Tunnetusti ei ihminen ole heti aamulla notkeimmillaan,mutta tänä aamuna aloitin päivän spagaatilla.Olisi kai aika yrittää hoitaa kuivat kantapäät kun aamukiireessä harpoin kohti keittiötä,pitkin askelin.
Yksi askel oli kai ylipitkä kun kantapään pito ei riittänyt ja auts...spagaatiinhan siinä lähes mentiin ja vauhdilla.
Teki mieli kurkistaa housujen sisään,mutta en uskaltanut.
Ilman lämmittelyä voitte arvata kuin sattuu.
Ei tainnut mitään mennä kahtia tai revetä kun kipu on jo poissa;) Lähinnä naurattaa jo tuo aamujumppa.
Minulla on taipumus tuntea kipua kun näen vaikka videolta skeittaajan outoavan haaruksilleen kaiteelle..Aivan kuin itse olisin satuttamassa kalleuksiani;) Polvet yhteen,aiiiii,sattuu..Myötäkipua.Sama tunne kun näen kolarin,missä auto sinkoontuu lentoon,tunnen painovoiman ja pyörityksen.Varmaan auto jutut on flac,oikeasti koetuista kolareista ja ilmalennoista ja romua on kyllä tullut mutta ei raatoja onneksi.
Vielä yksi kiusallinen vaiva..Myötähäpeä..Jos joku mokaa vaikka palaverissa.Toiset katselee kattoon,jotkut pidättävät naurua ja puna nousee mokanneen kasvoille.Tuntuu että valun pöydän alle,mutta olenkin keksinyt keinon päästä tilanteesta ja pikaisesti yritän keskeyttää piinaavan hiljaisuuden,heittämällä puoltvan kommentin hätää kärsivälle.Kahden kesken sain vasta kiitoksen kun kannoin puolet häpeästä.
Niin..Tuo spagaati,se voisi talvella onnistua paremmin ulkona kun on liukasta jäätä kenkien alla,tai vieläkin liukkaampaa taitaa olla kenkiin tarttunut lumi kun tulee sisälle ja kenkä kohtaa vahatun kivilattian..
Yksi askel oli kai ylipitkä kun kantapään pito ei riittänyt ja auts...spagaatiinhan siinä lähes mentiin ja vauhdilla.
Teki mieli kurkistaa housujen sisään,mutta en uskaltanut.
Ilman lämmittelyä voitte arvata kuin sattuu.
Ei tainnut mitään mennä kahtia tai revetä kun kipu on jo poissa;) Lähinnä naurattaa jo tuo aamujumppa.
Minulla on taipumus tuntea kipua kun näen vaikka videolta skeittaajan outoavan haaruksilleen kaiteelle..Aivan kuin itse olisin satuttamassa kalleuksiani;) Polvet yhteen,aiiiii,sattuu..Myötäkipua.Sama tunne kun näen kolarin,missä auto sinkoontuu lentoon,tunnen painovoiman ja pyörityksen.Varmaan auto jutut on flac,oikeasti koetuista kolareista ja ilmalennoista ja romua on kyllä tullut mutta ei raatoja onneksi.
Vielä yksi kiusallinen vaiva..Myötähäpeä..Jos joku mokaa vaikka palaverissa.Toiset katselee kattoon,jotkut pidättävät naurua ja puna nousee mokanneen kasvoille.Tuntuu että valun pöydän alle,mutta olenkin keksinyt keinon päästä tilanteesta ja pikaisesti yritän keskeyttää piinaavan hiljaisuuden,heittämällä puoltvan kommentin hätää kärsivälle.Kahden kesken sain vasta kiitoksen kun kannoin puolet häpeästä.
Niin..Tuo spagaati,se voisi talvella onnistua paremmin ulkona kun on liukasta jäätä kenkien alla,tai vieläkin liukkaampaa taitaa olla kenkiin tarttunut lumi kun tulee sisälle ja kenkä kohtaa vahatun kivilattian..
Vastaukset 10
Vanhimmat
Myötähäpeä taitaa olla melko yleistä. Itseä myös sattuu aina, kun näkee jotain muuta sattuvan. Tunsin myötähäpeää lukiessani Päätalon kirjoja, kun siinä Kalle toilaili niillä seksikokemuksilla, viinajutuilla, ja sukupuolitaudeilla.
