Tyttöystäväni ei tottele

Hitsaa sitä pylllyreikään

Lyö sitä

Selvä trolls

Ilmeniitti eli rautatitaanioksidi, (FeTiO3) on tärkein ja louhituin titaanimineraali, josta yli 90 prosenttia käytetään pigmenttiteollisuudessa.[1] Se on väriltään tummaa. Sen tärkein käyttö on valkoisen, inertin titaanidioksidipigmentin valmistaminen.[2]

Ilmeniitti nimettiin vuonna 1827 Etelä-Uralilla Venäjällä sijaitsevien Ilmenvuorten mukaan. Se on yleinen aksessorinen mineraali monissa metamorfisissa kivissä ja magmakivissä.[3]

Ilmeniittiesiintymiä on gabrojen ja anortosiittien yhteydessä niin kutsuttujen vanadiini-titaani-rautamalmien muodossa. Lisäksi ilmeniittiä louhitaan upamalmien muodossa esimerkiksi merenrannoilta ja dyyneiltä. Tärkeimmät ilmeniittiesiintymät ovat Australiassa, Etelä-Afrikassa, Kanadassa ja Norjassa.[4] Suomessa ilmeniittiä on louhittu Otanmäeltä Vuolijoelta, mutta kaivos suljettiin 1980-luvulla.[5] Ilmeniittiä esiintyy myös Kuussa, ja onkin esitetty, että mahdollisten kuusiirtokuntien hapen tarve voitaisiin tyydyttää esimerkiksi ilmeniittiä pelkistämällä.

Maankuoresta noin prosentti on titaania, joten se ei ole erityisen harvinainen metalli, mutta vain titaanioksidimineraaleilla on kaupallista arvoa. Rikkaiden ja titaanipitoisuudeltaan korkeiden esiintymien harvinaistuessa on siirrytty yhä enemmän kemiallisiin ja metallurgisiin rikastustapoihin, joilla ilmeniitin titaanidioksidipitoisuutta voidaan nostaa. Titaanidioksidipitoisuudeltaan korkeat jalosteet muodostavat nykyisin suuren osan titaaniraaka-aineiden markkinoista.[2]

Sisällysluettelo [piilota]

1 Ilmeniitin ominaisuudet

1.1 Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet

1.2 Optiset ominaisuudet ja kiderakenne

2 Esiintyminen

2.1 Esiintymät sedimenttikivissä

2.1.1 Ilmeniittikaivokset sedimenttiesiintymissä

2.2 Esiintymät magmakivissä

2.2.1 Ilmeniittikaivokset magmaattisissa esiintymissä

3 Louhinta

3.1 Tärkeimmät esiintymisalueet ja louhintamäärät

4 Rikastusprosessit

5 Ilmeniitin lopputuotteet, niiden prosessointi ja käyttö

5.1 Titaanidioksidi

5.2 Titaanimetalli

5.3 Muita ilmeniittituotteita

6 Ilmeniitti Suomessa

7 Lähteet

7.1 Viitteet

8 Aiheesta muualla

Ilmeniitin ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fysikaalis-kemialliset ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmeniitin eli rautatitaanioksidin kemiallinen kaava on FeTiO3, joka merkitään usein myös FeO*TiO2. Yhdisteen painosta 36,8 prosenttia on rautaa, 31,6 prosenttia titaania ja 31,6 prosenttia happea, mutta käytännössä luonnon ilmeniitissä on aina muitakin alkuaineita. Rauta voi esiintyä ilmeniitissä kolmiarvoisessa muodossa (Fe2O3-muodossa) ja rautaa voivat korvata esimerkiksi kaksiarvoinen mangaani, magnesium tai kromi. Yleisesti puhutaan ilmeniitistä, jos se sisältää 35–65 prosenttia titaanidioksidia.[6] Ilmeniitti kuuluu ilmeniittiryhmän mineraaleihin, ja se muodostaa isomorfisen seossarjan (engl. solid solution) hematiitin kanssa yli 1 050 °C:ssa.[7] Se muodostaa seossarjan myös geikieliitin (MgTiO3) kanssa.[8]

Ilmeniitti voidaan esittää TiO2-Fe2O3-FeO-faasidiagrammissa, joskin epäpuhtauksien vuoksi sen tarkka alue on määrittelykysymys. Amerikkalaisen geologin Arthur Francis Buddingtonin vuonna 1996 kehittämän ja sittemmin vakiintuneen nimeämisohjeen mukaisesti ilmeniitin ja sen variaatioiden määrittely tehdään faasidiagrammissa seuraavasti[9]:

varsinaisessa ilmeniitissä on alle 6 % rautaoksidia kolmiarvoisessa muodossa (Fe2O3)

6–13 % rautaoksidia kolmiarvoisessa muodossa sisältävää ilmeniittiä kutsutaan ferri-ilmeniitiksi (engl. ferrian-ilmenite)

ilmeno-alkuliite lisätään titaanioksidia yli 5 % mutta alle 50 % sisältävään magnetiittiin tai hematiittiin, esimerkiksi ilmenohematiitti (engl. titano-hematite)

muuttuneeksi ilmeniitiksi (engl. altered ilmenite) kutsutaan ilmeniittiä sisältäviä yhdisteitä, joiden kemiallinen koostumus on ilmeniitin ja pseudorutiilin (Fe2Ti3O9 tai Fe2O3*3TiO2) väliltä. Jos mineraalin titaanidioksidipitoisuus on yli 70 %, sitä kutsutaan leukokseeniksi.

Ilmeniitin kovuus Mohsin asteikolla on 5,5–6,0, ja puhtaan yhdisteen sulamispiste on 1 392 °C.[2] Mineraali on epämagneettinen oksidi, vaikka se saattaa joskus vaikuttaa magneettiselta sen sisältämien levymäisten magnetiittisuotaumien takia.[5] Néelin lämpötilan alapuolella ilmeniitin paramagneettisuus muuttuu antiferromagneettisuudeksi.[10] Puhtaan ilmeniitin Néelin lämpötila on -218 °C.[7]

Ilmeniitin ominaistiheys on 4,60–4,72, ja väriltään se on raudanmusta. Ilmeniitin viiru on musta tai ruskehtava, ja sen kiilto on metallisesta himmeään. Mineraali on hauras ja rakoilee asemataso- ja pyramidisuunnassa.[8]

Optiset ominaisuudet ja kiderakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmeniitin kiderakenne. Punaiset pallot ovat happiatomeita, siniset titaaniatomeita ja keltaiset rauta-atomeita.

Ilmeniitti on kiderakenteeltaan trigoninen eli romboedrinen, opaakki mineraali, jossa esiintyy lamellikaksostusta. Mineraalin kiteet ovat paksuja levyjä, mutta se esiintyy myös massiivisena, lamellisena, tiiviinä ja hiekkamaisina rakeina. Ilmeniitissä ei ole lohkosuuntia, ja

Lyö sitä.

Nykymuijat on kyllä sellaisia paskakasoja että ne kuuluisivat keittiön sijasta sinne keittiön uuniin.

Lyö sitä, tosin ehkä en suosittele ellet tykkää vankilakundeista