Kaverillani Webasto säätää termostaattiin säädettyä veneen sisälämpötilaa niin, että lämmitin sammuttaa itsensä, kun tavoiteltu lämpötila on saavutettu ja starttaa taas automaattisesti, kun lämpötila laskee hytissä.
Tämä syö virtaa yllättävän paljon, kun sytytyskertoja tulee useita.
Miten toimii Planar 44d, Webasto airtop 2000st ja Eberspächer airtronic D2?
Ajattelin ostaa jonkin noista edullisista lämmittimistä veneeseen, mutta toiminnoista ei oikein löydy minkäänlaista tietoa. Jostakin lämmittimestä olen kuullut, että tässä lämpötilaa säädetään palamistapahtumaa pienentämällä/ suurentamalla, jolloin sytytyskertoja ei tule lainkaan ja akkua säästyy.
Kokemuksia eri diesellämmittimistä kiitos
ostanjonkin
53
2097
Vastaukset
Eberissä ainakin muutamia tehoalueita ja sitten lopulta sammuu jos tulee liian lämmin. Ei siis kannata liian tehokasta eberiä valita. Safire saanut aika paljon kehuja ja kuulema hiljainen.
- AsennusAlkamassa
Toivottavasti on löytänyt myyjän, siis oikean sellaisen. Kolme-neljä vuotta meni kun sitä yritettiin ostaa, hiiparilta "tehtaalta", messuilta mutta "Oululaiselta myyjältä" ei tänäpäivänäkään 3 vuoden jälkeen ei tarjousta ole tullut. Ostin Planar 44, tuli kolmessa päivässä.
Ensinnäkin Eberi D2, Webasto AT 2000 ja Planar 44D ei ole samalla linjalla. Planar on tuplasti tehokkaampi lämmitin, kuin nuo kaksi ensiksi mainittua. Joskin planarin minimiteho on 1Kw, samoin kuin webastossa. Eberi menee vielä alemmaksi miminitehollaan. Eberi ja Webasto säätää tehoa sen mukaan mitä sisätilassa tarvitaan "portaattomasti" Webastossa on portaaton säätö, eberissä useampi porras, mutta käytännössä tehoalueelta toiselle siirtyminen on portaaton. Planar käy käyntialueellaan (planar 44D 1-4Kw, Planar 2D 0,8-2Kw ) portaattomasti, mutta ei sammuta itseään saavuttaessaan termostaattiin asetetun lämpötilan. Webasto ja eberi sammuttaa itsensä, joskin niidenkin minimiteho on niin pieni, että harvoin oikeasti on tarve lämppärillä kesken kaiken sammuttaa itseään ennen auringonnousua.
Safiresta... "hiippparin" ajat on takanapäin. Hän jätti maalliset lämmitinkaupat kaksi ja puoli vuottas sitten. Vene -16 messuilla laskin vähän vajaa 150 tarjousta - paikan päällä, koskien kaikkia lämmitinmerkkejä. Kaikki ne, jotka asiasta kysyi, sai tarjouksen heti siellä. Jos joku jäi saamatta, ottakaa yhteyttä - se on jäänyt sitten väliin.- AsennusAlkamassa
Tiedän että sulla homma toimii. Muistatko kun kerroin kuinka täynnä on mitta tuota Safiren touhua, mutta tosiaan kaikki hankinnat sinulta on olleet ok! Safirepiikki ei ollut todellakaan sinulle, en edes ajatellut tuota kirjoittaessa että myyt myös niitä. Sorry !
- 10-107
Kaverillasi taitaa olla jotain vikaa järjestelmässä. Minulla on Airtop EVO 5500 ja siinä termostaatti säästää sähköä koska laite ei ole jatkuvasti päällä.
Lämmitysteho valitaan paneelista samaten kuin haluttu lämpötila. Lämmitysteho valitaan niin, ettei laite käynnisty ja sammu liian usein.
Näissä kaikissa laitteissa on merkistä riippumatta sumea logiikka, joka käynnistää laitteen, kun lämpötilan alaraja on saavutettu ja sammuttaa sen ylärajalla. Jos Webasto tai muun merkkinen laite ei tee niin, se on rikki.
Voiko olla niin, että kaverisi ei osaa käyttää laitetta tai sitten se on auttamattomasti ylimitoitettu?- Hystereesiksi
Tuota kutsutaan hystereesiksi. Sumea logiikka on ihan eri asia.
Yksi sytytys - sammutus sykli vie useamman tunnin minimitehon käynnin verran sähköä. Jos lämmitin voi käydä koko ajan tasaisesti, vaikka vain minimitehoa, on se taloudellisempaa, kuin edes yksi huilaisjakso. Kaikki nykyaikaiset lämmittimet menee tosi alaa minimitehollaan ja ne osaa säätää tehonsa fiksusti. Vanhemmat lämppärit oli sitä täysi puolikas ja off mallia.
- OpettelePerusasiat
Hystereesiksi kirjoitti:
Tuota kutsutaan hystereesiksi. Sumea logiikka on ihan eri asia.
Hystereesi on ilmiö. Se ei tee itse mitään eikä synny itsestään. hystereesi syntyy, kun laite kytketään päälle ja pois. Kytkentä toimii logiikalla, sitä kutsutaan sumeaksi logiikaksi.
kannattaa perehtyä termeihin, jos niitä kommentoi. Muuten se näyttää vähän hölmöltä, eikö? - Joakim1
vanhami kirjoitti:
Yksi sytytys - sammutus sykli vie useamman tunnin minimitehon käynnin verran sähköä. Jos lämmitin voi käydä koko ajan tasaisesti, vaikka vain minimitehoa, on se taloudellisempaa, kuin edes yksi huilaisjakso. Kaikki nykyaikaiset lämmittimet menee tosi alaa minimitehollaan ja ne osaa säätää tehonsa fiksusti. Vanhemmat lämppärit oli sitä täysi puolikas ja off mallia.
Ei kai se sytytys-sammutus sentään useamman tunnin minimitehoa vie? D4:ssa workshop manualin mukaan hehkutulpan oltua 60 s päällä käynnistyy polttonainesyöttö ja palamisen alettua hekutulppa sammuu 90 s päästä. Lisäksi sammutettaessa hehkutulppa on päällä 40 s. Tuosta tulee siis 60 90 40= 190 s ja lisäksi joku aika polttoaineen syötön alun ja liekin havaitsemisen välillä (enintään 90 s, muuten käynnistys uusitaan). Sanotaan yhteensä 4 minuuttia. Samaisen opuksen mukaan käynnistyksessä vie enintään 100 W ja minimiteholla 7 W eli sykli vastaa vajaan tunnin käyttöä minimiteholla.
D2:ssa vastaavat ajat ovat 65, 60 ja 40 s ja tehot 100 ja 8 W, joten sille tulee samalla lailla laskien 45 minuuttia.
