Saksalaiset ovat kova-alustaisia ja jäykkiä ohjata

Todellakin saksalaiset merkit sopivat huonoiten Suomen olosuhteisiin. Japanilaismerkit tekivät meille sopivia autoja jo 60-70-luvuilla, ne olivat herkkiä ja mukavia ajaa. Ehkä joku muistaa, kuinka miellyttävä oli esim. pikku-Corolla tai Datsun 120Y silloin 70-luvulla verrattuna vaikka Volkkarin Poloon tai Golfin ekoihin malleihin, jotka olivat aivan kauheita ajettavuudeltaaan.

Samat valtavat erot olivat sitten 80-luvullakin, joku Datsun Cherry oli mukava, hyvin varusteltu ja erittäin helppo ja miellyttävä ajaa. Aivan huippupeli verrattuna vaikka Kadett D-malliin tai kakkoskopan Golfiin.

Ja sama japsien etumatka olis myös isommissa autoissa. Esim Nissan Bluebirdin viimeiset versiot 80-luvun lopulla olivat todellisia nautiskelijan autoja ja saman aikakauden Passatit, Asconat ja Sierrat olivat täysin kehityksessä jäljessä mitä tulee ajettavuuteen.

Japsien etumatka pysyi suurena vielä 90-luvun ja vasta 2000-luvulla se on kaventunut, kun japsivalmistajat alkoivat valitettavasti kehittää autoja saksalaistyylisiksi ajettavuudeltaan, jolloin herkkä ajettavuus paljolti menetettiin.

Sanoisin, että nimenomaan japanilaiset valmistajat ovat löytäneet juurikin mukavan ja helposti ajettavan alustakonseptin eli ei ole ranskalaisten merkkien kiikkustuolisohva, muttei myöskään saksalainen kolukärry. Sama pätee myös penkeissä oli esim. Toyotassa mukavan pehmeät, mutta kuitenkin tukea tarjoavat istuimet, ei kuitenkaan sellaiset täysin joustamattomat ja kovat kuin saksalaisissa tai hyllyvän pehmeät kuin ranskalaisissa.
Japanilaisissa autoissa ei ole sen enempää pieniä kuin isoja vikoja ja ruostuminen ei ole myöskään niiden murhe. Aika tavalla onnistuneita tuotteita.

Peräkylän_Arska kirjoitti:

Sanoisin, että nimenomaan japanilaiset valmistajat ovat löytäneet juurikin mukavan ja helposti ajettavan alustakonseptin eli ei ole ranskalaisten merkkien kiikkustuolisohva, muttei myöskään saksalainen kolukärry. Sama pätee myös penkeissä oli esim. Toyotassa mukavan pehmeät, mutta kuitenkin tukea tarjoavat istuimet, ei kuitenkaan sellaiset täysin joustamattomat ja kovat kuin saksalaisissa tai hyllyvän pehmeät kuin ranskalaisissa.
Japanilaisissa autoissa ei ole sen enempää pieniä kuin isoja vikoja ja ruostuminen ei ole myöskään niiden murhe. Aika tavalla onnistuneita tuotteita.

Lue lisää

Eipä vaikuta siltä että eurooppalainen tai suomalainenkaan kuluttaja on samaa mieltä kanssasi. Toyotan markkinaosuus on pienenemään päin ja euromerkit ovat paljon suositumpia.
Mutta on hyvä että sinullekin löytyy mieleinen auto.

Peräkylän_Arska kirjoitti:

Sanoisin, että nimenomaan japanilaiset valmistajat ovat löytäneet juurikin mukavan ja helposti ajettavan alustakonseptin eli ei ole ranskalaisten merkkien kiikkustuolisohva, muttei myöskään saksalainen kolukärry. Sama pätee myös penkeissä oli esim. Toyotassa mukavan pehmeät, mutta kuitenkin tukea tarjoavat istuimet, ei kuitenkaan sellaiset täysin joustamattomat ja kovat kuin saksalaisissa tai hyllyvän pehmeät kuin ranskalaisissa.
Japanilaisissa autoissa ei ole sen enempää pieniä kuin isoja vikoja ja ruostuminen ei ole myöskään niiden murhe. Aika tavalla onnistuneita tuotteita.

Lue lisää

Kiikkustuolisohvia löytyi ranskiksista joskus 1960- ja 1970-luvuilla. Ajoin ranskiksilla 1988–2013. Tällä aikakaudella niiden alustan ja istuinten ominaisuudet jämäkkyys-pehmeys-asteikolla olivat mielestäni varsin ihanteellisella tasolla.

Saksalainen tuli perheeseen 2008, minkä jälkeen ajoin sillä ja ranskiksella vuorotellen. Saksalainen oli kieltämättä kovanjämäkkä, mutta minä annoin sille arvoa!

Nyt on allani toinen saksalainen, eri merkkiä. Tämän alusta on nautittavuudessaan omaa luokkaansa. Jousitus onnistuu olemaan yhtaikaa pintapehmeä ja kantava. Ohjaus nopeutuu ääriasentoja kohti – se on suoraan ajettaessa levollinen, sopivan kevyt ja tarkka, mutta ahtaissa kulmissa pyöriteltäessä nautittavan nopea ja auto kokoaan ketterämpi. Takaveto kruunaa ajo-ominaisuudet. Istuimet tuntuivat ensi alkuun kovahkoilta, mutta ne tukevat erittäin hyvin eivätkä 600–700 km:n ajotaipaleet tunnu missään.

On minulla yksi japanilainenkin ollut, työsuhdeautona 1986–1988. Toista tuskin tulee. Minun autossani on oltava toimiva alusta, jossa esimerkiksi jouset ja iskunvaimentimet on sovitettu keskenään. Tämä japsiauto ei ollut Toyota, mutta olen ajanut erimallisilla Toyotoillakin (Corolla, Carina, Avensis, Camry, Hiace) sen verran, että olen oppinut jättämään Toyotat pois koeajettavienkin joukosta.

Nojoo. Mun noin 30 vuotta euro-autoilla on mennyt yhteensä 300-400 euron korjauskustannuksilla. En pidä luotettavuutta niin isona asiana että alkaisin vaihtamaan tojoon sen takia. Vaikka tuosta olisin saanut puolet pois niin on ne sellaisia kovamuovisia luikertajia.
Mutta jos jollekin riittää tojon ominaisuudet niin siitä saa itselleen kelpo pelin. Pieneen käyttöön varmaan aivan passeli.

Oletko matkustanut sian selässä,vai mistä tiedät?

En ole matkustanut sian selässä. Olen toivoton apatiaan taipuvainen trolliprovoilija, joka ei ole löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa....se siinä vaan on...

Niin, että missä sanottiin?

Minä olen tässä ajanut puoli vuotta Auriksella ja se kyllä kulkee aivan suoraan jos tiekin on suora. Ei sitä tarvitse ohjata kuin silloin kun käännytään. Ilmeisesti se tulee ensimmäisenä markkinoille itsestään ohjautuvana.

"Ilmeisesti se tulee ensimmäisenä markkinoille itsestään ohjautuvana."
Käytät väärää aikamuotoa. Auris on aina ollut itsestäänohjautuva. Kuskin tehtävä on korjailla Auriksen itsestäänohjautuvuus.

dsfdffdfferf kirjoitti:

Niin, että missä sanottiin?

Minä olen tässä ajanut puoli vuotta Auriksella ja se kyllä kulkee aivan suoraan jos tiekin on suora. Ei sitä tarvitse ohjata kuin silloin kun käännytään. Ilmeisesti se tulee ensimmäisenä markkinoille itsestään ohjautuvana.

Lue lisää

Jatkuvaan paimentamiseen tottuu ja jos ei ole koskaan ajanut oikealla autolla, niin ei voi tietää millainen kunnollinen ohjaus ja jousitus onkaan.

Näitä vertailuja vedetään aina mukaan, kun Toyota ei saa niissä hyviä pisteitä ajettavuudesta. Mutta testaajat ovat yleensä autourheilutaustaisia, joten pisteitä saavat ne merkit, joilla on kovia rata-ajoon tai autobahnille räätälöityjä malleja. Oikeasti mukavat arkiajoon kelpaavat mallit jäävät sitten jäännöspisteille, näin etenkin Toyota, jonka ajettavuutta pitkän linjan Toyota-miehet varmasti arvostavat.