Mopo karkasi käsistä

mopottelua

Mopo voi oikeesti karatata käsistä.
Maailmaa tarkastellessa tätä karkailua ilmenee jokapuolella, valtion päättäjät yrittävät välttää sitä monesti huonoin tuloksin uskovaisilla se on jokapäiväistä. Rakastuessaan ihminen voi olla täysin pihalla tai lievemmästä päästä joku harrastus vie mennessään "jonnekkin " naisen kanssa ei kannata mennä rättikauppaan jos olet lyhyt jännitteinen.
Itselläni on harrastus johon hurahdin jo nuorena , ainoastaan kuolema voi sen erottaa. Jos minulla ei olisi mitään poikeavaa arkielämästä niin elämä olisi tyhjän kanssa, entä teillä eikai !?...

31

134

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • koti-kiusattu

      Vai mopo, mulla taas meinaa karata moppi käsistä ,harmittaa kun ei pääse siivoomaan.
      Omituisen tavan toi vaimo opetellut kun makaa vielkin ja ei nouse aamiaiselle ,sekin jäähtyy tuol keittiös.
      Ei auta muu ku orotella mussukan heräämistä niin pääsis painamaan ,sain uutta vahaakin lahjaksi ,pitää kokeilla.

      • ent.siivoojaparka

        Varjele luoja!!!
        Ei voi olla helppoa tuollaisen tohelon vaimona, joka nousee sotkemaan aamiaisen kanssa keskellä yötä.
        Kunnon ihmiset ei ole vielä menneet nukkumaankaan ...
        https://www.youtube.com/watch?v=Hq8OZJ3QetU


      • koti-kiusattu
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Varjele luoja!!!
        Ei voi olla helppoa tuollaisen tohelon vaimona, joka nousee sotkemaan aamiaisen kanssa keskellä yötä.
        Kunnon ihmiset ei ole vielä menneet nukkumaankaan ...
        https://www.youtube.com/watch?v=Hq8OZJ3QetU

        Meillä jokaisella on ristinsä kannettavana ,onneks vaimokin heräs kun purotin kaukosäätimen ,kyllä kohta kiiltää parketit.


      • ent.siivoojaparka
        koti-kiusattu kirjoitti:

        Meillä jokaisella on ristinsä kannettavana ,onneks vaimokin heräs kun purotin kaukosäätimen ,kyllä kohta kiiltää parketit.

        Tietysti siellä on mustikat taas pitkin rappuja ja mitä muuta purotit, kun tarttee siivoomaan alkaa?


      • koti-kiusattu
        ent.siivoojaparka kirjoitti:

        Tietysti siellä on mustikat taas pitkin rappuja ja mitä muuta purotit, kun tarttee siivoomaan alkaa?

        Ei niitäkään aina varistella ,ihan normi siivous , petivaatteet puistellaan ja vaihretaan ,imuroiroin ,pesen ja vahaan lattiat ,ehkä silittelen pöytäliinat.
        Miten nyt aikaa jää ruuanlaitolta.


    • siilimuori3

      Minä oottelen elämää joka olisi kuin "yhtä tyhjän kanssa" ja sitten kahtelen sen harrastuksen.

    • pirunmustanikki

      Arvaukseni osuu tilastoon, että mopoja suomessa on enää hyvin harvalla ja valitulla maalaisella.
      Voisi puhua enemmänkin, että fillari on karannut käsistä, niin paljon pakolaisia saapui fillaritse maahamme ja onhan polkupyörä melko yleinen lyhytkulkuneuvo muutenkin.
      Siinä onkin fillarille uusi nimi; lyhytkulkuneuvo. Kuin potkuri. Rollaattori. Potkulauta.

      Koko elämä on harrastus. Tuossa herättyäni harrastin aamukahvit, palan kakkua ja harrastin savukkeen polttamisen.
      Ihmisillä joskus aiemmin ei ollut muita harrastuksia kuin työelämä, seksi ja joulukirkossa käyminen. Kalastaminen, mikä nykyisin on yleensä harrastus, oli ennen aikaan leivän päällystämiseen tähtäävää toimintaa.

      • hmp.f

        Voisi sanoa myös että hanskat on hukassa, jos se mikä ennen oli työtä, on nyt harrastusta :)
        Miten olis lumityöt harrastuksena? Kesäisin olis nuo nurmikot oottamassa.
        Vaikka onhan se omakotitalossa tavallaan myös harrastus, ei enää pakollista. Että, ettet vaan nyt olisi ihan asiaa puhunut...


      • pirunmustanikki

        Niinpä.
        Homma hanskassa mutta hanskat hukassa.
        Sanonta tuokin.


    • hmp.f

      Harrastan perhettäni, se on oikein harras harrastus. Ei mene varmaan kuin reilu vuosi, ja joudun lemppaaman sen ja keksimään uuden.
      Ehkä se onnistuu :) vanhoja harrastuspohjia löytyy vaikka mitä. Tai sitten täytyy katsoa haluaako joku pelastaa maailmaa yhdeltä hullulta kissamummolta. Tännehän noita kissoja mahtuis enemmänkin.