Webastoissa ajat ovat hieman lyhyemmät ja minimitehon kulutukset suuremmat, joten vielä nopeammin kuluu minimiteholla saman verran kuin syklissä
Sytytyksen jälkeen tietysti virtaa kuluu edelleen enemmän kuin minimiteholla, sillä lämppäri aloittaa suuremmalla teholla. Toisaalta lämpöäkin tulee enemmän eli käyntiaika lyhynee.
Sammumiseen yleensä liittyy suurehko hystereesi, jotta syklejä ei tulisi paljoa, eli voi tulla turhan kylmä, jos lämppäri sammuu välillä tai vastaavasti turhan lämmin ennen kuin se sammuu. Siksi mielestäni on tärkeää, että minimiteho on riittävän alhainen. - Joakim1
Jatketaan vielä, että olen hiukan eri mieltä tuosta "kaikki menee tosi alas minimitehollaan". N. 4 kW lämmittimien minimitehot:
D4 900W
Safire 3600 1000 W
Planar 44D 1000 W
Wallas 40 1500 W
Webasto 3900 1500 W
Omasta kokemuksesta sanoisin, että tuo 900 W on joskus liikaa. Välillä lämppäri sammuu yöllä ja aamuyöstä on hiukan viileää. 1500 W minimiteholla tuo tapahtuisi varmasti paljon useammin.
2 kW teholuokassa erot ovat pienemmät ja Safire pääsee alimmaksi (700 W), Wallas on taas huonoin (1000 W) ja muut 800-900 W.
5 kW luokassa ei enää olekaan kuin D5 (1,6 kW) ja AT5500 (1,5 kW). - Minäolenkaikkimuut
Joakim1 kirjoitti:
Jatketaan vielä, että olen hiukan eri mieltä tuosta "kaikki menee tosi alas minimitehollaan". N. 4 kW lämmittimien minimitehot:
D4 900W
Safire 3600 1000 W
Planar 44D 1000 W
Wallas 40 1500 W
Webasto 3900 1500 W
Omasta kokemuksesta sanoisin, että tuo 900 W on joskus liikaa. Välillä lämppäri sammuu yöllä ja aamuyöstä on hiukan viileää. 1500 W minimiteholla tuo tapahtuisi varmasti paljon useammin.
2 kW teholuokassa erot ovat pienemmät ja Safire pääsee alimmaksi (700 W), Wallas on taas huonoin (1000 W) ja muut 800-900 W.
5 kW luokassa ei enää olekaan kuin D5 (1,6 kW) ja AT5500 (1,5 kW).Omasta kokemuksesta voin sanoa että matalin teho on yleensä liian alhainen, mutta voi olla myös niin että meillä on eri veneet eikä yleistämisestä ole järkeä :)
- 10-107
Joakim1 kirjoitti:
Jatketaan vielä, että olen hiukan eri mieltä tuosta "kaikki menee tosi alas minimitehollaan". N. 4 kW lämmittimien minimitehot:
D4 900W
Safire 3600 1000 W
Planar 44D 1000 W
Wallas 40 1500 W
Webasto 3900 1500 W
Omasta kokemuksesta sanoisin, että tuo 900 W on joskus liikaa. Välillä lämppäri sammuu yöllä ja aamuyöstä on hiukan viileää. 1500 W minimiteholla tuo tapahtuisi varmasti paljon useammin.
2 kW teholuokassa erot ovat pienemmät ja Safire pääsee alimmaksi (700 W), Wallas on taas huonoin (1000 W) ja muut 800-900 W.
5 kW luokassa ei enää olekaan kuin D5 (1,6 kW) ja AT5500 (1,5 kW).Minun mielestäni lämmittimen valintaan vaikuttaa enemmän muut asiat kuin minimiteho. Lämmittimen tulee sopia tarvittavalle tehoalueelle myös yläpäässä.
Jos lämmittimien minimitehokin on liian suuri, niin herää kysymys tarvitaanko lämmitintä ollenkaan.
Hanki tuollainen:
http://www.coleman.com/product/2000004165#.Vtw4E5yLTDs
Se vaatii riittävän tuuletuksen, joten ylimääräinen lämpö menee sopivasti merikharakoille. - Joakim1
10-107 kirjoitti:
Minun mielestäni lämmittimen valintaan vaikuttaa enemmän muut asiat kuin minimiteho. Lämmittimen tulee sopia tarvittavalle tehoalueelle myös yläpäässä.
Jos lämmittimien minimitehokin on liian suuri, niin herää kysymys tarvitaanko lämmitintä ollenkaan.
Hanki tuollainen:
http://www.coleman.com/product/2000004165#.Vtw4E5yLTDs
Se vaatii riittävän tuuletuksen, joten ylimääräinen lämpö menee sopivasti merikharakoille.Venettä käytetään kovin eri olosuhteista. Usein vielä kesä-heinäkuun vaihteessa meri on kylmää ja on mukava pitää lämmitintä päällä, jotta veneessä on 20 astetta eikä 15. Tällöin riittää pieni teho ja meillä lämmitin on päällä minimiteholla (900 W) usein koko yön. Aikaisemmin keväällä, myöhemmin syksyllä tai vaikkapa venettä ja varusteita kuivatatettaessa on täysi teho (4000 W) enemmän kuin tarpeen.
Siksi mielestäni hyvässä lämmittimessä on laaja tehoalue. Sitten kun keksitään lämmitin, jossa tiheät käynnistykset eivät lisää merkittävästi virrankuluutsta, aiheuta lisämelua eikä lyhyennä lämmittimen ikää minimiteholla ei ole merkitystä.
Ehdottamasi lämmitin on aika typerä verrattuna termostaattiohjattuun puhallinlämmittimeen, joka lämmittää kaikki kajuutat ja vessan.
- 10-107
Jos käynnistys vie 10A virran 5min ajan ja käyttö 1A, niin virrankulutuksen kannalta on yhdentekevää käykö laite jatkuvasti vai onko se käyntijaksojen välissä poissa päältä 50 min. Jos laite on poissa päältä yli 50 min, niin on parempi, että se sammuu välillä, jos taas alle, niin on parempi, että se käy jatkuvasti.
Käytännössä laskelma pitäisi tehdä paikan päällä koska esimerkiksi lämmönjako ja termostaatin paikka vaikuttaa ratkaisevasti lopputulokseen.
Ehdotin lämmitintä koska on aivan ilmesitä, että veneesi on sen kokoinen, ettei siihen tehdä tarpeeksi pieniä lämmittimiä. En myöskään ole ihan varma kannattaako kaikki tiloja lämmittää ennen kuin niissä liikutaan. Kaikki tilathan saa parhaiten lämpimäksi laittamalla laitteen täysille vähäksi aikaa. Ehdotus ei ollut typerä, vaikka se sinun mielestäsi oli.
