Olekto joutunut luopumaan

Omasta halusta luovuin haaveesta. En aio seurustelevaa ihmistä tavoitella. Nainen olen.

Luovutin ja voiton vei alkoholi.

Olen luopumassa siitä ajatuksesta, että kohtaisimme.

Toivoton tapaus

En ole joutunut luovuttamaan, tulin vain järkiini. Hän ei ollut oikea minulle.

Olihan se omalla tavallaan luopumista ja luovuttamista.

Se yhteys oli jostain syystä tosi tärkeää.

Jäi suuri ikävä ja suru.Oli niin tärkeä ihminen.

Tunnen itseni.Kun asiat jäävät puhumatta tärkeän ihmisen kanssa niin ne vaivaavat ja ovat mielessä koko loppu elämän ajan.

En oo joutunut luopumaan koska ei hän ole ollutkaan ikinään kanssani eikä ole halunnutkaan olla. Eli en ole luopunut mutta olen antanut jo itselleni luvan katsoa muita miehiä sillä silmällä ja antaa mahdollisuuden muille mielenkiintoisille miehille jotka osoittavat mielenkiintoa ja joista minä olen kiinnostunut. Tämän olen vakaasti päättänyt jos sellainen mies osuu kohdalle niin antaa mennä täysillä ja kaikki peliin,kerran sitä täällä eletään! Koska kuitenkin haluan myös elää ja tuntea rakkautta vielä joskus.

Annan sen virkavallan tehtäväksi.

hyvinkin. Vuodenvaihteessa suljin oven lopullisesti, en nähny enää mitään syytä jatkaa. Se kuuluisa parisuhteen liima loppui, joka auttaisi kestämään suhteen huonotkin hetket ja loisi yhteenkuuluvuuden tunnetta. Mieheltä tää

Olin luovuttamassa, mutta sitten sanoin itselleni että jos nyt luovutat, nii luovutat koko elässäsikin, joten otin yhteyttä vähän reilun kuukauden hiljaisuuden jälkeen sovimme tapaamisen ensi viikolle. Hänkin sanoi että jäi asiat vähän ilmaan roikkumaan ja että ei uskaltanut ottaa yhteyttä itse, vaikka olisi halunnut.

Luovuin hänestä koska hän petti vuosia

En, ei oltu yhdessä.

En ajattele niin elän vain elämääni eteenpäin.Jotkut asiat toivoin toisin, mutta kaikki ei ole minun käsissäni.

Ei voi sanoa että joutuisin luopumaan, kun ei ole ollut sellasta suhdetta, mutta tuntuu silti ikävältä ajatella ettemme tapaa enää ikinä.

Pohdin, jos luopuisin toivosta ainakin tällä hetkellä. Annan sun keskittyä kasaamaan parisuhdettasi (jonka tilasta en oikeastaan mitään tiedä, kun emme siitä koskaan puhu, mutta ei tää nyt oikein hyvää voi sille tehdä) ja minä pyydän yhden kivan miehen treffeille.

Jos sitten tie vie meitä eri suuntiin, niin ainakin voidaan olla jatkossa olla hyviä työkavereita edelleen. Eläkeikään kun on aikaa.

Parasta kai vaan avata suu ja kysyä, mitä haluat. Loputon selibaatti varattua miestä kaivaten kuluttaa, taidan tänään ottaa pari lasia viiniä ja pohdiskella.

Jouduin valitettavasti, menetin elämäni rakkauden. Hän oli varattu mutta en ole koskaan tavannut hänen kaltaistaan naista. En tiedä mitä oikeen teen elämälläni, on niin kauhea olo ilman sua.

Luovuin kyllä, lapseni tähden. Muistan häntä joka ainoa päivä.

Jouduin päättämään liittoni, koska en osaa rakastaa puolisoani eikä hänkään minua. Korjausyritykset olivat tuloksettomia. Sitä suren ja siitä toivun, se vienee aikansa. Samanaikaisesti kaipaan ihmistä, jota rakastan vaivatta mutta joka on parisuhteessa toisen kanssa. Ymmärrän, että minun on luovuttava epärealistisista ajatuksistani meistä yhdessä. Se on se jäytävin kipu tällä hetkellä. Kipu, jota kärsin hiljaa ja joka ei näy ulospäin.

En ole luovuttanut.