole ollut yhtiökokouksen käsittelyssä eikä yhtiökokous ole tehnyt päätöstä asiassa. Yhtiön vuoden 2014 toimintakertomuksessa on maininta hallituksen palkanneen juristin hoitamaan remppaan liittyviä kysymyksiä.
Yhtiökokousta ei ole ollut 20.4.2015 jälkeen, joten osakkaat eivät ole päässeet kysymään asiasta hallitukselta/isännöitsijältä. Isännöitsijän tiedote 29.5.2015 on hallitukselta ainoa yhteydenotto yhtiökokouksen 20.4.2015 jälkeen. Osakas ei edelleenkään tiedä, mistä summasta hänen osakkeensa on kiinnitetty.
Ymmärrän hyvin, että hallitus joutuu korjaamaan esim. vesivahingot ilman yhtiökokouksen päätöstäkin, mutta kyllä yhtiömme saunarempat ovat sitä luokkaa, että ne olisivat vaatineet asoylain mukaisen yhtiökokouksen päätöksen.
Mielestäni vähän outoa tiedotteessa oli, että taloyhtiö oli valinnut valvojaksi Ville Meikäläinen Oy:n ja rakennuttajan asettama valvoja on Ville Meikäläinen.
Ja keskustelun pohjaksi pari kysymystä 1) kuka vastaa ja miten saunarempasta 2) mikä on tilintarkastajan vastuu asiassa?
KYSELEVÄOSAKAS
Tulee mieleen sellainen asia, että hallitus ja isännöitsijä ovat omalla toiminnallaan aiheuttaneet sen, että joudutaan tekemään mittava remontti. Jos olisi aiemmin oltu hereillä ja puututtu asiohin, olisi voitu välttyä joltain isommalta remontilta. Hallitus on henkilökohtaisesti vastuussa huolimattomuudellaan aiheuttamista vahingoista taloyhtiölle, joten siitä syystä näitä asioita ei tuoda yhtiökokoukseen ruodittavaksi, koska osakkaat voisivat esittää ikäviä kysymyksiä ja vaatia päitä vadille. Tilintarkastaja kirjoittaa lausunnon sen tiedon mukaan joka hänelle annetaan. Sisäinen valvonta kuuluu tilintarkastajan tehtäviin, sekä väärinkäytöksestä ja virheestä johtuvat olennaiset riskit ja niiden arvoiminen.
Katkelma normaallista tilintarkastuskertomuksesta: Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelen ja suoritan tilintarkastuksen hankkiakseni kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet tai isännöitsijä syyllistynyt tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan tai rikkoneet asunto-osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.
Jos ja kun asia on jo osakkaiden tiedossa, niin tilintarkastajaa ei siinä vaiheessa enää oikeasti tarvita. Tilintarkastajahan antaa aina vain lausunnon toiminnnasta, jatko riippuu osakkaiden omistajista. Ja yhtiölle on täytynyt aiheutua asiasta jotain vahinkoa, jos hallitukselta tai isännöitsijältä halutaan jotain periä.
Tilintarkastajan työtä myös helpottaa huomattavasti, jos osakkaat kertovat etukäteen, missä epäilevät olevan ongelmia. Alkuperäisen kyselijän kannattaa lähettää asiasta tieto tilintarkastajalle, joka voi sen sitten tarkastusta tehdessään todeta ja laittaa lausuntoon. Mutta mitään merkitystähän tällä ei ole, jollei yhtiökokous ole halukas vaihtamaan hallitusta tai ryhtymään jopa järeämpiin toimiin.
Älkää unta nähkö että tilintarkastaja (isännöitsijän suosittelema) puuttuisi mihinkään. Juuri tuo tarkastus perustuu siihen, mitä aineistoa heille annetaan. Ulkopuolinen tarkastaja voi olla urakoitsijan itselleen valitsema - se käyttääkö taloyhtiö sitten vielä omaa tarkastajaa vaiko toimiiko ainoana kanavana yhtiön ja rakennuttajan välillä isännöitsijä (hallitus valtuuttanut) on sitten toinen juttu.