Jos me haluamme tilat kuiviksi mutta lämmitystarve on pienempi kuin pienimmän lämmittimen minimiteho, niin pistämme lämppärin päälle kohtuullisen korkeaan lämpötilaan ja kuivatamme paikat. Yön laite saa olla päällä, mutta se käy seuraavan kerran joskus aamuyöllä jos silloinkaan. On ihan varmaa, että se on myös virrankulutuksen kannalta edullisinta, vaikka virrasta ei ole polttokennon takia pulaa.- Joakim1
Siis 4 kW on veneeseeni varsin sopiva koko. 2 kW ei varmasti riittäisi. Tästä huolimatta 900 W minitehokin on välillä liikaa jatkuvast päällä pysyäkseen eikä 2 kW minimitehot edes ole tuon alhaisempia, ainakaan merkittävästi. Oma kokemus on, että yö on miellyttävämpi, jos lämppäri on kokoajan käynnissä kuin että se sammuu välillä. Tämä johtunee siitä, että lämppärit suunnitellaan välttämään tiheitä käynnistyksiä, jotka nokeavat laitteen, kuluttavat sähköä ja hehkutulppaa. Ainakin Webaston ja Eberin tapauksessa ne aiheuttavat myös melua, sillä käynnistys tapahtuu täyteen tehoon, jolla ääntä tulee huomattavasti enemmän kuin keski- tai minimiteholla.
En ole niin tarkasti tutkinut termostaatin toimintaa, mutta väittäisin, että lämppäri on tyypillisesti muutaman tunnin pois päältä kerran sammuttuaan ja tällöin lämpötila laskee useita asteita. Lämppärin pysyessä käynnissä lämpötila pysyy varsin tasaisena tehosäädöllä. - 10-107
Joakim1 kirjoitti:
Siis 4 kW on veneeseeni varsin sopiva koko. 2 kW ei varmasti riittäisi. Tästä huolimatta 900 W minitehokin on välillä liikaa jatkuvast päällä pysyäkseen eikä 2 kW minimitehot edes ole tuon alhaisempia, ainakaan merkittävästi. Oma kokemus on, että yö on miellyttävämpi, jos lämppäri on kokoajan käynnissä kuin että se sammuu välillä. Tämä johtunee siitä, että lämppärit suunnitellaan välttämään tiheitä käynnistyksiä, jotka nokeavat laitteen, kuluttavat sähköä ja hehkutulppaa. Ainakin Webaston ja Eberin tapauksessa ne aiheuttavat myös melua, sillä käynnistys tapahtuu täyteen tehoon, jolla ääntä tulee huomattavasti enemmän kuin keski- tai minimiteholla.
En ole niin tarkasti tutkinut termostaatin toimintaa, mutta väittäisin, että lämppäri on tyypillisesti muutaman tunnin pois päältä kerran sammuttuaan ja tällöin lämpötila laskee useita asteita. Lämppärin pysyessä käynnissä lämpötila pysyy varsin tasaisena tehosäädöllä.Aivan ilmeisesti veneemme ovat erilaiset ainakin lämmityksen ja eristyksen suhteen. Todennäköisesti myös viihdymme erilaisessa lämpötilassa.
Meillä vene ei viilene kovin nopeasti auringonlaskun jälkeen. Viileyttä tulee sisälle vasta aamuyöllä, jos silloinkaan. Webasto pitää sitten huolen lopusta.
En epäile lainkaan ettekö tuntisi omaa venettäsi ja mitä siellä tapahtuu termostaatin ja lämpötilan kanssa. Minä taas tunnen omani. Yleistäminen on melko turhaa koska siihen vaikuttaa monta asiaa.
- Lämpöälisää
eeberi D4 plus veneessä, se tosiaan antaa lämpötilan laskea useamman asteen ennen kuin lähtee uudelleen päälle, sen vuoksi termostaatista pitää hieman hakea mukavaa lämpötilaa ettei yöllä tipu turhan alas (hiukan turhan lämmin - hieman viileä). Kyllä sen käynnistymisen huomaa ja kuulee mutta ei se sen enempää haitannut ole.
Olen pitänyt lämppärin päällä aina kun veneellä ollaan, läpi suomen suven, miksi olla kurjasti kun on lämmitin.
Olen huomannut ryhmän ketä satamissa säästää dieseliä ja lämmittää sähköllä kun siitä kuitenkin maksetaan, nuuka on nuuka.Nyt ihan vaan omakohtaisella kokemuksella. Aikaisemmin minnulla oli AT3500 veneessä ja juuri tuo sytytys - sammutussyklin välinen jäähdytysjakso joskus ärsytti, kun lämmitin huilatessaan puhalsi kylmää. Nykyään ajan Safirea monesti niin, etttä laitan sen ajastimella käyntiin joskus puolen yön jälkeen ja sammumaan aamu kuudelta. Lämppäri käy koko kylmän ajan tasaisesti ja sitten sammuu, kun aurinko alkaa nousemaan. Jos tuota huilaussykliä haluaa väistellä, voihan yhden suulakkeen laittaa puhaltamaan harakoille.
- 10-107
Voisiko termarin siirtäminen parempaan paikkaan auttaa?
Jos termari on lähellä puhallusta, niin se katkoo useammin. - Joakim1
10-107 kirjoitti:
Voisiko termarin siirtäminen parempaan paikkaan auttaa?
Jos termari on lähellä puhallusta, niin se katkoo useammin.Tietysti termarin paikalla on merkitystä ja vielä suurempi merkitys on suulakkeiden paikalla, suuntauksella ja virtausmäärillä. Oleellisinta on kuitenkin teho. Ulko- ja sisäilman lämpötilaero on kutakuinkin verrannollinen tehoon (myös tuuli, veden lämpötila jne vaikuttavat merkittävästi). Jos 0 asteessa tarvitaan 20 asteen sisälämpötilaan 4000 W 15 asteessa tarve on vain 1000 W. Ihmiset kai tuottavat ~100W/kpl, joten 4:llä hengellä luvut ovat 3600 ja 600 W. Ko. luvuilla 4 kW lämmitin olisi varsin alitehoinen eli kestäsi hyvin kauan saada mukava sisälämpötila 0 asteeessa ja pikkupakkasilla tarvittaisiin lisälämmitystä.
Edellisessä veneessä oli Webasto, tosin vanha HL-malli, jossa oli vain kaksi tehoaluetta ja termarista valittiin toimiiko se täysi- ja puolitehon vai puolitehon ja sammutuksen välillä. Tuossa oli sama ongelma eli hystereesiä oli reilusti ja veneen lämpötila vaihteli varmaan -3 astetta, joka minulla johtaa siihen, että ensin herää hikoiluun ja sitten peittoa poislaitettua herää kylmään.
En ole vielä törmännyt veneeseen, jossa ongelmana olisi liian tiheä käynnistyssykli. Termostaatit on varmastikin suunniteltu välttämään sitä, koska se johtaisi lyhyeen lämppärin ikään. Tuohon edelliseen olin jo rakentamassa omaa termostaattia, mutta ehdin myydä veneen ennen kuin sain aikaiseksi. - kjhgg3
D4'n käyttökytkin ei ole termostaatti. Laitoin noiden ominaisuuksien takia Eberin sisätermostaatti anturan toiseen paikkaa. Anturi liitetään kytkimen liitosjohdon liittimeen.
- Joakim1
kjhgg3 kirjoitti:
D4'n käyttökytkin ei ole termostaatti. Laitoin noiden ominaisuuksien takia Eberin sisätermostaatti anturan toiseen paikkaa. Anturi liitetään kytkimen liitosjohdon liittimeen.
Mitä tarkoittaa termostaatti? Nykyisissä malleissa on toivotun lämpötilan säätö ja lämpötila-anturi, joka voi olla sisäänrakennettuna säätimeen tai erillinen. Äly on kuitenkin lämmitinlaitteen sisällä olevassa ohjainyksikössä.
- läppäJaUntuva
Ihan vain idea, joka voi olla huonokin:
Jos ongelmana on lämmitin, jota ei saa sopivan pienelle, niin eikö osan lämmöstä voi johtaa ulkoilmaan?
Simppelillä elektroiniikalla rakentaa siihen vielä säädön, joka automaattisesti avaa sopivaa porttia/läppää termostaatin ohjaamana enemmän tai vähemmän sinne hukkalämmölle.
Joakim kirjoitti
>>lämpötila vaihteli varmaan -3 astetta, joka minulla johtaa siihen, että ensin herää hikoiluun ja sitten peittoa poislaitettua herää kylmään.
En tiedä toimiiko sinulla, mutta minulkla tuo sama ongelma väheni, kun ostin untuvapeiton. Tuntuu, että untuva jotenkin osaisi laskea ylimääräistä lämpöä pois eikä hikoiluta niin plajoa, mutta tarvittaessa on lämmintä. en osaa selittää miksi näin ja onko näin oikeasti vai kuvittelenko vain. - ljhgg4
Joakim1 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa termostaatti? Nykyisissä malleissa on toivotun lämpötilan säätö ja lämpötila-anturi, joka voi olla sisäänrakennettuna säätimeen tai erillinen. Äly on kuitenkin lämmitinlaitteen sisällä olevassa ohjainyksikössä.
D4'n käyttökytkin, jossa on lämpötilan säätö, ei mittaa hytin lämpötilaa. Näin sanoi edustaja messuilla ja Eberin 251774890300 lämpötunnistin korjasi ongelman.
- 10-107
Joakim1 kirjoitti:
Tietysti termarin paikalla on merkitystä ja vielä suurempi merkitys on suulakkeiden paikalla, suuntauksella ja virtausmäärillä. Oleellisinta on kuitenkin teho. Ulko- ja sisäilman lämpötilaero on kutakuinkin verrannollinen tehoon (myös tuuli, veden lämpötila jne vaikuttavat merkittävästi). Jos 0 asteessa tarvitaan 20 asteen sisälämpötilaan 4000 W 15 asteessa tarve on vain 1000 W. Ihmiset kai tuottavat ~100W/kpl, joten 4:llä hengellä luvut ovat 3600 ja 600 W. Ko. luvuilla 4 kW lämmitin olisi varsin alitehoinen eli kestäsi hyvin kauan saada mukava sisälämpötila 0 asteeessa ja pikkupakkasilla tarvittaisiin lisälämmitystä.
Edellisessä veneessä oli Webasto, tosin vanha HL-malli, jossa oli vain kaksi tehoaluetta ja termarista valittiin toimiiko se täysi- ja puolitehon vai puolitehon ja sammutuksen välillä. Tuossa oli sama ongelma eli hystereesiä oli reilusti ja veneen lämpötila vaihteli varmaan -3 astetta, joka minulla johtaa siihen, että ensin herää hikoiluun ja sitten peittoa poislaitettua herää kylmään.
En ole vielä törmännyt veneeseen, jossa ongelmana olisi liian tiheä käynnistyssykli. Termostaatit on varmastikin suunniteltu välttämään sitä, koska se johtaisi lyhyeen lämppärin ikään. Tuohon edelliseen olin jo rakentamassa omaa termostaattia, mutta ehdin myydä veneen ennen kuin sain aikaiseksi.Tunnen itseni hyvin onnekkaaksi koska webasto ei käynnisty liian usein eikä sen ääntä juurikaan kuule. Lämpötilakin pysyy mainiosti hyvällä alueella ilman hikeä tai kyyneliä.
- TuoOnTermostaatti
Joakim1 kirjoitti:
Mitä tarkoittaa termostaatti? Nykyisissä malleissa on toivotun lämpötilan säätö ja lämpötila-anturi, joka voi olla sisäänrakennettuna säätimeen tai erillinen. Äly on kuitenkin lämmitinlaitteen sisällä olevassa ohjainyksikössä.
Tuossa on tietoa termostaatista, niin ei tarvitse kysellä. Se on käytännössä sumea logiikka, joka ohjaa lämmitintä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Termostaatti - kannattaakysellä
TuoOnTermostaatti kirjoitti:
Tuossa on tietoa termostaatista, niin ei tarvitse kysellä. Se on käytännössä sumea logiikka, joka ohjaa lämmitintä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/TermostaattiTermostaatti on termostaatti ja sumea logiikka on käytännössä sekä teoriassa ihan eri asia.
- MitaanTietamaton
Vanhami: "Nykyään ajan Safirea monesti niin, että laitan sen ajastimella käyntiin joskus puolen yön jälkeen ja sammumaan aamu kuudelta."
Komppaan Vanhamia. Meillä vain Safire 2100D käynnistyy kolmelta ja sammuu kahdeksalta. Yösydännä haluamme nukkua viileässä. Ikävästi meidän Safiren henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuuluu hehkutusvika, jos maasähkölaturi on päällä. Silloin pitää arpoa, josko käynnistää lämmittimen nukkumaan mennessä vaiko jättää akkuja lataamatta. - FuzzyLogic
kannattaakysellä kirjoitti:
Termostaatti on termostaatti ja sumea logiikka on käytännössä sekä teoriassa ihan eri asia.
Voisit ihan suoraan kysyä mitä sumea logikka on, kun et tiedä.
Termostaattiohjaus on sumean logiikan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä. Toki on muitakin, mutta kun ei termostaattia tajiua, on turha mennä kun ei osaaminen riitä edes siihen.
Tuossa on triviaaliesimerkki.
http://www.doc.ic.ac.uk/~nd/surprise_96/journal/vol2/jp6/article2.html
Mikä sinun nimesi on?
Haluamme nauraa sinulle. - Takapenkinoppilas
No kerro nyt sitten mitä se sumulogikka on, tulin uteliaaksi ja samalla voisi oppia jotain uutta.
- kannattaaymmärtää
FuzzyLogic kirjoitti:
Voisit ihan suoraan kysyä mitä sumea logikka on, kun et tiedä.
Termostaattiohjaus on sumean logiikan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä. Toki on muitakin, mutta kun ei termostaattia tajiua, on turha mennä kun ei osaaminen riitä edes siihen.
Tuossa on triviaaliesimerkki.
http://www.doc.ic.ac.uk/~nd/surprise_96/journal/vol2/jp6/article2.html
Mikä sinun nimesi on?
Haluamme nauraa sinulle.No katso nyt sitä triviaalin esimerkin linkkiäsi. Termostaatti on siinäkin otsikoitu non-fuzzy.
Taitaa olla liian vaativaa sinulle. - FuzzyLogic
kannattaaymmärtää kirjoitti:
No katso nyt sitä triviaalin esimerkin linkkiäsi. Termostaatti on siinäkin otsikoitu non-fuzzy.
Taitaa olla liian vaativaa sinulle.Et sitten tajunnut yhtään mitään.
MitaanTietamaton kirjoitti:
Vanhami: "Nykyään ajan Safirea monesti niin, että laitan sen ajastimella käyntiin joskus puolen yön jälkeen ja sammumaan aamu kuudelta."
Komppaan Vanhamia. Meillä vain Safire 2100D käynnistyy kolmelta ja sammuu kahdeksalta. Yösydännä haluamme nukkua viileässä. Ikävästi meidän Safiren henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuuluu hehkutusvika, jos maasähkölaturi on päällä. Silloin pitää arpoa, josko käynnistää lämmittimen nukkumaan mennessä vaiko jättää akkuja lataamatta."Ikävästi meidän Safiren henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuuluu hehkutusvika, jos maasähkölaturi on päällä. Silloin pitää arpoa, josko käynnistää lämmittimen nukkumaan mennessä vaiko jättää akkuja lataamatta."
Tunnettu ominaisuus, joskin harvinainen. Lämmitin mittaa hehkutulpan toiminnan sillä, että se kytkee hehkun päälle ja mittaa sillä hetkellä tapahtuvan jännitehäviön. Jos akut on piripinnassa ja maasähkölaturi nopea & älykäs, se ehtii lykätä juuri sen verran enemmän kaasua kehiin, että jännitehäviötä ei ehdi syntymään = hehkutulppavika.- Joakim1
FuzzyLogic kirjoitti:
Voisit ihan suoraan kysyä mitä sumea logikka on, kun et tiedä.
Termostaattiohjaus on sumean logiikan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä. Toki on muitakin, mutta kun ei termostaattia tajiua, on turha mennä kun ei osaaminen riitä edes siihen.
Tuossa on triviaaliesimerkki.
http://www.doc.ic.ac.uk/~nd/surprise_96/journal/vol2/jp6/article2.html
Mikä sinun nimesi on?
Haluamme nauraa sinulle.Mutta 99% ohjelmallisesta lämpötilaohjauksesta tehdään PID-säätimellä ei sumealla logiikalla. Miksi ihmeessä lämppärit olisivat poikkeus tuosta? Sumea logiikka on keksitty 1965, termostaatti on aika paljon vanhempi juttu. Tietysti monia asioita voi kutsua sumeaksi logiikaksi, varsinkin mainoksissa. Ja saahan sumean logiikan toimimaan kuten PID-säädin, joten kaipa sitten PID-säädintäkin voi mainostaa sumeana logiikkana.
- Termonoff
ljhgg4 kirjoitti:
D4'n käyttökytkin, jossa on lämpötilan säätö, ei mittaa hytin lämpötilaa. Näin sanoi edustaja messuilla ja Eberin 251774890300 lämpötunnistin korjasi ongelman.
Minulla on eeberis se digitaalinen säädin josta saa luettua myös vikakoodit ja eeberihän sammuu välillä kokonaan, se siis lopettaa puhaltamisen kokonaan kun ei lämmitä.
- MitaanTietamaton
vanhami kirjoitti:
"Ikävästi meidän Safiren henkilökohtaisiin ominaisuuksiin kuuluu hehkutusvika, jos maasähkölaturi on päällä. Silloin pitää arpoa, josko käynnistää lämmittimen nukkumaan mennessä vaiko jättää akkuja lataamatta."
Tunnettu ominaisuus, joskin harvinainen. Lämmitin mittaa hehkutulpan toiminnan sillä, että se kytkee hehkun päälle ja mittaa sillä hetkellä tapahtuvan jännitehäviön. Jos akut on piripinnassa ja maasähkölaturi nopea & älykäs, se ehtii lykätä juuri sen verran enemmän kaasua kehiin, että jännitehäviötä ei ehdi syntymään = hehkutulppavika.Kiitos Vanhami! Elämä lämmittimen kanssa on paljon mukavampaa, kun tietää, miksi hehkutusvika saattaa syntyä maasähkön kanssa. Tuosta ominaisuudesta ei ole ollut käytännön haittaa. Mukava kuitenkin tietää, mistä se teknisesti johtuu.
Joakim1 kirjoitti:
Mutta 99% ohjelmallisesta lämpötilaohjauksesta tehdään PID-säätimellä ei sumealla logiikalla. Miksi ihmeessä lämppärit olisivat poikkeus tuosta? Sumea logiikka on keksitty 1965, termostaatti on aika paljon vanhempi juttu. Tietysti monia asioita voi kutsua sumeaksi logiikaksi, varsinkin mainoksissa. Ja saahan sumean logiikan toimimaan kuten PID-säädin, joten kaipa sitten PID-säädintäkin voi mainostaa sumeana logiikkana.
Sumea logiikka sai suomenkielisen nimensä siitä, kun eräs turkulainen professori (tai silloin ei vielä edes tohtori) 60- ja 70-lukujen vaihteessa seurasi Hämeen portista valomerkin jälkeen ulos purkautuvaa "sumeaa joukkoa". Muotitermi se oli 90-luvulla ja 2000-luvun alussa,mutta hauska kun se jollekin tulee vielä mieleen.
- KlipperilläKiitoon
Palstalla nähtävästi pari täysijärkistä, jotka asioista, lämmittimistä jotain tietävät, vanhami ja MitaanTietamaton, muut ovat normaali ns. tosipurjehtijoita, jotka mm. satamassa, kuten palstallakin saavat vitutuskäyrän "kerhoon kuulumattomalta" kohtuuttoman korkealle noilla "haistavittu" teorioiden jauhamisella.
- FuzzyLogic
Mihin lokeroon laitat itsesi?
Mihin lokeroon muut sinut laittavat? - Tietootarvitaan
FuzzyLogic kirjoitti:
Mihin lokeroon laitat itsesi?
Mihin lokeroon muut sinut laittavat?Laitappa nyt sitten selitystä tuolla edellä esitettyyn kysymykseen: mitä se fussylogic tarkoittaa, sillä minäkin olen kiinnostunut asiasta.
- FuzzyLogic
Tietootarvitaan kirjoitti:
Laitappa nyt sitten selitystä tuolla edellä esitettyyn kysymykseen: mitä se fussylogic tarkoittaa, sillä minäkin olen kiinnostunut asiasta.
Juurihan laitoin.
Et kai tosissasi usko, että kirjoittaisin tänne sinua varten oppikirjan, kun saat ihan itse googlaamalla riittävästi tietoa. Tai liikaa koska helppolukuinen teksti näyttää olevan liian vaikeaa.
Tsemppiä koulunkäyntiin. Se vaatii hiukan enemmän omaa panosta kuin mihin olet valmis. Kun pääset töihin niin muista aina kysyä tulrrko isot vai pienet ranskalaiset. - sailorix
FuzzyLogic kirjoitti:
Mihin lokeroon laitat itsesi?
Mihin lokeroon muut sinut laittavat?Toivotaan että sinä ja kaltaisesi olette vain rannalta huutelijoita ilman venettä.
- eiepälooginen
FuzzyLogic kirjoitti:
Juurihan laitoin.
Et kai tosissasi usko, että kirjoittaisin tänne sinua varten oppikirjan, kun saat ihan itse googlaamalla riittävästi tietoa. Tai liikaa koska helppolukuinen teksti näyttää olevan liian vaikeaa.
Tsemppiä koulunkäyntiin. Se vaatii hiukan enemmän omaa panosta kuin mihin olet valmis. Kun pääset töihin niin muista aina kysyä tulrrko isot vai pienet ranskalaiset.Jod, jod...
- FuzzyLogic
sailorix kirjoitti:
Toivotaan että sinä ja kaltaisesi olette vain rannalta huutelijoita ilman venettä.
Miksi?
- kannattaaymmärtää
Tietootarvitaan kirjoitti:
Laitappa nyt sitten selitystä tuolla edellä esitettyyn kysymykseen: mitä se fussylogic tarkoittaa, sillä minäkin olen kiinnostunut asiasta.
Tuohon ei nikki FuzzyLogicilta kannata odottaa vastausta. Hän käyttää olemassa olevia oikeita termejä, mutta on osoittautunut, ettei hän ymmärrä kuitenkaan niiden merkitystä.
Lämmittimessä sumea logiikka voisi olla seuraavanlainen: Mitataan hytin lämpötilaa (lämpötila-anturi) ja muodostetaan siitä vertaamalla asetusarvoon (jonka käyttäjä on asettanut lämmittimen ohjaimeen) tosi/epätosiarvot "paljon alle asetusarvon", "vähän alle asetusarvon", "lähellä asetusarvoa", "vähän yli asetusarvon" ja "paljon yli asetusarvon". Lämmittimessä on tehoportaita, ja riippuen lämpötilapoikkeamasta valitaan sumealla logiikalla sopiva tehoporras.
Normaalitapauksessa hytin lämpötila asettuu lähelle asetusarvoa ja lämmitin käyttää yhtä tehoporrasta tai vaihtelee kahden vierekkäisen portaan välillä.
Jos lämpötila saavutetaan jo minimiteholla ja lämpötila aina vain nousee, sammutetaan määritellyn ajan kuluttua koko lämmitin. Ja kun lämpötila laskee niin, että "vähän alle asetusarvon" on tosi, käynnistetään lämmitin uudelleen.
Termostaatti on lämpötilakytkin, jolla on vain yksi tosi/epätosiarvo. Kun termostaattiohjattu lämmitin on pantu päälle se on täysillä tehoilla ja kun termostaattiin asetettu lämpötila saavutetaan, sammuu lämmitin. Termostaatissa on hystereesi, eli kun lämpötila on laskenut hystereesin verran alle asetuslämpötilan, termostaatti kytkee lämmittimen taas päälle.
Kuten Joakim tuolla jo mainitsi, ohjelmallisissa lämpötilaohjauksissa käytetään yleensä PID-säätöä. Siinä ohjaimeen asetetaan haluttu lämpötila, mitataan hytin lämpötilaa ja riippuen lämpötilapoikkeamasta asetusarvoon verrattuna säädetään anlogisella lähdöllä lämmittimen tehoa portaattomasti. Hytin lämpötilan säätöhän on selkeä säätötehtävä ja on luonnollista käyttää siihen PID-säädintä silloin kun lämmittimessä on säätimen analogisella lähdöllä ohjattava portaaton tehoalue. Tällä säädöllä voidaan vakaissa olosuhteissa pysyä hyvin tarkasti asetellussa lämpötilassa. Tämäkin lämmitin sammutetaan, mikäli minimiteholla pysytään yli asetusarvon olevissa lämmöissä. (Olisipa olemassa diesellämmitin 0-100% tehoalueella!)
Lämmittimet näissä eri ohjaustapauksissa em. järjestyksessä ovat siis portaittain säädettävä, termostaattiohjattu päälle/pois ohjattava ja portaattomasti säädettävä.
Kaupallisissa tiedotteissa sotketaan termejä, mutta pidetään vaan kytkin kytkimenä, logiikka logiikkana ja jatkuva säätö jatkuvana säätönä.
Nikki FuzzyLogic esitti aiemmin väittämän "Termostaattiohjaus on sumean logiikan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä."
Väittämä on yhtä looginen kuin:
"Aidan seiväs on aidan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä." - Joakim1
Kommenttina, että PID ei vaadi portaatonta säätöä. Sitä voi käyttää on-off säätöön tai portaalliseen säätöön. PID antaa ulos jonkun portaattoman arvon, vaikkapa 0-100, jota sitten käytetään säätöön. On-off:ssa vaikkapa päätetään, että yli 50 arvoilla on päällä ja alle pois päältä. Vastaavasti portaallisessa säädössä. Lisäksi voidaan määrittää hystereesiä, jotta on-off ei tapahdu turhan tiheästi. PID koostuu kolmesta tekijästä, virheen (säätöarvon ja mitatun erotus) suuruudesta, virheen integraalista ja virheen derivaatasta. Derivaattaa ei usein käytetä, mutta integraali on pakko olla, jos tarkkuutta kaivataan.
- FuzzyLogic
kannattaaymmärtää kirjoitti:
Tuohon ei nikki FuzzyLogicilta kannata odottaa vastausta. Hän käyttää olemassa olevia oikeita termejä, mutta on osoittautunut, ettei hän ymmärrä kuitenkaan niiden merkitystä.
