Philipp Jakob Spener, Kurze Catechismus Predigten, painettu 1727.
Lyhyet katekismussaarnat jotka on pidetty Frankfurt am Mainissa.
Sivu 507 (517)
Spener sanoo että voidaan olla ilman ehtoollista jos sitä ei ole saatavilla ja uskoa niin se on saatu hengellisesti. Mutta jos jollain on niin heikko usko että tarvitsee ehtoollista heikon uskonsa lääkkeeksi, niin silloin niillä paikkakunnilla joilta ei löydy oikeauskoista saarnaajaa, voi hurskas kristitty sekä kastaa että antaa ehtoollista yleisen pappeuden valtuuksin.
Samoin paikkakunnilla joissa ei ole perustettu kirkkoa eikä ole saarnavirkaa, voi Jumalan valaisema kristitty ihan rakkauden kutsumuksesta saarnata toisille Jumalan sanaa ja tällaiselle juuri istutetulle seurakunnalle hän voi jakaa ehtoollista.
Lopuksi Spener ilmoittaa käsitelleensä asiaa toisaalla, jossain muussa kirjassaan?
http://digital.slub-dresden.de/werkansicht/dlf/28483/517/0/
Lyhyet katekismussaarnat jotka on pidetty Frankfurt am Mainissa.
Sivu 507 (517)
Spener sanoo että voidaan olla ilman ehtoollista jos sitä ei ole saatavilla ja uskoa niin se on saatu hengellisesti. Mutta jos jollain on niin heikko usko että tarvitsee ehtoollista heikon uskonsa lääkkeeksi, niin silloin niillä paikkakunnilla joilta ei löydy oikeauskoista saarnaajaa, voi hurskas kristitty sekä kastaa että antaa ehtoollista yleisen pappeuden valtuuksin.
Samoin paikkakunnilla joissa ei ole perustettu kirkkoa eikä ole saarnavirkaa, voi Jumalan valaisema kristitty ihan rakkauden kutsumuksesta saarnata toisille Jumalan sanaa ja tällaiselle juuri istutetulle seurakunnalle hän voi jakaa ehtoollista.
Lopuksi Spener ilmoittaa käsitelleensä asiaa toisaalla, jossain muussa kirjassaan?
http://digital.slub-dresden.de/werkansicht/dlf/28483/517/0/
Vastaukset 19
Vanhimmat
Spenerin esittämä ratkaisu on hätätapaus, vähän samaan tapaan kuin hätäkaste. Samaa voi sanoa Lutherin kirjeestä Böömin veljille. Ne (maallikkoehtoolliset) koskevat hätäratkaisuja, ei siis pysyvää ratkaisumallia, puhumattakaan yleisestä ideaalimallista seurakunnissa.
Ei meille ole esikoisuudessa kerrottu, että ratkaisu perustuu hätätilanteeseen tai Lutherin tai Spenerin opetukseen. Näitä joku on keksinyt ottaa verukkeeksi jälkikäteen.
Näistä tämän kaltaisista esimerkeistä olisi toki voinut puhua, mutta kun ei ole halua keskustella. Päällimmäiseksi jää käskyttämistyyli.
Mietin tuota millaisia ne paikkakunnat on mahtaneet olla, eli mitä Spener tarkoittaa ettei ole kirkkoa tai saarnavirkaa, kun kristin-uskonnotonta paikkakuntaa ei taitanut Saksasta löytyä. Tarkoittaakohan hän sitä että jossain oli vain katolinen kirkko, eli evlut kirkko ja saarnaaminen puuttui?
Huomasin yhtenevyyttä myös siihen kun OM joskus saarnasi että jos paikkakunnalla ei ole ketään kristittyä ja yksi saa uskon siellä, olipa mies tai nainen, niin tämä saa saarnata siellä. Jos eka kristitty on nainen ja siten joku mies tulee uskoon niin sitten nainen ei saa enää saarnata vaan tämä mies.
Vapaata on ollut, yleisen pappeuden jokamiehenoikeudet on löydetty, eikä kaavoihin ole kangistuttu.
Kuka tahansa asettaa evankeliumille esteitä, niin silloin voidaan toimia vapaasti Martti Lutherin tavoin. Naiset taitavat tuottaa esikoisten Lapin vanhimmille ongelmia. Paavalihan neuvoi (1 Kor. 14), että naisten ei saa puhua seurakunnan kokouksissa. Heidän tulee kysyä mieheltään kotona. Paavalille oli tärkeää, että seurakunnan kokouksessa säilyy järjestys. Nyt esikoisten seurakuntakokouksissa näyttää vallitsevan täysi sekasorto. Varmaan on aika ottaa Paavalin neuvosta vaari.
Mitähän siitäkin tulisi, jos hätätilan poikkeusratkaisut otettaisiin yleisiksi säännöiksi? Viisaus sanoo, että poikkeus vahvistaa säännön. Ei siis päinvastoin.
Mutta en ihmettelisi, jos tietoa ja järjenkäyttöä vieroksuva separatismi kulkisi omaa latuaan myös tässä.