Kallelle kyllä ehti sattua kaikenlaista,mutta olisikohan vähän liioitellut vähäsen.Itse en jaksa lukea niitä kirjoja,joissa huussi reissu kestää kolme tai neljä sivua:) En itse kyllä anna sympatiaa päätalon tuotannolle ja myötähäpeää voisi tuntea jos joku ulkomaalainen lukisi käännettyä tkstiä..
No sitä ollaan nyt sitten vetreänä :) tai sitten ei...
Minulta ei ole koskaan spagaatti onnistunut. Myötäkärsimys on kyllä tuttua. Kun lapset kertoo miten jotain sattuu johonkin, niin alkaa sellainen viima käydä pitkin taka-jalkoja. Ihan kuin ristiselästä kulkisi joku nauha kantapäihin ja joku vetää niistä. Pientähän se on, ei viitsi siinä tilanteessa sanoa että ai kun mua sattuu :))
Myötähäpeää en tunne. Olen helpottunut jos joku mokaa, niin minäkin saan tehdä sen. On niin kivaa kun ihmiset on inhimillisiä :)
No jos asiaa tuolta kantilta ajattelee..Minulla on lupa mokailla ja sitä sattuu jatkuvasti.Jostain kumman syystä saan yleensä korjattua tilanteen,ennen kuin naama vihertää,paikoin..
Voi tokkiinsa, kyllähän sitä vielä pitää taipua vaik mihin asentoihin, mut ihan oikeasti tuollainen "vahinko spagaatti" saattaa satuttaa pahastikin onneksi sinulle ei käynyt pahasti, yritin, tuohan vaatii harjoittelua, ja ei ylimääräisiä silmäparia näköetäisyydelle, pitänee iltajumpan yhteydessä hitaasti hartaudella harjoitella.
Tuo kivun tunteminen on meil jokaiselle omanlaisensa, minulla on erittäin korkea kipuraja, se ei välttämättä ole hyvä siinä voi vahingon sattuessa vahingoittaa itseään lisää kun ja jos kipu ei ilmoita et nyt riittää.
Mun kipukynnys taisi ylittyä aamulla kun en ollut harjoitellut.
Siinäpä sinulle oiva iltajumppa;) Varovasti kuitenkin ettei mitään repeä..Varsinkin jos kipukynnys on korkea,voi alkaa jakautumaan kahtia:)
Rakkauden akropatia kyllä pelaa.
:) Nuorena pystyi olemaan vaikka missä asennossa ja nyt vain rakastellessaan.Niinkö se menee:)
Sinullahan on ryhti kun Mannarheimilla, eikai sitä muutoin spagaatiasentoon pääse, vaikka jalka kuin luistaa..
Kyllä sitä köhmyräisemmäksi menn, mutta nuo kaatumiset on olleet jollain tapaa hallittuja.
Minä en pidä kamppailulajeista, enkä väkivaltafilmeistä, tulee sama tunne, että melkein itse tuntee kivun.
Tuo myötähäpeä on jo monimutkaisempi, Ei minun sitä ole tarvinnut potea kun telkkaria katsoessa ja, ja sitten.... no jääköön sanomatta.
Ei nyt aivan yhtä ryhdikäs ja ylväs kuin marsalkka.
Todellisuudessa liike ei mennyt aivan perille asti,vaan sen mitä nivuset periksi antoi.Liekkö ollut apua siitä kun nuorena harrastin voimistelua,kylläkin enemmän renkailla ja tangolla.Siihen aikaan ei tiedetty tankotanssista vielä mitään,joten en sitä:) Ristiriipunta ja vaaka meni helposti tai kolme-neljäkymmentä leukaa pystyi vetään.
Kohtahan saadaan taas tuntea sitä tv,häpeää kun laulut lauletaan ja pisteet jaetaan.Rehellisesti tietysti.Näkeehän sen jo siitän kuinka hyvin hirviöt upposi maailman musiikkimakuun;)
Sana on vapaa,anna palaa vaan..