Olen jo pitkään seurannut tätä palstaanne ja nyt on minunkin pakko kertoa oma tarinani.
Kauan sitten rakastuin poikaan, joka oli vl-perheestä, mutta itse ei niin innostunut. Menimme naimisiin hänenkin perheensä suostumuksella, mutta pikkuhiljaa alkoi painostus.
Vähitellen mieheni palasi takaisin "hengelliseen kotiinsa" koska perheen painostus kävi ylivoimaiseksi. Koko suku alkoi painostamaan minua.
Saimme 3 lasta ja koska mies oli siinä vaiheessa jo täysillä mukana, ymmärsin mikä minuakin odottaisi. Miehen äiti ja sisaret kävivät opastamassa minua ulkonäköasioista kodin-ja lastenhoitoon asti. Tädit kertoivat tulikiven katkuisia tarinoita lapsillemme, pelottelu oli jokapäiväistä.
Lopulta tein ainoa oikeaksi katsomani ratkaisun: Hain eroa ja muutin pois lasten kanssa. Mies tuli perässä ja elimme taas kohtuullisen onnellisina. Lopulta tuli ero, mutta sen syy ei ollut lestadiolaisuus, ainakaan kokonaan.
Tarkoitukseni ei ole loukata, vaan yritän esimerkilläni kertoa sen, että jos ei ole syntynyt johonkin lahkoon tai aatteeseen, sitä on aikuisena hyvin vaikea omia. Minua koko touhu ahdisti ja lapset pelkäsivät. Se ei tosiaankaan tuntunut hyvälle.
Kauan sitten rakastuin poikaan, joka oli vl-perheestä, mutta itse ei niin innostunut. Menimme naimisiin hänenkin perheensä suostumuksella, mutta pikkuhiljaa alkoi painostus.
Vähitellen mieheni palasi takaisin "hengelliseen kotiinsa" koska perheen painostus kävi ylivoimaiseksi. Koko suku alkoi painostamaan minua.
Saimme 3 lasta ja koska mies oli siinä vaiheessa jo täysillä mukana, ymmärsin mikä minuakin odottaisi. Miehen äiti ja sisaret kävivät opastamassa minua ulkonäköasioista kodin-ja lastenhoitoon asti. Tädit kertoivat tulikiven katkuisia tarinoita lapsillemme, pelottelu oli jokapäiväistä.
Lopulta tein ainoa oikeaksi katsomani ratkaisun: Hain eroa ja muutin pois lasten kanssa. Mies tuli perässä ja elimme taas kohtuullisen onnellisina. Lopulta tuli ero, mutta sen syy ei ollut lestadiolaisuus, ainakaan kokonaan.
Tarkoitukseni ei ole loukata, vaan yritän esimerkilläni kertoa sen, että jos ei ole syntynyt johonkin lahkoon tai aatteeseen, sitä on aikuisena hyvin vaikea omia. Minua koko touhu ahdisti ja lapset pelkäsivät. Se ei tosiaankaan tuntunut hyvälle.
Vastaukset 4
Vanhimmat
vanhoillislestadiolaisuutta ja muita suomalaisia hengellisiä yhteisöjä tuon asian suhteen toisiinsa. Vanhoillislestadiolaisuuteen uskon tuon toteamuksesi sopivan erittäin hyvin. Sen sijaan muihin hengellisiin yhteisöihin, herätysliikkeisiin ja seurakuntiin pääsee oikein hyvin mukaan myös ulkopuolelta.
Kyllähän tuo pätee aikalailla myös muihin hengellisiin yhteisöihin, tietenkin sellaisiin enempi joissa on paljon noita "yhteisiä sääntöjä" kuten juuri vanhoillislestadiolaisuus, helluntailaisuus ja jehovalaisuus! Näissä ne aivan kärjistyvät kun ihminen ei saa elää NORMAALIA elämääkään vaan annetaan sääntöjä/määräyksiä harrastuksia, pukeutumista ja vaikka mitä myöten eikä ne todellakaan ole mitään "vapaaehtoisesti valittuja synnin välttämisiä" vaan ihan valmiita käyttäytymis-sapluunoita joihin ihminen ajetaan sisään joko pakottamalla jos ei tajua mennä "vapaaehtoisesti" => Vaihtoehto on erota ko. lahkosta!
Sellaisia on todella vähän jotka puhuvat vaan puhtaasti USKOSTA KRISTUKSEEN autuaaksi tulemisen välineenä ja sellaisena pysymiseksi.
Esität pelkkää valhetta koskien helluntaiseurakuntia ja helluntalaisuutta. Oletko monen tämän palstan henkilön tavoin tyyppi, joka ei käy lainkaan jossakin hengellisessä yhteisössä, ei siis tiedä siitä mitään, mutta VALEHTELEE suut ja silmät täyteen kyseisestä yhteisöstä ja sen jäsenistä suuren tietämättömyyden antamalla varmuudella.
Siltä vaikutat.
Painostaminen on aina väärin. Olen pahoillani puolestasi.