Tampereelle vai Helsinkiin hoitoon?

Tampereella saattaa olla lyhyemmät hoitojonot? Eli siksi saattaa joistain ihmisistä tuntua, että ovat "parempia". Kun ei tarvitse odottaa niin kauan. Itse kävin tutkimusjakson Helsingissä ja vaan kääntymässä Tampereella, fiilis jäi, että molemmissa on rautaisia ammattilaisia, ja Tampereella oli "lempeämpää" ihan vaan siksi, että diagnoosi oli jo asetettu, ja he vain varmistivat sen. Mutta Tampereella hoitojakson tehneet kertokoot omat tunnelmansa. Kukaanhan ei ole käynyt alusta asti molemmissa, ja siksi kysymykseesi on vaikeaa vastata.

Helsingistä olen kuullut enemmän ikäviä kokemuksia, mutta suurimmalla osalla lienee mennyt kummassakin paikassa aivan ookoosti. Helsingissä on henkilökunnalla isompi vaihtuvuus, ja siksi mukaan mahtuu enemmän sellaisiakin joiden kanssa ei niin synkkaa. Toisaalta Tampereella alaikäisillä on kuuleman mukaan nihkeempää.

Jos pidemmälle ajattelee niin hormonireseptithän kirjoitetaan siellä mistä on saanut diagnoosin, ja siitä oon kuullut enemmänkin että Helsingissä ainakin naiset saa kinuta kunnon annostusta, jonka Tampereella saa iisisti.

Itse siis Tampereen tyttöjä.

Vähän rasitti juosta Tampereella tosi monta kertaa hoitojakson aikana, kun asun pk-seudulla, mutta ei mitään oikeaa valittamista. Sekä Helsingissä että Tampereella kohtelu ollut asiallista ja ammattitaitoista.

Helsingin ja Tampereen eroa ei pysty määrittelemään. Alueellinen jako on tehty sen perusteella että kummallakin on suunnilleen samansuuruinen määrä tutkittavia vuodessa. Kummassakin joutuu jonottamaan tällä hetkellä pitkään suuren tutkittavien joukon ja resurssipulan vuoksi (tarvittaisiin kolmas tutkimusyksikkö). Tampereella käydään harvemmin ja pidemmissä istunnoissa pitkien matkojen vuoksi. Tutkittavat sijoitetaan asuinpaikkakunnan perusteella, vaikka lähete toimitettaisiin "väärään" tutkimuspaikkaan, se siirretään sieltä "oikeaan". Poikkeavalle paikanvalinnalle pitää olla erityisen hyvät syyt.
Helsingissä tutkimuksia tekevät lääkärit ovat erikoistuvia, joten sen takia tapahtuu henkilövaihdoksia. Tampereella toinen psykiatreista tekee tutkimuksia sivutoimisesti ja harvoin joten sekään ei ole eduksi. Tampereella alaikäisten tutkimukset tekee EVA-yksikkö Pitkäniemen sairaalassa.
Lääkäreiden "huonoutta" ei voi päätellä mitenkään. Siihen voi vaikuttaa voimakkaasti vaikkapa tutkittavan ja lääkärin keskinäiset suhteet.
Kun hormoonihoito on aloitettu yliopistollisen sairaalan yksikössä, jatko voidaan hoitaa missä tahansa. Halutessaan voi hakeutua muun erikoistuneen endokrinologin tai gynekologin potilaaksi.