      • pirunmustanikki

        Olet vihjaillut jo kauemman aikaa, että heivaat pesueen pihalle ja jäät kotiisi niskurivuoren emännäksi:)
        Vai onko lapset sitä mieltä että haloo olisi pitänyt jo lähteä, tääl on ihan sika kalkkista, mä en ala tos sulle keskisormee mä häivyn.
        Mutta, hyvä harrastus.


      • hmp.f
        pirunmustanikki kirjoitti:

        Olet vihjaillut jo kauemman aikaa, että heivaat pesueen pihalle ja jäät kotiisi niskurivuoren emännäksi:)
        Vai onko lapset sitä mieltä että haloo olisi pitänyt jo lähteä, tääl on ihan sika kalkkista, mä en ala tos sulle keskisormee mä häivyn.
        Mutta, hyvä harrastus.

        Ehkä mä tällä vihjailullani koetan vähän sopeutua. Ekalla kerralla kun sen lausuin tuntui pakokauhu rinnassa, ei voi olla totta :/ Nyt ei tunnu enää niin pirunmustalta kirjoittaa siitä :)
        Niillä on hirveä hinku jo pihalle, toinen kaipaa ulkomaille, toista odottaa jo rakkaus.
        Heiluiskin keskarit, niin vois tulla se fiilis että lähtisivät jo :)


      • pirunmustanikki

        Yritä ny päättää. Muakin houkuttelit lumitöihin ja lupasit että sitten mennään pirttiin lapsia tekemään ja et ole päässyt eroon entisistäkään. Ei ole vielä kevään soitimet sävelissä.
        Kyl minunkin tytär teki lähtöä jonkin aikaa. Nyt en enää muista milloin se lähti. Olisiko viis vuotta? Ja on ehtinyt muuttaa asuntoja jo viisi kertaa joko kaverikehän tai vuokrahintojen vuoksi.
        Nyt asuu vajaan kilometrin päässä. Kai se pärjää kun ei ole viikkoon näkynyt. Opiskelee ja on työharjoittelussa.
        En ole kyl soitellut peräänkään enkä tekstitellyt. Mulla on periaate, että lapsen on oltava aloitteellinen pitää yhteyttä, ei vanhempien soitella perään. Veikkaan, että hän ottaa yhteyttä pääsiäisviikolla jos tarvitsee pientä avustusta, kuten rahat vähissä. No eipä opiskelijoilla ole millä mällätä.


      • hmp.f
        pirunmustanikki kirjoitti:

        Yritä ny päättää. Muakin houkuttelit lumitöihin ja lupasit että sitten mennään pirttiin lapsia tekemään ja et ole päässyt eroon entisistäkään. Ei ole vielä kevään soitimet sävelissä.
        Kyl minunkin tytär teki lähtöä jonkin aikaa. Nyt en enää muista milloin se lähti. Olisiko viis vuotta? Ja on ehtinyt muuttaa asuntoja jo viisi kertaa joko kaverikehän tai vuokrahintojen vuoksi.
        Nyt asuu vajaan kilometrin päässä. Kai se pärjää kun ei ole viikkoon näkynyt. Opiskelee ja on työharjoittelussa.
        En ole kyl soitellut peräänkään enkä tekstitellyt. Mulla on periaate, että lapsen on oltava aloitteellinen pitää yhteyttä, ei vanhempien soitella perään. Veikkaan, että hän ottaa yhteyttä pääsiäisviikolla jos tarvitsee pientä avustusta, kuten rahat vähissä. No eipä opiskelijoilla ole millä mällätä.

        Päätösten tekeminen on aina ollut mun heikko lenkki. Muistan että joskus olen 100 m2 kasvimaassa seissyt ja funtsinut että mitä laitan mihinkin vakoon? Porkkanat tuonne.. ei käy, ne oli siellä viime vuonna. Entäs tuohon? Ei, maa ei ole käännetty tarpeeksi syvään. Tähän?? Mutta minne laitan sitten lantut?
        Ihan kivaa sinäänsä, koska se tarkoittaa että osaan joskus olla sentään naisellinen. Mut arvaa mihin tuo päättyi? Lopetin viljelyt.
        Sulla on paaaaaljon vauvoja maailmassa jos joka kerta on tullut vauvoja. Vai ootko vain kerran, silleen...? :)) Osaatko sä sitten ollenkaan *kröh* pitää lapiota? Mutta enhän mä tiedä vaikka olisit joku esmes korppis miehen vaatteissa. Että sinänsä et voi pitää mua ihan täysjärkisenä kun sen työtarjousken annoin.
        En pääse vielä lapsia kiusaamaan, jouduit sijaiskärsijäksi :)
        Jahas, täytyy tehdä joku suunnitelma miten toimia kun ne muuttaa. Etten mä sitten taas vatvo että soitanko-enkösoita.


