Asianomistajana

Olen asianomistajana pahoinpitelytapauksessa joka on tällä hetkellä syyteharkinnassa.

Esitutkinnassa epäilty on myöntänyt tekonsa, tosin vähätellen iskujen potkujen määrää, voimaa jne.

Olen vaatinut tulevalta vastaajalta lääkäri yms. kulujen lisäksi myös korvauksia kivusta ja särystä.

Jos syyttäjä ei katso pyytämiäni korvauksia liian suuriksi ja lähtee ajamaan esittämääni summaa, niin onko käytännössä hyötyä jos siinäkin tapauksessa olen itse paikalla kertomassa suullisesti perusteluja vaatimalleni summalle?

Auttaako se käräjäoikeutta tekemään itselleni myönteisemmän päätöksen korvaussumman suuruudesta?

Esitutkintapöytäkirjasta kun ei koko totuus (säryn toisiasiallinen kesto, jälkikäteen tulleet pelkotilat yms.) selviä.

Jos tahtoo itse olla paikalla kertomassa "tarinaansa" missä vaiheessa siitä on ilmoitettava?

Silloinhan jos syyttäjä katsoo summan aivan liian suureksi hän ei edes lähde sitä ajamaan vaan minut kutsutaan itse käsittelyyn esittämään asiani, olenko ymmärtänyt oikein?
5770
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

"onko käytännössä hyötyä jos siinäkin tapauksessa olen itse paikalla kertomassa suullisesti perusteluja vaatimalleni summalle?"

Kivun ja säryn osalta sinun on ehdottomasti mentävä paikalle, jos haluat saada riittävän korvauksen. KO ei voi muutoin mitenkään tietää, millaista haittaa olet kokenut teosta.

"Jos tahtoo itse olla paikalla kertomassa "tarinaansa" missä vaiheessa siitä on ilmoitettava?"

Ei tarvitse ilmoittaa, menet vain paikalle, kun käsittelyilmoitus sinulle saapuu. Hyvä on tietenkin itse vielä varmistaa tuomioistuimesta, milloin käsittelypäivä on, niin ei ainakaan jää vahingossa pois, jos ilmoitus ei saavu sinulle.

"Silloinhan jos syyttäjä katsoo summan aivan liian suureksi hän ei edes lähde sitä ajamaan vaan minut kutsutaan itse käsittelyyn esittämään asiani, olenko ymmärtänyt oikein?"

Olet ymmärtänyt väärin. Asianomistajan kuuleminen on aina pahoinpitelyissä tarpeellinen, jos hän on vaatinut korvauksia. Jos itse ajaa asiaa, silloinkaan ei laki ehdottomasti vaadi paikalla oloa vaan asia voidaan ratkaista asianomistajan kirjallisen vaatimuksen mukaisesti. Mutta silloinkin paikalle kannattaa mennä yllä kerrotuista syistä.

Äänestä
  • Tuo §§§ vastasi niin kuin asia on. Käsittelyil-
    moitus on kuitenkin se sinulle tuleva haaste.
    Siinä on ruksattuna pitääkö olla henkilökohtai-
    sesti paikalla vai ei. Aina sinne kuitenkin kan-
    nattaa asianomistajan mennä.

    Äänestä

  • Kiitoksia vastauksesta.

    Olen esitutkintavaiheessa pyytänyt että syyttäjä ajaa pöytäkirjaan liitetyn korvausvaatimukseni.

    Jos nyt itse tahdonkin mennä paikalle perustelemaan suullisesti vaatimuksia onko asiasta ilmoitettava etukäteen syyttäjälle?

    Äänestä

  • Pahoinpidelty kirjoitti:

    Kiitoksia vastauksesta.

    Olen esitutkintavaiheessa pyytänyt että syyttäjä ajaa pöytäkirjaan liitetyn korvausvaatimukseni.

    Jos nyt itse tahdonkin mennä paikalle perustelemaan suullisesti vaatimuksia onko asiasta ilmoitettava etukäteen syyttäjälle?

    Ei ole tarpeen. Ongelma voi tulla tosin siitä, saatko tiedon silloin asian käsittelystä, koska syyttäjä on "asiamiehesi" oikeudenkäynnissä.

    Kannattaa olla yhteydessä asiasta joko tuomioistuimeen tai syyttäjään.

    Äänestä

Kun saat haasteen sinut velvoitetaan tulemaan paikalle sakon uhalla, vaikka oletkin asianomistaja. Suomen lain mukaan syytetyllä on oikeus puolustautua syyttäjäänsä vastaan ja koska käsittely on suullinen, on asianomistajan, todistajan ja vastaajan oltava samanaikaisesti saapuvilla.Tällä siis pyritään siihen että kaikki myös tulisivat samaan aikaan jotta jutut saataisiin päätökseen. Joudun työni puolesta asioimaan oikeudessa muutaman kerran vuodessa ja yleensä yhteen juttuun menee n.2-3 kertaa ennenkuin se saadaan tuomioon asti.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Pahoinpidelty kirjoitti:

Olen asianomistajana pahoinpitelytapauksessa joka on tällä hetkellä syyteharkinnassa.

Esitutkinnassa epäilty on myöntänyt tekonsa, tosin vähätellen iskujen potkujen määrää, voimaa jne.

Olen vaatinut tulevalta vastaajalta lääkäri yms. kulujen lisäksi myös korvauksia kivusta ja särystä.

Jos syyttäjä ei katso pyytämiäni korvauksia liian suuriksi ja lähtee ajamaan esittämääni summaa, niin onko käytännössä hyötyä jos siinäkin tapauksessa olen itse paikalla kertomassa suullisesti perusteluja vaatimalleni summalle?

Auttaako se käräjäoikeutta tekemään itselleni myönteisemmän päätöksen korvaussumman suuruudesta?

Esitutkintapöytäkirjasta kun ei koko totuus (säryn toisiasiallinen kesto, jälkikäteen tulleet pelkotilat yms.) selviä.

Jos tahtoo itse olla paikalla kertomassa "tarinaansa" missä vaiheessa siitä on ilmoitettava?

Silloinhan jos syyttäjä katsoo summan aivan liian suureksi hän ei edes lähde sitä ajamaan vaan minut kutsutaan itse käsittelyyn esittämään asiani, olenko ymmärtänyt oikein?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu