Mistä tietää onko masentunut?

Masennuksen omatoimisen toteamisen ongelmana on, että ihmiset ovat erilaisia: Toiset ovat hyvin herkkiä tunnistamaan omia tunteitaan ja mielialojaan, etsimään niille syitä ja hakemaan apua, kun taas toiset eivät juuri huomioi psyykkisiä oireitaan ja etsi niihin apua, vaikka tilanne olisi jo hyvin vaikea ja raskas. Tulee esimerkiksi täydellinen loppuunpalaminen ennen kuin haetaan ja saadaan apua...

Lisäksi nämä taipumukset oman tilanteen kuunteluun ja avunhakuun voivat samoillakin ihmisillä vaihdella eri aikoina.

Testit voivat antaa (hyvin suurpiirteistä) suuntaa masennuksen tunnistamiseksi. Mitään masennuksen määritelmiä ne eivät ole. Lähinnä ne mittaavat masennukseen yleisesti liittyvien oireiden määrää ja yhdessäesiintyvyyttä, joiden pohjalta saadaan jotain todennäköisyyksiä sille, voisiko henkilö olla masentunut tai ei. Masentuneiksi diagnosoiduillakin oireet ja tilannekuvat vaihtelevat kuitenkin paljon. Testien lisäksi tai sijaan masennuksen toteamiseksi tarvitaan aina tarkempaa (lääkärin) tutkimusta.

Amerikoista lähtöisin psykiatriset monet miljoonat diagnoosit.

Miksi normaalia ihmistä ei enää ole lainkaan olemassa?

Siksi, koska lääketehtaat haluavat normaaleista sairaita.

Kaikilla siis jokin sairaus, vaikka mitään lääketieteellisiä tutkimuksia ei tehdä ennen lääkkeen määräämistä.

Kysymyksiin vastaaminen ja ruksi ruutuun - systeemi ei kerro minkään sairauden olemassaoloa.

Ja toisekseen, niin kyselykaavakkeeseen tulee helposti pisteitä, kun on suru kohdannut. Kaikkihan ovat surullisia, kun rakas ihminen on kuollut tai vastaavaa tai on ollut vakavassa onnettomuudessa tai kun on menettänyt työpaikkansa.

Lääkkeen voi lopettaa aina seinään, mikäli on erehtynyt aloittamaan.

Turhia lääkkeitä popsitaan miljardeja pillereitä päivittäin, eikä kukaan kysy, onko sinut tutkittu lääketieteellisin tutkimusmenetelmin ja aivoissasi todettu jokin lääkettä vaativa sairaus. Yliopistollisissa keskussairaaloissa kaikkialla maailmassa on hyvät laitteet, joilla tutkitaan aivojen toimintaa niin kuin kuvannetaan aivot. Miksi niitä ei käytetä? On olemassa verestä mitattavia veriarvoja myöskin. Selkäydinnesteestä saa myöskin viitteitä. Miksi kukaan ei ole kiinnostunut masennuspotilaan selkäydinnesteen valkuaispitoisuudesta???? Siksi, koska on helpompi määrätä lääke vaikka sitä ei todellisuudessa edes tarvita. Mitä enemmän paljon haittavaikutuksia aiheuttavia lääkkeitä määrätään, sen enemmän määrääjä ja lääkettä myyvä niin kuin lääkettä valmistava yritys saa rahaa.

Vieläkö syötte masennuslääkkeitä? Vieläkö annatte rahanne lääketehtaille????

Näin jälkeenpäin olen huomannut, että ollessani masentunut selkein merkki oli se, että en enää halunnut tehdä mitään mistä olen aiemmin pitänyt. Eli puutarhan hoito, lukeminen, musiikki jäi...
Itketti kun olisi pitänyt saada hoidetuksi normaaleja asioita esim. lähdettyä kaupoille. Nukuin todella huonosti, mutta senkin olen tajunnut vasta jälkeenpäin.
Eli minulla merkit oli mielenkiinnon puute, unettomuus/kamala väsymys ja itkuisuus.