      • pirunmustanikki

        Kasvimaa. Maailman helpoin heitto.
        Mökillä tuo sama noin 100 m2. Muutama vuosi sitten aloitin olisiko ollut tusina ns kasvilavoja. Ne täytin puutarhamullalla. Aina toukokuussa muutamaan niistä tökin reikiä ja sinne siemenperunat ja pyyhkäisin kämmenellä umpeen.
        Muihin heitin siemenet vakoon, paremminkin keskisormella tökättyihin reikiin. Siemenpusseja mulla oli vaikka mitä salaateista porkkanaan.
        Homma vie aikaa (ekan kerran hieman enemmän) noin 15 - 20 minuuttia. Viimeistään juhannuksena alkaa nähdä mitä sieltä on tullakseen ja jo elokuun alussa saa maailman parasta perunaa (luomumulta ilman mitään mausteita).
        Toki epäonnistumisiakin on. Pari kesää sitten ei tullut porkkanaa. Eräs kerta ruohosipuli jäi ihan ipanaksi, siemen kai meni liian syvälle ja tuolleen.
        Oli miten oli kun kaikkea laitat, sato on sata varma ja mitä ei tule, ei tule. Viime kesänä heivasin ne kasvilavat huutiin ja tänä vuonna viljely tapahtuu vanhalla kaavalla sen jälkeen, kun rautaharavalla tasoitan mullikon "kasvimaaksi".
        Ekana kesänä sain nauriitakin. En muistanut niitä laittaneenikaan. Tosin ne jäivät tomaatin kokoiseksi mutta kuitenkin.
        Siis kaiken voi laittaa sekaisin. Kyllä sieltä jotakin tulee. Kaikki on kotiinpäin vaikka tulisi yksi peruna. Puutarhanhoito ei saa olla sielulle julmaa vaan hilpeä harrastus. Toukokuussa viljely. Elokuussa sato. Luonto hoitakoon kastelut. Jos on kuivaa, se ei ole viljelijän vaan säiden vika.
        Ei ole ollut muuten rikkaruohojakaan, kiitos mullan alla olevan maisemointikankaan.

        Mulla ei ole vauvoja kuin tuo yksi aikuisen ikäinen. Mitähän se onkin 20-25 välillä. Niin itsestään selvyys ettei tule aina sen ikää muistaneeksi. Vastahan se valmistui ylioppilaaksi noin 5 - 7 vuotta sitten.
        Mutta ei päässyt suku tuhkasiemeneksi epäilemään.


      • hmp.f
        pirunmustanikki kirjoitti:

        Kasvimaa. Maailman helpoin heitto.
        Mökillä tuo sama noin 100 m2. Muutama vuosi sitten aloitin olisiko ollut tusina ns kasvilavoja. Ne täytin puutarhamullalla. Aina toukokuussa muutamaan niistä tökin reikiä ja sinne siemenperunat ja pyyhkäisin kämmenellä umpeen.
        Muihin heitin siemenet vakoon, paremminkin keskisormella tökättyihin reikiin. Siemenpusseja mulla oli vaikka mitä salaateista porkkanaan.
        Homma vie aikaa (ekan kerran hieman enemmän) noin 15 - 20 minuuttia. Viimeistään juhannuksena alkaa nähdä mitä sieltä on tullakseen ja jo elokuun alussa saa maailman parasta perunaa (luomumulta ilman mitään mausteita).
        Toki epäonnistumisiakin on. Pari kesää sitten ei tullut porkkanaa. Eräs kerta ruohosipuli jäi ihan ipanaksi, siemen kai meni liian syvälle ja tuolleen.
        Oli miten oli kun kaikkea laitat, sato on sata varma ja mitä ei tule, ei tule. Viime kesänä heivasin ne kasvilavat huutiin ja tänä vuonna viljely tapahtuu vanhalla kaavalla sen jälkeen, kun rautaharavalla tasoitan mullikon "kasvimaaksi".
        Ekana kesänä sain nauriitakin. En muistanut niitä laittaneenikaan. Tosin ne jäivät tomaatin kokoiseksi mutta kuitenkin.
        Siis kaiken voi laittaa sekaisin. Kyllä sieltä jotakin tulee. Kaikki on kotiinpäin vaikka tulisi yksi peruna. Puutarhanhoito ei saa olla sielulle julmaa vaan hilpeä harrastus. Toukokuussa viljely. Elokuussa sato. Luonto hoitakoon kastelut. Jos on kuivaa, se ei ole viljelijän vaan säiden vika.
        Ei ole ollut muuten rikkaruohojakaan, kiitos mullan alla olevan maisemointikankaan.

        Mulla ei ole vauvoja kuin tuo yksi aikuisen ikäinen. Mitähän se onkin 20-25 välillä. Niin itsestään selvyys ettei tule aina sen ikää muistaneeksi. Vastahan se valmistui ylioppilaaksi noin 5 - 7 vuotta sitten.
        Mutta ei päässyt suku tuhkasiemeneksi epäilemään.

        Sä oot niinkuin enemmän kohtaloon luottava? Että mikä tulee, se tulkoon. Kyllä mä vähän kadehdin sellaista, ettei niin hikiotsaisesti, hampaatirvessä, tekee jotain.
        Mulle kävi kerran niin, että kahtena vuotena peräkkäin viljelin prkkanaa-prkl samaan paikkaan, ja palkkioksi tuli prkkanakrpäsiä. Vielä suurempi prkl tuohon. Mua harmitti ihan kybällä, koska edellisen vuoden olin saanut kottikärryllisen täydellisiä porkkanoita, ja ne oli jopa pakastettuin Taivaallisen hyviä. Porkkanaa siis janosin, himoitsin, kärpäsiä vaan sain. Elämää.
        Kerran laitoin lantut väärään paikkaan, pintamulta oli siinä kohtaa savinen, ne iti mutta kuivui pois. Toukokuu näytti mulle keskisormensa. Ei auttanut enää kyyneleetkään.
        Kun viljelee, tulee seurattua vuodenaikojen muutoksia pitkällä tähtäimellä vähän toisella tapaa. Nykyisin jo huhtikuun lopulla alkaa olla niin lämmin että voisi miettiä siemeniä ja pusseja. Jos toukokuun alussa ehtii kylväämään, niin hyvä on, koska sen jälkeen maa kuivuu niin ettei sitä voi muokata. Ai hiekkaa lisää, sanoitko sä niin?
        Ja nyt meillä on täälläpäin peuroja. Pakko on kannellisia kasvulavoja värkätä jos tahtoo itekin jotain syödä, muuta kuin paistia.
        Mulla karkas mopo nyt kokonaan tähän viljelyyn, kevättä rinnassa vissiin. Onhan se mopokin aika keväinen.


      • pirunmustanikki

        Oli mulla skootterikin. Mutta se jäi niin käyttämättömäksi, kylä naapuri sillä ajeli enimmäkseen, lahjoitin sen pois. Taisi se lykätä satasen kouraan kun ei ilennyt ilman ottaa. Eli tavallaan mopo karkasi käsistä.
        Hiekkaa? En maininnut hiekasta. Mutta peruna saattaa tykätä hiekkaperäisestä maasta, en tiedä.
        Pitäisikö kokeilla lanttua tulevana suvena. Ihan muutama jyvä vaan. Näkisi syksyllä leikkaako lanttu vai meneekö porkkana nenään.
        Kasvulavat ovat todella hyvä jippo. Vakokatelevy, jos siltä tuntuu, alkaen 1,20x2.5 metriä a 11 - 15 euroa kappale on hyviä "kansia".


      • Heikunkeikku
        hmp.f kirjoitti:

        Sä oot niinkuin enemmän kohtaloon luottava? Että mikä tulee, se tulkoon. Kyllä mä vähän kadehdin sellaista, ettei niin hikiotsaisesti, hampaatirvessä, tekee jotain.
        Mulle kävi kerran niin, että kahtena vuotena peräkkäin viljelin prkkanaa-prkl samaan paikkaan, ja palkkioksi tuli prkkanakrpäsiä. Vielä suurempi prkl tuohon. Mua harmitti ihan kybällä, koska edellisen vuoden olin saanut kottikärryllisen täydellisiä porkkanoita, ja ne oli jopa pakastettuin Taivaallisen hyviä. Porkkanaa siis janosin, himoitsin, kärpäsiä vaan sain. Elämää.
        Kerran laitoin lantut väärään paikkaan, pintamulta oli siinä kohtaa savinen, ne iti mutta kuivui pois. Toukokuu näytti mulle keskisormensa. Ei auttanut enää kyyneleetkään.
        Kun viljelee, tulee seurattua vuodenaikojen muutoksia pitkällä tähtäimellä vähän toisella tapaa. Nykyisin jo huhtikuun lopulla alkaa olla niin lämmin että voisi miettiä siemeniä ja pusseja. Jos toukokuun alussa ehtii kylväämään, niin hyvä on, koska sen jälkeen maa kuivuu niin ettei sitä voi muokata. Ai hiekkaa lisää, sanoitko sä niin?
        Ja nyt meillä on täälläpäin peuroja. Pakko on kannellisia kasvulavoja värkätä jos tahtoo itekin jotain syödä, muuta kuin paistia.
        Mulla karkas mopo nyt kokonaan tähän viljelyyn, kevättä rinnassa vissiin. Onhan se mopokin aika keväinen.

        Kivaa-kivaa luettavaa toi teidän jutustelu.
        Mutta pistän pikkuusen paremmaksi nois porkkanoissa. Muinoin, joka tarkoittaa että oikein muinoin sitten, ajattelin Yllättää mun mieheni. Hän oli varsinainen kasvimaiden Kuningas ja touhus ryytimaas ku tärpätin keittäjä. Onneksi niin, koska rikkaruohojen nyppiminen siihen aikaan ei maistunut edes puun vertaa, vaan meni siitäkin oi-en-tykkäämmäksi. Mieheni oli päivävuorossa ja joku ihmeen päähänpisto pisti päähäni ja ajattelin, että nyhämmää yllätän kerrankin ja vetelen kaikki rikkaruohot porkkanoitten ympäriltä veks, plus harvennan ne. Tradaa, innoissani porhalsin ryytimaan kimppuun ja niskat köyrys, takapuoli pystyssä tongin ihan kaikki rikkaruohot pois. Ihailin Suuunnattomasti perattua ja harvennettua porkkanapenkkiä. Kyllä oon hyvä, mä siinä aattelin. Kyllä mies nyt yllättyy, mä aattelin. Mitähän se sanoo, mä tuumin. Kunpa tulis pian töistä, että saisin näyttää, mä aattelin innoissani.
        Vihdoin koitti kotiintulo ja ens töikseni vein innoissani miehen käsikynkäs ryytimaan viereen seisomaan, matkalla ryytimaalle hehkutin "mulla on sulle yllätys, mulla on sulle yllätys". Tunsin valtaisaa ylpeyttä itsestäni ja esittelin tyytyväisenä perattua porkkanamaata.
        Mies seisoi siinä vaitonaisena, kraapi päätä ja minä mietin ittekseni, että sanois ny jo jotakin. Onkohan se NOIN hämmästynyt, kun ei saa sanaa suustaan, mietin.
        Loppujen lopuksi hän sen suunsa avasi ja sanoi (oikein vieläkin tunnen sen säälin sävyn puheissaan), että kyllä on hyvin perattu. Se vaan on niin, että oot ottanut Kaikki porkkanat pois ja harventanut rikkaruohot.
        En tiedä minkä nimisiä rikkaruohoja olivat, mutta ihan Oikeasti niiden lehdet on IHAN porkkanan lehtien näköset. Varmaan tiedätte ne semmoset rikkaruohot.
        Sanomattakin on selvää, miten nopeasti valui yltäni ylpeyden-viitta. Viitan tilalle tuli nolouden viitta ja häpeys varmaankin loisti mun naamasta.
        Mieheni kaapasi mun syleilyynsä (empaattinen kyky hänellä), antoi possikan suulle ja sanoi, että eipä haittaa mitään. Ei niistä kuitenkaan varmaan mitään olis tullu :)
        Nolo tilanne oli. Inhoan (jostakin syystä) porkkanoitten viljelyä. Hyi.:)


      • pirunmustanikki

        Tässä se nähtiin. Ei kannata päästää mukulakivistadilaisia meidän pöndellä syntyneiden perusmultaa ruoppaamaan.
        Siellä kun dallaan joskus läpi suurkirkon mukulakivi-aukion, tulee mieleen miten hyvän perunamaan siihen saisi viritettyä. Tai paljon multaa ja viljaa. Vain kävelypolut, selkeät ja mielellään viistottain luotisuorat jättäisi. Muutenhan kulkijat oikoisi viljelyn ylitse.


      • hmp.f
        pirunmustanikki kirjoitti:

        Oli mulla skootterikin. Mutta se jäi niin käyttämättömäksi, kylä naapuri sillä ajeli enimmäkseen, lahjoitin sen pois. Taisi se lykätä satasen kouraan kun ei ilennyt ilman ottaa. Eli tavallaan mopo karkasi käsistä.
        Hiekkaa? En maininnut hiekasta. Mutta peruna saattaa tykätä hiekkaperäisestä maasta, en tiedä.
        Pitäisikö kokeilla lanttua tulevana suvena. Ihan muutama jyvä vaan. Näkisi syksyllä leikkaako lanttu vai meneekö porkkana nenään.
        Kasvulavat ovat todella hyvä jippo. Vakokatelevy, jos siltä tuntuu, alkaen 1,20x2.5 metriä a 11 - 15 euroa kappale on hyviä "kansia".

        Sun lanttus leikkaa ihan tarpeeksi, porkkananenä.
        Olen miettinyt kun saa niitä kaikenmaailman nippuja kaupasta jotka on kuminauhalla koottu, niinku vaikka retiisit ja kevätsipulit, että jos ne varret kompostoi sen nipun mukana, saisko valmiiksi niputetut porkkanatkin syksyllä? Koivuissa alkais kasvaa valmiita vihtoja, ja sitä rataa...
        Just niitä kennolevyjä olen jo rälläköinyt puoliksi. Tartteeko kirjoittaa päälle että "Älä astu!" ettei peurat räsähdä läpi.


