Jes..Joulu takana ja hengissä ollaan. Mutta kyllä voi taas sanoa, että eläimen hommaa koko kaupan homma. No jos elukoilla olis näin kovat paikat, eläisuojeluvaltuuskunta olis heti paikalla. Mutta mitä tekee meidän ikioma Pam? Ei kovinkaan paljon. Kovasti on vieraantunut todellisesta käytännöstä, mitä todella on myyjän, siis vastuunsa kantava myyjän työ.
Vastuuta ei voi enää kantaa, niinkui pitäis, on vaan opeteltava kestämään se että työ tehdään hutaisten, koska aikaa ei riitä ja omasta ajasta en anna työnantajan varastaa minuuttiakaan.
Muistaa täytyy, että kaupassa on tosi paljon todellisia luuseraita ja laiskoja esm. kotirouvia, jotka osaavat sätkättää pomolle niin paljon, että se antaa periksi ja saavat tahtonsa läpi.
Kun tulin tähän kyseiseen kauppaan, heti kättelyssä tuli selväksi ne laiskat mammat, joille kaikki muu on tarkeempää, kuin tehokas työajan käyttö. No kyllä kaikissa ikään ja sukupuoleen katsomatta laiskoja löytyy.
No mulle on yks hailee, miksi minut noteerataan, laiskaksi vai ahkeraksi.
Mutta ottaa niin valtavasti päähän koko tämä duuni, mutta toisaalta on mielenkiintoista nähdä, miten tässä käy, sillä helppoahan on pomon asemassa, (tarkoitan pääpomojen) olevien mällätä asiakkaitten rahoilla, säästäen työkustannuksissa, mutta toiselta kädeltä huonommassa palvelussa ja hävikeissä, sillä asiakas maksaa kuitenkin jokaisesta kaupan virheestä omasta pussistaan.
Parasta tässä hommassa on ne asiakkaat,jotka kaikesta huolimatta jaksavat ja haluavat ymmärtää edes hitusen meidän arkeamme.
Pakko on jotain tehdä leipänsä eteen, mutta jos mun voimat loppuu, niin ne sit loppuu ja se on sen ajan murhe, toivottavasti järki säilyis, vaikka olisi työttömänkin osa edessä.
Vastuuta ei voi enää kantaa, niinkui pitäis, on vaan opeteltava kestämään se että työ tehdään hutaisten, koska aikaa ei riitä ja omasta ajasta en anna työnantajan varastaa minuuttiakaan.
Muistaa täytyy, että kaupassa on tosi paljon todellisia luuseraita ja laiskoja esm. kotirouvia, jotka osaavat sätkättää pomolle niin paljon, että se antaa periksi ja saavat tahtonsa läpi.
Kun tulin tähän kyseiseen kauppaan, heti kättelyssä tuli selväksi ne laiskat mammat, joille kaikki muu on tarkeempää, kuin tehokas työajan käyttö. No kyllä kaikissa ikään ja sukupuoleen katsomatta laiskoja löytyy.
No mulle on yks hailee, miksi minut noteerataan, laiskaksi vai ahkeraksi.
Mutta ottaa niin valtavasti päähän koko tämä duuni, mutta toisaalta on mielenkiintoista nähdä, miten tässä käy, sillä helppoahan on pomon asemassa, (tarkoitan pääpomojen) olevien mällätä asiakkaitten rahoilla, säästäen työkustannuksissa, mutta toiselta kädeltä huonommassa palvelussa ja hävikeissä, sillä asiakas maksaa kuitenkin jokaisesta kaupan virheestä omasta pussistaan.
Parasta tässä hommassa on ne asiakkaat,jotka kaikesta huolimatta jaksavat ja haluavat ymmärtää edes hitusen meidän arkeamme.
Pakko on jotain tehdä leipänsä eteen, mutta jos mun voimat loppuu, niin ne sit loppuu ja se on sen ajan murhe, toivottavasti järki säilyis, vaikka olisi työttömänkin osa edessä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.