Lämmittimessä sumea logiikka voisi olla seuraavanlainen: Mitataan hytin lämpötilaa (lämpötila-anturi) ja muodostetaan siitä vertaamalla asetusarvoon (jonka käyttäjä on asettanut lämmittimen ohjaimeen) tosi/epätosiarvot "paljon alle asetusarvon", "vähän alle asetusarvon", "lähellä asetusarvoa", "vähän yli asetusarvon" ja "paljon yli asetusarvon". Lämmittimessä on tehoportaita, ja riippuen lämpötilapoikkeamasta valitaan sumealla logiikalla sopiva tehoporras.
Normaalitapauksessa hytin lämpötila asettuu lähelle asetusarvoa ja lämmitin käyttää yhtä tehoporrasta tai vaihtelee kahden vierekkäisen portaan välillä.
Jos lämpötila saavutetaan jo minimiteholla ja lämpötila aina vain nousee, sammutetaan määritellyn ajan kuluttua koko lämmitin. Ja kun lämpötila laskee niin, että "vähän alle asetusarvon" on tosi, käynnistetään lämmitin uudelleen.
Termostaatti on lämpötilakytkin, jolla on vain yksi tosi/epätosiarvo. Kun termostaattiohjattu lämmitin on pantu päälle se on täysillä tehoilla ja kun termostaattiin asetettu lämpötila saavutetaan, sammuu lämmitin. Termostaatissa on hystereesi, eli kun lämpötila on laskenut hystereesin verran alle asetuslämpötilan, termostaatti kytkee lämmittimen taas päälle.
Kuten Joakim tuolla jo mainitsi, ohjelmallisissa lämpötilaohjauksissa käytetään yleensä PID-säätöä. Siinä ohjaimeen asetetaan haluttu lämpötila, mitataan hytin lämpötilaa ja riippuen lämpötilapoikkeamasta asetusarvoon verrattuna säädetään anlogisella lähdöllä lämmittimen tehoa portaattomasti. Hytin lämpötilan säätöhän on selkeä säätötehtävä ja on luonnollista käyttää siihen PID-säädintä silloin kun lämmittimessä on säätimen analogisella lähdöllä ohjattava portaaton tehoalue. Tällä säädöllä voidaan vakaissa olosuhteissa pysyä hyvin tarkasti asetellussa lämpötilassa. Tämäkin lämmitin sammutetaan, mikäli minimiteholla pysytään yli asetusarvon olevissa lämmöissä. (Olisipa olemassa diesellämmitin 0-100% tehoalueella!)
Lämmittimet näissä eri ohjaustapauksissa em. järjestyksessä ovat siis portaittain säädettävä, termostaattiohjattu päälle/pois ohjattava ja portaattomasti säädettävä.
Kaupallisissa tiedotteissa sotketaan termejä, mutta pidetään vaan kytkin kytkimenä, logiikka logiikkana ja jatkuva säätö jatkuvana säätönä.
Nikki FuzzyLogic esitti aiemmin väittämän "Termostaattiohjaus on sumean logiikan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä."
Väittämä on yhtä looginen kuin:
"Aidan seiväs on aidan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä."Teet asiasta paljon vaikeamman kuin se on.
Sumeus (fuzzy) ei ole lopputuloksessa vaan lähtötiedoissa ja logiikassa, mikä johtaa lopputulokseen. Lopputulos voi olla on/off tai monimutkaisempi.
Oleellista termostaatin suhteen on ettei siinä lähtömuuttuja ole 1/0, joka suoraan säätää konetta. Sumea logiikka säätää funktiolla, joka yksinkertaisimmillaan on käynistys, kun lämpötila on T(alaraja) ja sammutus kun lämpötila on T(yläraja). Tämä on siis yksinkertaisin mahdollinen sumean logiikan sovellus.
Mitä sitten tulee väitteeseen
"Väittämä on yhtä looginen kuin: Aidan seiväs on aidan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä."
Se voi pitää paikkansa riippuen miten aidan määrittelee :D - Tietootarvitaan
kannattaaymmärtää kirjoitti:
Tuohon ei nikki FuzzyLogicilta kannata odottaa vastausta. Hän käyttää olemassa olevia oikeita termejä, mutta on osoittautunut, ettei hän ymmärrä kuitenkaan niiden merkitystä.
Lämmittimessä sumea logiikka voisi olla seuraavanlainen: Mitataan hytin lämpötilaa (lämpötila-anturi) ja muodostetaan siitä vertaamalla asetusarvoon (jonka käyttäjä on asettanut lämmittimen ohjaimeen) tosi/epätosiarvot "paljon alle asetusarvon", "vähän alle asetusarvon", "lähellä asetusarvoa", "vähän yli asetusarvon" ja "paljon yli asetusarvon". Lämmittimessä on tehoportaita, ja riippuen lämpötilapoikkeamasta valitaan sumealla logiikalla sopiva tehoporras.
Normaalitapauksessa hytin lämpötila asettuu lähelle asetusarvoa ja lämmitin käyttää yhtä tehoporrasta tai vaihtelee kahden vierekkäisen portaan välillä.
Jos lämpötila saavutetaan jo minimiteholla ja lämpötila aina vain nousee, sammutetaan määritellyn ajan kuluttua koko lämmitin. Ja kun lämpötila laskee niin, että "vähän alle asetusarvon" on tosi, käynnistetään lämmitin uudelleen.
Termostaatti on lämpötilakytkin, jolla on vain yksi tosi/epätosiarvo. Kun termostaattiohjattu lämmitin on pantu päälle se on täysillä tehoilla ja kun termostaattiin asetettu lämpötila saavutetaan, sammuu lämmitin. Termostaatissa on hystereesi, eli kun lämpötila on laskenut hystereesin verran alle asetuslämpötilan, termostaatti kytkee lämmittimen taas päälle.
Kuten Joakim tuolla jo mainitsi, ohjelmallisissa lämpötilaohjauksissa käytetään yleensä PID-säätöä. Siinä ohjaimeen asetetaan haluttu lämpötila, mitataan hytin lämpötilaa ja riippuen lämpötilapoikkeamasta asetusarvoon verrattuna säädetään anlogisella lähdöllä lämmittimen tehoa portaattomasti. Hytin lämpötilan säätöhän on selkeä säätötehtävä ja on luonnollista käyttää siihen PID-säädintä silloin kun lämmittimessä on säätimen analogisella lähdöllä ohjattava portaaton tehoalue. Tällä säädöllä voidaan vakaissa olosuhteissa pysyä hyvin tarkasti asetellussa lämpötilassa. Tämäkin lämmitin sammutetaan, mikäli minimiteholla pysytään yli asetusarvon olevissa lämmöissä. (Olisipa olemassa diesellämmitin 0-100% tehoalueella!)