      • hmp.f
        Heikunkeikku kirjoitti:

        Kivaa-kivaa luettavaa toi teidän jutustelu.
        Mutta pistän pikkuusen paremmaksi nois porkkanoissa. Muinoin, joka tarkoittaa että oikein muinoin sitten, ajattelin Yllättää mun mieheni. Hän oli varsinainen kasvimaiden Kuningas ja touhus ryytimaas ku tärpätin keittäjä. Onneksi niin, koska rikkaruohojen nyppiminen siihen aikaan ei maistunut edes puun vertaa, vaan meni siitäkin oi-en-tykkäämmäksi. Mieheni oli päivävuorossa ja joku ihmeen päähänpisto pisti päähäni ja ajattelin, että nyhämmää yllätän kerrankin ja vetelen kaikki rikkaruohot porkkanoitten ympäriltä veks, plus harvennan ne. Tradaa, innoissani porhalsin ryytimaan kimppuun ja niskat köyrys, takapuoli pystyssä tongin ihan kaikki rikkaruohot pois. Ihailin Suuunnattomasti perattua ja harvennettua porkkanapenkkiä. Kyllä oon hyvä, mä siinä aattelin. Kyllä mies nyt yllättyy, mä aattelin. Mitähän se sanoo, mä tuumin. Kunpa tulis pian töistä, että saisin näyttää, mä aattelin innoissani.
        Vihdoin koitti kotiintulo ja ens töikseni vein innoissani miehen käsikynkäs ryytimaan viereen seisomaan, matkalla ryytimaalle hehkutin "mulla on sulle yllätys, mulla on sulle yllätys". Tunsin valtaisaa ylpeyttä itsestäni ja esittelin tyytyväisenä perattua porkkanamaata.
        Mies seisoi siinä vaitonaisena, kraapi päätä ja minä mietin ittekseni, että sanois ny jo jotakin. Onkohan se NOIN hämmästynyt, kun ei saa sanaa suustaan, mietin.
        Loppujen lopuksi hän sen suunsa avasi ja sanoi (oikein vieläkin tunnen sen säälin sävyn puheissaan), että kyllä on hyvin perattu. Se vaan on niin, että oot ottanut Kaikki porkkanat pois ja harventanut rikkaruohot.
        En tiedä minkä nimisiä rikkaruohoja olivat, mutta ihan Oikeasti niiden lehdet on IHAN porkkanan lehtien näköset. Varmaan tiedätte ne semmoset rikkaruohot.
        Sanomattakin on selvää, miten nopeasti valui yltäni ylpeyden-viitta. Viitan tilalle tuli nolouden viitta ja häpeys varmaankin loisti mun naamasta.
        Mieheni kaapasi mun syleilyynsä (empaattinen kyky hänellä), antoi possikan suulle ja sanoi, että eipä haittaa mitään. Ei niistä kuitenkaan varmaan mitään olis tullu :)
        Nolo tilanne oli. Inhoan (jostakin syystä) porkkanoitten viljelyä. Hyi.:)

        :DD oli aika ihana tarina! Tarina ihanasta vaimosta ja ihanasta miehestä.
        Odottelin jo vähän toisenlaista loppua - että olisit mennyt kiskaisemaan loputkin kasvit, kun kerta pusun sait palkkioksi :))


      • p.m.nic

        Sulla on siis sitä kennolevyä?
        Valokate on aaltomaista, saa rikki rälläkälläkin hyvin helposti.
        Kirjoita Peuroille varoitusviesti, älä tallaa porkkanoita.

        Kuis seilailu meni, keinuttaako?

        Nyt tarvii lähtee Vantaalle hoitamaan yksi pieni jobi.


      • hmp.f
        p.m.nic kirjoitti:

        Sulla on siis sitä kennolevyä?
        Valokate on aaltomaista, saa rikki rälläkälläkin hyvin helposti.
        Kirjoita Peuroille varoitusviesti, älä tallaa porkkanoita.

        Kuis seilailu meni, keinuttaako?

        Nyt tarvii lähtee Vantaalle hoitamaan yksi pieni jobi.

        Älä sekoita mua, onko ne kahta eri levyä? Aaltoja mulla on. Hyvin ne meni rälläkällä, kun ei painanut kovin lujaa.
        Hyvinhän tuo seilailu :) ne ei laittanut mut uimaan. Pieni takapakki kun ainut bändi soitti jazzia. Toisaalta mulla ei ole ollut korkkareita vähään aikaan jalassa, ehkä tuo musa pelasti jonkun onnettoman varpaita. Mutta en taida noin pienellä paatilla enää mennä. Viking Xpress. Prässiin laitettu iso laiva pieneksi, ja palvelut siinä samasssa.
        Pidä huolta itsestäsi, siellä suuressa maailmassa :)


    • vhfmsf

      Kevät ja sekavuuden eri asteet - pianhan sekin koittaa eikä voi puhua muusta kuin hurahtamisesta sinne ja tänne - oikeasti vaikka kuinka monesta asiasta olis innostunut ja kiinnostunut - asioita voi tehdä vain yksi kerrallaan hyvin tehdäkseen - talvi ja joulukaan eivät ikuisia ole
      eikä elämä aina entisellään.