Eikö teillä ole mitään omaa Jumalasuhdetta tai uudempaa sen ilmentymää kun kaikki pitää kaivaa satoja vuosia eläneiden kirjoista ja tuotteista!!
Mistä löytyy terveempi oppi kuin Raamatusta, siellä ei ole mitään sellaisia opinkappaleita jotka näyttävät olevan teille joillekkin henki ja elämä!
Jos ja kun Jeesus asuu sydämessä Henkensä kautta, mitä lisää siihen tulee syömällä ja juomalla ja kuuntelemalla jopa ateistisen papin muminoita, häh herätkää jo hyvät ihmiset.
Raamatustahan luemme mm; kuinka kun tulette yhteen on jokaisella jotain annettavaa... milloin alatte sitä noudattaa seuroissanne, jossa nykyisin on monta puhetta puhujain kautta ja kuulijat istuu kuin tatit männikössä suut kiinni!?
Ei käynyt mielessä, että raamattukaan ei ole ihan eilen kirjoitettu?
Jäi pois tuosta että missä Raamattu puhuu Apostolien toimittamista hätäkasteista tai ja opettaa aiheesta, saisinko tietää?
Suomessa on ollut suuri hätä jo vuosikausia, koska lapinvanhimmat (GP ja OM) on pyydetty Suomeen joka vuosi suuren hädän vuoksi.
Ihan tarkkaa tietoa ei ole, että mikä se suuri hätä on ollut, mutta suuri se on ollut, ja taas tullaan ryminällä auttamaan.
Ja minä kysyn, missä on se suuri siunaus, joka lapista luvattiin?
Lukekaa Sanaa.
Sieltä se totuus löytyy eikä kaiken maailman katekismuksista jotka on painettu vuosina kivi ja keihäs.
Menes nyt jo kotiisi kaiken maailman katekismuksinesi, - ateisti.
KIVI... VARSINKIN VALKOINEN KIVI ON EDELLEEN VOIMASSA.
JOS OIKEUDESSA NIMITTÄIN ANNETTIIN VÄLI PÄÄTÖS VALKOISELLA KIVELLÄ TUNNUSTETTUNA , SE TODELLISUUDEN MUKAAN VOITTI .
AINAKIN HYVIN USEIN . JA MUSTA KIVI ,HÄVISI MELKEIN POIKKEKETTA.
.
Niin mitä Sanaa? Jos tarkoitat raamattua, niin sekin opus on kirjoitettu varsin kauan sitten.
Miksi parjaat Speneriä. Pietistaksi syytettiin myös Laestadiusta Ruotsin kirkon pappien taholta, mutta Laestadius vastasi ja kysyi: "Sanokaa minulle, missä Spener on erehtynyt tai poiukennut Raamatusta?". Eivät papit pystyneet sitä osoittamaan silloin eivätkä vielä nytkään pysty!
KIRJOITIT :
ETTÄ , ETTÄ MIKSI JOKU PARJAA SPENER :IÄ. OLLI S. 13. 1-1635 RAPPOLTSTWEILRISSÄ'. ELSASISSA. , K. 5.2-1705 , BERLIINISSÄ.
-
SAKSALAINEN TEOLOGI , PIETISMIN URAN UURTAJA, OLI PAPPINA FRANFURT AM MAINISISSA. VV. 1666. YLIHOVISAARNAAJA.JA DRESTENISSÄ. VV. 1686 , BERLIININ NIKOLAINKIRKON ROVASTI. V:DESTA 1691,
-
PANI TOIMEEN 1670 TOIMEEN YKSITYISIÄ HARTAUSKOKOUKSIA. (COLLEGIA PIETATIS ) JA 1675 ILMESTYI HÄNEN KIRJANSA "PIA DESIDERIA," SE ON SUOMENETTU,, . VAATII SYVENTYMISTÄ RAAMATTUUN..
-
VAIKUTTI mm. HALLEN YLIOPISTON PERUSTAMISEEN... JOSTA SITTENMMIN
A.H. FRANCKEN VAIKUTUKSESTA MUODOSTUI PIETISMIN SUURI OPIN AHJO..
-
..
Lisättäköön vielä, että pietismissä painotetaan henkilökohtaista kääntymystä institutionaalisen kirkkis- uskon sijaan.
AIVAN : ,,PIETISMI OLI (UUDISMUODOSTE< LAT. PIETAS, = HURSKAUS..
OLI ALKUAAN , PILKKA NIMI =HURSKASTELU. n.1600 -1700 LUVULLA ,,
PÄÄASIASSA SAKSASSA SYNTYNYT USKONNOLLINEN LIIKE .
-
(PIETISMIN JUURET OLI KATOLILAISUUDESSA. JA EVANKELILAISUUS . MYSTIIKASSA , ENGLANNIN PURITANISMISSA , SEKÄ ALANKOMAITTEN USKONNOLLISESSA , REFORMI LIIKKEESSA . UUSIEN VIRTAUKSIEN TARKOITUKSENA OLI CVOITTAA JÄYKKÄÖ JA MUODOLLINEN PUHDASOPPISUUS TÄHDENTÄMÄLLÄ, PERSOONALLISEN USKONELÄMÄN,
PARANNUKSEN JA PYHITYKSEN SEKÄ LÄHIMMÄISENRAKKAUDEN MER-
KITYSTÄ . .