Lämmittimet näissä eri ohjaustapauksissa em. järjestyksessä ovat siis portaittain säädettävä, termostaattiohjattu päälle/pois ohjattava ja portaattomasti säädettävä.
Kaupallisissa tiedotteissa sotketaan termejä, mutta pidetään vaan kytkin kytkimenä, logiikka logiikkana ja jatkuva säätö jatkuvana säätönä.
Nikki FuzzyLogic esitti aiemmin väittämän "Termostaattiohjaus on sumean logiikan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä."
Väittämä on yhtä looginen kuin:
"Aidan seiväs on aidan yksinkertaisimpia perusesimerkkejä."Kiitoksia "kannattaaymmärtää", siinä olikin hyvä pläjäys tietoa asiasta - ilman mitään ämpyilyä, kuten tältä eräältä näyttää tulevan.
- TiedeyhteisöSuoli
Tietootarvitaan kirjoitti:
Kiitoksia "kannattaaymmärtää", siinä olikin hyvä pläjäys tietoa asiasta - ilman mitään ämpyilyä, kuten tältä eräältä näyttää tulevan.
On se hienoa, nyt tämä palsta on saanut määriteltyä uudelleen sumean logiikan. Tieteen teko täyttää kaikki kriteerir, kun yksi keksii mitä sumea logikka voisi olla ja toinen tutkija komppa, että hyvin sanottu :)
Toki on mahdollista ja suorastaan todennäköistä, että kyseessä on sama henkilö.
Näin tehdään tiedettä. Nyt vain odottelemaan nobelia. - kannattaaymmärtää
TiedeyhteisöSuoli kirjoitti:
On se hienoa, nyt tämä palsta on saanut määriteltyä uudelleen sumean logiikan. Tieteen teko täyttää kaikki kriteerir, kun yksi keksii mitä sumea logikka voisi olla ja toinen tutkija komppa, että hyvin sanottu :)
Toki on mahdollista ja suorastaan todennäköistä, että kyseessä on sama henkilö.
Näin tehdään tiedettä. Nyt vain odottelemaan nobelia."Toki on mahdollista ja suorastaan todennäköistä, että kyseessä on sama henkilö."
Ei ole. Ja kiitoksia palautteesta "Tietootarvitaan"-nikille.
Sumeaa logiikkaa ei ole edellä määritelty uudelleen, vaan on esitetty eräs tapaus, millainen se voisi veneen lämmittimen ohjauksessa olla. FuzzyLogic se täällä yrittää määritellä, että rajakytkin olisi sumea logiikka, mitä se ei ole.
Joku aiemmin toivottikin FyzzyLogicille: "Toivotaan että sinä ja kaltaisesi olette vain rannalta huutelijoita ilman venettä." Jos ketjussa esiintyneet nikit 10-107, FuzzyLogic ja TiedeyhteisöSuoli jätetään laiturille huutelemaan, voidaan siellä nähdä vain yksi henkilö! Todellinen multipersoona (aiemmin käyttämääsi nimitystä siteeraten).
Itseäsi edelleen siteeraten:
"Mikä sinun nimesi on?
Haluamme nauraa sinulle."
Toivottavasti alkuperäinen kysyjä saa aiheeseen liittyviä kannanottoja, minä lopetan tämän sivuojan perkaamisen tähän. - Fuzzybear
kannattaaymmärtää kirjoitti:
"Toki on mahdollista ja suorastaan todennäköistä, että kyseessä on sama henkilö."
Ei ole. Ja kiitoksia palautteesta "Tietootarvitaan"-nikille.
Sumeaa logiikkaa ei ole edellä määritelty uudelleen, vaan on esitetty eräs tapaus, millainen se voisi veneen lämmittimen ohjauksessa olla. FuzzyLogic se täällä yrittää määritellä, että rajakytkin olisi sumea logiikka, mitä se ei ole.
Joku aiemmin toivottikin FyzzyLogicille: "Toivotaan että sinä ja kaltaisesi olette vain rannalta huutelijoita ilman venettä." Jos ketjussa esiintyneet nikit 10-107, FuzzyLogic ja TiedeyhteisöSuoli jätetään laiturille huutelemaan, voidaan siellä nähdä vain yksi henkilö! Todellinen multipersoona (aiemmin käyttämääsi nimitystä siteeraten).
Itseäsi edelleen siteeraten:
"Mikä sinun nimesi on?
Haluamme nauraa sinulle."
Toivottavasti alkuperäinen kysyjä saa aiheeseen liittyviä kannanottoja, minä lopetan tämän sivuojan perkaamisen tähän.Olet oikeassa, pyydän anteeksi, en tiedä mikä minuun iski
ftp://ftp.me.psu.ac.th/pub/me/Fuzzy/75constantin2.pdf - Tietootarvitaan
kannattaaymmärtää kirjoitti:
"Toki on mahdollista ja suorastaan todennäköistä, että kyseessä on sama henkilö."
Ei ole. Ja kiitoksia palautteesta "Tietootarvitaan"-nikille.
Sumeaa logiikkaa ei ole edellä määritelty uudelleen, vaan on esitetty eräs tapaus, millainen se voisi veneen lämmittimen ohjauksessa olla. FuzzyLogic se täällä yrittää määritellä, että rajakytkin olisi sumea logiikka, mitä se ei ole.
Joku aiemmin toivottikin FyzzyLogicille: "Toivotaan että sinä ja kaltaisesi olette vain rannalta huutelijoita ilman venettä." Jos ketjussa esiintyneet nikit 10-107, FuzzyLogic ja TiedeyhteisöSuoli jätetään laiturille huutelemaan, voidaan siellä nähdä vain yksi henkilö! Todellinen multipersoona (aiemmin käyttämääsi nimitystä siteeraten).
Itseäsi edelleen siteeraten:
"Mikä sinun nimesi on?
Haluamme nauraa sinulle."
Toivottavasti alkuperäinen kysyjä saa aiheeseen liittyviä kannanottoja, minä lopetan tämän sivuojan perkaamisen tähän.Omalta kohdaltani haluan selventää, että minä ainakin olen kesää odotteleva vanhalla veneellä operoiva tavallinen kansalainen.
Minä nyt vain halusin kuulla mitä se sumealogiikka tarkoittaa enkä halunnut oikeasti pahoittaa kenenkään mieltä, vaikka en kyllä pitänytkään tämä fuzzyhenkilön tyylistä kommentoida asiaa.
Olihan siellä kuitenkin joku, joka vaivautui selittämään mistä on kysymys. Voin kyllä vakuuttaa että emme ole sukua millään lailla :)
- Anonyymi
Suomalaisten iso massa on voittajakansaa. Pääasia, että vittuillaan ja lyödään maassa makaavaa. Täysin tuurilla seilaa tämä porukka.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663045
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai252123Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä671709Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251577Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161307- 281301
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61216Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281170Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101127Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621021