    • k-kotton

      Olen minä yrittäny karkuuttaa sitä mopoa, mutta ei se ole onnistunut.
      Minulla on vanha mopo, 50-luvun vehje, joka ei käy.
      Kiinnostuksenpuutteessaa ei ole hinkua entisöidä.
      On mulla vanha maamoottori, se voisi käydä, mutta mitä virkaa sillä on. Siinä mopo vähän keuli, kun sen ostin.
      Minun käsityksen mukaan mopo ei voi karata kun harrastuksiin.
      Onko määrättyyn elämäntapaan jumittumien moponkarkaamista, en tiedä.

    • Pappatunturi on kerran karannut ja ladon seinään sitten törmäilin. Onneksi oli laho lato ja hidas mopo.
      Muuten mopo kyllä karkailee yhtenään juuri harrastuksissa. Kommentti ettei naisen kanssa kannata lähteä rättikauppaan on hyvä, säälittää ne miehet siellä sovituskoppien ulkopuolella. Eurokankaassa ovat keksineet syvennyksen miehille, siellä on autolehtiä ja muuta paljon viihdyttävämpää, vaihtoehdoksi, kun muuten saisi kuunnella , onks tää hyvä ja sopisko tää, miehenä en kyllä jaksaisi.
      Kun oikein hyvä homma imaisee ja vie mennessään, ei silloin muista kelloa ei keittoa, sen kun vaan tekee ja jatkaa pitkälle yöhön ja uni ei meinaa tulla kun ajatuksissa vain pyörii, miten tuonkin tekisi ja mitä väriä siihen laittaisi. Flow on oikeastaan aika ihana tila ja rasittava jos kestää pitkään, mutta lopputulos on aina hyvä. Olet antanut kaikkesi ja lopussa kiitos seisoo jos nimittäin seisoo, joskus on yhden yön flowt menneen aamulla roskikseen ja uusi on alkanut tuorein kuvioin.
      Yleensä se mopo karkaa jo kangas ja lankakaupassa, entisessä elämässä oli kunnon työhuone, jonka oven saattoi sulkea ja astua muuhun elämään. Ehkä se työhuone käsillä tekemisille vielä kerran livahtaa tähänkin kuvioon kun eläkepäivät alkavat ja tilaa vapautuu. Nyt se 'moponi' asuu röykkiöissä laatikoita, joita kuskailen tarpeen mukaan, piilotan milloin minkin sängyn alle.
      Käsillä tekemisen moponi saa karkailla rauhassa ja se on pieni siivu elämäni suuressa kuviossa ja tekee osaltaan tärkeää terapiaansa ja rikastuttaa arkeani ja pyhääni ja varsinkin kun keskeneräiset ideat pyörivät päässä tuntee elävänsä, taitavansa ja osaavansa jotain itselle tärkeää.

    • 1eero

      Mopo ei karkaile tosin mopo voisi olla ihan kätsy kaupungissa tai sähköpyörä, taisi olla 15 vuotiaana vuodenpäivät ränkkänä solifver merkkinen mopo joka hajosi.
      Rättikauppojen koluaminen ei oo miehistä jo itselleen vaatteiden etsimiseen kyllästyy, etsii etsii vaan ei löydä mieleistä sitten lopuksi piipahtaa kirppariin ja ostaa jonkun minkä jonka takia joku on nähdyt ison vaivan valitessaan ja hylänny melkein käyttämättömänä.
      Eläkkeellä olo on seesteistä varsin talviaikaan kesäaikaan vähän vilkkaampaa, kiireille ei pidä antaa valtaa sen minkä voit tehdä tänään voi ihan hyvin tehdä huomennakin tai olla tekemättä. Kesä on mieluista harrastuksen puolesta silloinkaan ei kiirettä voit ihhailla rantanuotion vieressä lepotuolissa makkaran pätkä tikun nokassa, paksu sikari suunpielessä wiskipaukku käden ulottuvilla, silmien edessä tyyni järven pinta lukuunottamatta kalojen pyörteitä ja auringo mollottaa punasena laskeutuessaan kohti taivaan rantaa silloin ei tule mopo mieleen. Kaikki olisi taivaallista jos vielä hurahtaisi toiseen sukupuoleen, oisko se jo liikaa vaadittu mm mm männessä näkkee.

      • Voi, että mikä kuvaus, kesäisestä päivästäsi, voi, että mikä mopon karkaus, kyllä sun kelpaa... oi, oi ihan tuli kademieli, aurinko mollottaa ja järven pinta... just just ...ei ole kesään enää pitkä aika...sitten mopot karkailee kunnolla.