-
TÄRKEINPÄNÄ KUIN TEOLOKIA TIEDOT ON SYDÄMEN HURSKAUS , . VARSINKIN REFORMOIDUN PAPIN, J E A N D E L A D A D I E N. K. 1674. KANNATTAJAT ALANKOMAISSA , VAATIVAT USKOVILTA TARKKAA SÄÄNTÖJEN MUKAISTA ELÄMÄÄ. . OSA HEISTÄ EROSI KIRKOSTA ,JOTA HE PITIVÄT MAALLISTUNEENA ,, OSA PYSYI KIRKOSSA JÄSENINÄ. KATSOEN KATSOEN OLEVANSA SEN YDINJOUKKO. , EVANKEELINEN ,MYSTIIKAN EDUSTAJIA ,OLI JOHAN ARNDT. (HÄN K. 1621. )
-
PIETISTIT VAATIVAT KÄÄNTYMYSTÄ. ; "KATUMUSTAISTELUA"JA "PELASTUKSEN JÄRJESTYKSEN",. HALLIEN PIETISTEJÄ NOUSIVAT VASTUS-
TAMAAN WITTENBERGIN AITO LUTERILAISET ,NS. PUHDASOPPISET. , NUORISOKASVATUKSEEN JA LÄHETYSTYÖHÖN . SE PAINOI LEIMASA ,
'MYÖS HARTAUSKIRJALLISUUTEEN JA VIRSI RUNOUTEEN SEKÄ ELVYTTI
KIRKON MAALLIKKO TOIMINTAA. ..
-
RADIKAALIPIETISTIT, ARVOSTELIVAT ANKARASTI KIRKKOA , JA PERUS-TIVAT OMIA SEURAKUNTIA TAI ELIVÄT YKSINÄISINÄ KRISTITTYINÄ. (SEPA-RISTINA ), ESIM. GOTRIED ARNOL(K.1714,) (J, A.DIPPEL k. 1734..
-
RAAMATULLINEN PIETISMI , JOKA SYNTYI WITTENBERGISSÄ, PERUSTELI KÄSITYKSIÄÄN SELITTÄMÄLLÄ RAAMATTUA SANATARKASTI (BIBLISISMI) SEN EDUSTAJA OLI OLI J,A. BENGEL, k.1752. ..
-
PIETISMIN HAARAUTUMA OLI HERNHUUTILAISUUS ,,SE LEVISI SAKSASTA
KAIKKIIN LUTERILAISIIN MAIHIN. ,ALUKSI AATELISTON JA YLEENSÄ SIVISTYNEISTÖN KESKUUKUUTEEN , MYÖHEMMIN RAHVAAN PARIIN..
-
KIRKOLLISEN PIETISMIN EDUSTAJIA OLI TANSKASSA ERIK, PONTOPPIDAN k.1764. , J A RUOTSISSA; ERIK. TOLSTADIUS ,,NORJASSA ; THOMAS. von WESTEN k .1727.
-
PIETISMI LEVISI MYÖS BALTIAN MAIHIN JA VENÄJÄN , EVANKELI STEN KESKUUTEEN . ,, SUOMESSA , PIETISMIN EDUSTAJIA OLIVAT RADIKAALI-
ELI YHTIÖPIETISTIT LAURI USTADIUS. k.1732. JA PIETARI SCHAEFER. ,k.1737. .JOTK AHYLKÄSIVÄT KIRKOLLISEN JÄRJESTYKSEN JA ARVOSTELIVAT lUT . VANHURSKAUTTAMIS OPPIA. .
-
ISOVIHAN KOETTELEMUKSET LOIVAT MAAPERÄN HEIDÄN TUOMIT-SEVALLE JULISTUKSELLEEN ... YLTIÖ PIETISMIN JYRKKÄ ASENNE PAKOTTI KIRKON JOHDON JA VALTIOVALLAN RYHTYMÄÄN ANKARIIN TOIMENPITEIHIN ,SITÄ KESTI RUOTSISSA 1858 ASTI ,,( J A SUOMESSA ,
1869 , JOLLOIN TULI UUSI KIRKKO LAKI...)
HEIDÄN HILLITSIMEKESI ,,mm. KONVENTTIKKELIPLAKAATTI JULKAI-SEMINEN. 1726. JA SE PIENEMPI PAHA. . .
-
JATKAN .
Pietismi täytyy ymmärtää oman aikansa hengellistä taustaa vasten. Puhdasoppisuuden kaudella korostettiin voimakkaasti ulkonaisesti omaksuttavia asioita, kuten oppia ja sakramentteja. Pietismi ei syntynyt vastustamaan näitä kirkon aarteita, vaan täyttämään puutetta henkilökohtaisen uskonelämän alueella.
Vanhastaan kirkon pyhien yhteydellä on ymmärretty sekä pyhien eli uskovien yhteyttä keskenään, että yhteyttä kirkon armonvälineisiin. Näin uskottaessa ja opetettaessa säilyy tasapaino.