Onko teillä tehty pesuhuoneiden osalta kuntotutkimus? Jos kosteusvaurioita on siinä määrin, että asukkaiden terveys vaarantuu niin tähän on kunnilta mahdollisuus hakea korjausavustusta. Jos korjausavustuksia ei ole haettu niin siitä on vastuussa isännöitsijä. Hankesuunnitelmassa pitää olla eriteltyinä myös isännöitsijän erityispalkkiot (2-3 %) urakkasummasta. Jos hallitus on ollut tietoinen pesuhuoneiden kunnosta ja tarkoituksella viivyttänyt niiden korjausta voi hallitus joutua vastuuseen (huom. tarkoituksella). Tämä outo tapa kertoa osakkaille vain lainasumma on nyt tullut esiin myös omassa yhtiössämme - se on hyvin outoa.
Niinhän asia on, että isännöitsijä hommaa tilintarkastajan, vaikka tilintarkastajan valinta on vain ja ainoastaan yhtiökokouksen asia. Nykymenettely on johtanut siihen, että tilintarkastaja on riippuvainen isännöitsijästä, vaikka hänen pitäisi olla yhtiökokouksen valitsema osakkaisen ja yhtiön laillisuusvalvoja. Ja systeemissä pätee vanha totuus laulujen laulamisesta. Tilintarkastaja kirjoittaa silmät ummessa, että toimintakertomus on ristiriidaton, vaikka siinä olisi millaisia kupruja tahansa.
Aikaisemmin HTM- tarkastajien toimista saattoi kannella TIVAlle tilintarkastajien toimista. TIVAssa joku tyttönen esitteli asian toisille taitamattomille TIVan jäsenille, eikä liene tapausta, että TIVA olisi puuttunut HTM- tarkastajan toimiin. Tässä asiassa on tapahtunut muutos 1.1.2016, kun tilintarkastajien valvonta on siirtynyt prh:lle. Ehkä nyt tilintarkastusinstituutio palaa uskottaville raiteille myös asunto-osakeyhtiöissä.
Jos 10 % vaatii, niin yhtiölle on valittava myös toiminnantarkastaja. Eli oma toiminnantarkastaja vaan tilintarkatajan rinnalle.
Oliko todella näin, että yhtiökokous päätti antaa lainan vakuudeksi pankin haluaman osan kiinteistöstä ja vieläpä niiden osakkaiden tietämättä, jotka eivät olleet mukana yhtiökokouksessa? Mielestäni hyvä kysymys on, paljonko toisen omaisuutta voidaan pantata omistajan tietämättä? Miten tässä sitten kävisi, jos yhtiön osakas myisi osakkeensa, ja uusi omistaja huomaisi vasta jälkikäteen, että hänen osakkeisiinsa on kiinnitys?
Millä kuvittelet taloyhtiön saavan lainaa, jos ei anneta panttikirjoja pankille?
Näinhän toimitaan aina, kun mikä tahansa as oy ottaa lainaa pankista.
Taloyhtiö omistaa kiinteistön, ei osakkaat. Osakkaat omistavat vain osuuksia As Oy:stä.
TäysinNormaalia oli lukenut huonosti aloitetun keskustelun. Kirjoittajan mukaan luottoasiasta ei ollut mainintaa yhtiökokouskutsussa eikä kiinteistön panttaamisesta. Näin osakkaat eivät tienneet ennen kokousta luoton ottamisesta eikä kiinteistön panttaamisesta. Menettely on mielestäni asunto-osakeyhtiölain vastainen eikä hallitus olisi saanut panna päätöstä toimeksi. Vähän vielä epäilyttää yhtiökokouksen pankille antama valtuus ottaa panttia niin paljon kuin pankki haluaa. Mitä tämä vaikuttaa huoneiston markkinahintaan?