        Mul on yks vinkki, meet vaan haloselle, carlsonille, vai mitä palvelevia kauppoja ne nyt on, ja sanot myyjälle vaan, housut tälle miehelle, hipsit koppiin ja housuja tulee ja melkein ensimmäiset ovat jo sopivat. Myyjillä on niin tarkka koko vainu. Mun tutut miehet tekee just noin ja niin passeleissa housuissaan hipsivät ja minä aina kehun ootpa löytänyt kropalles sopivat housut. Ne vaan röyhistelee rintaansa.


    • eppu2

      Mitenkäs, kun mulle on tullut vanhemmiten semmoinen tunne, että tuo maan vetovoima on lisääntynyt.

      • p.m.nicce

        Yleensä se maan vetovoima on mielletty sekä pienten lasten että humalaisten taudiksi. Mutta ehkä, ja miksi ei se iskisi myös vanhenevaan väestöön, ilman promillejakin. Tarkoitan nyt lähinnä konttaus tapahtumaa, en niinkään sitä, että kenenkään mahdolliset liika kilot alkaisivat pussata maan kamaraa. Kuten että persposket roikkuisivat jo polvitaipeiden alapuolella, ja eturessu polvissa.


      • eppu2
        p.m.nicce kirjoitti:

        Yleensä se maan vetovoima on mielletty sekä pienten lasten että humalaisten taudiksi. Mutta ehkä, ja miksi ei se iskisi myös vanhenevaan väestöön, ilman promillejakin. Tarkoitan nyt lähinnä konttaus tapahtumaa, en niinkään sitä, että kenenkään mahdolliset liika kilot alkaisivat pussata maan kamaraa. Kuten että persposket roikkuisivat jo polvitaipeiden alapuolella, ja eturessu polvissa.

        Minulla tuo maan vetovoima ilmenee lähinnä siinä, että saapi useimmin, kun ennen noukkia tavaroita lattialta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tehyn Rytkösellä tallessa tekstiviestit A-studiokohussa

      https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/a-studiosta-kohu-tehyn-rytkosen-mukaan-ministeri-linden-sai-paattaa-osallistujat-ohjelma-kiistaa-vaitteen/8407068
      Maailman menoa
      164
      6075
    2. Ohhoh! Rita Niemi-Manninen otti ison tatuoinnin - Herätti somekansan: "Täydellinen paikka!"

      Rita Niemi-Mannisen suuri, uusi tatuointi on saanut somekansan heräämään talvihorroksesta. Niemi-Manninen otti tatskan rakkauslomalla Aki-miehensä kan
      Kotimaiset julkkisjuorut
      20
      1748
    3. Harvoin julkisuudessa nähty Jari Sillanpää, 56, julkaisi uusia kuvia - Karisti Suomen pölyt jaloista

      Huumekohun jälkeen matalaa profiilia pitänyt Jari "Siltsu" Sillanpää on ollut vaitonainen elämästään. Tänä keväänä miehen some on ollut hiljainen. Nyt
      Kotimaiset julkkisjuorut
      11
      1646
    4. Ihastumisesta kertominen

      Olen päättänyt kertoa tunteistani ihastukseni kohteelle. Erityisen vaikeaksi tilanteeni tekee se, että kyseessä on ns. kielletty rakkaus. Olen jo toi
      Ihastuminen
      92
      1533
    5. Taas Venäjän tiedoittaja akka Varoitti Suomea ja Ruotsia liittymästä Natoon

      Juuri sopivasti julkaistu varoitus, kun Suomen eduskunta alkaa klo 13:50 käsitellä asiaa suorassa TV 1:n lähetyksessä. ILtasanomat.
      Maailman menoa
      441
      1426
    6. Ässät lähtivät eri teille

      Tämä on ilonpäivä 😁
      Kotimaiset julkkisjuorut
      113
      1140
    7. Oon mä susta mustasukkainen

      Mä tunnustan. Olen aina vähän jollain tapaa ollu susta mustis. Tottakai, koska rakastan sua. Mutta mustiskin vain terveellä tavoin. Ihan luonnollista
      Mustasukkaisuus
      150
      984
    8. Sohvi blörf

      Siellä se taas keekoilee kaupungilla ja kuvailee viattomia opiskelijoita instaansa. Kuvaa nyt vaan omaa tissivakoo ja bebaa jätä muut rauhaan ettei t
      Kotimaiset julkkisjuorut
      106
      831
    9. Jättäkää tuo Lumio nyt jo rauhaan!

      Mihinkään tuo avaus katosi? Säälittävää touhua kertakaikkiaan, harvoin tänne mitään kirjoittelen mutta tämä touhu alkaa mennä jo yli hilseen. Hävetkää
      Kauhava
      26
      742
    10. Rakas rakas rakas

      Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Rakas rakas rakas Oot kaikkeni sä ihana m
      Ikävä
      65
      664
    Aihe