Muistan lapsuudestani kun metsässä näin ensi kerran valkohäntäpeuran tai kuten puhuimme "Laukon peura".
Monet luonnossamme elävät ja tavaittavat eläimet, linnut ja kasvit ovat tulleet meidän elinaikanamme.
- Millaisia tietoja ja muistoja sinulla on ?
Viidestä lahjana saadusta vasasta on kasvanut eteläiseen Suomeen ainutlaatuisen vahva valkohäntäpeurojen kanta. Heikki Mikkola on seurannut tämän tuontieläimen elämänvaiheita jo 40 vuoden ajan. O: Kari Kemppainen. (U) Ohjelmatekstitys (suomi)
Monet luonnossamme elävät ja tavaittavat eläimet, linnut ja kasvit ovat tulleet meidän elinaikanamme.
- Millaisia tietoja ja muistoja sinulla on ?
Viidestä lahjana saadusta vasasta on kasvanut eteläiseen Suomeen ainutlaatuisen vahva valkohäntäpeurojen kanta. Heikki Mikkola on seurannut tämän tuontieläimen elämänvaiheita jo 40 vuoden ajan. O: Kari Kemppainen. (U) Ohjelmatekstitys (suomi)
Vastaukset 9
Vanhimmat
KAURIITA oikeasti ovat.
Laukon kartaneen tuotiin aikoinaan ja näitä ihmeitä minäkin kotimetsissa jäin lapsena ihmettelemään.
Laitan taas linkin jotta voitte itse jatkaa...
http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/suomen-luonnon-maahanmuuttajat-valkohantakauris/
Nurmijärvellä saattoi aamuaikaisessa nähdä lauman ylittävän maantien kauniisti kuin liitäen. Viehättävä lisä se maamme eläinkantaan onkin, joskaan ei selviä ilman ihmisen apuruokintaa.
En ole varma, mutta mulla on semmonen muistikuva, että ne olisi tuotu lahjaksiu kartanon herralle.
Joka tapauksessa se on ns, vieraslaji.
Vaikka nykyisin valkohäntäpeuraa sanotaankin kauriiksi, niin aikaisemmin sillä oli muitakin nimiä. Laukonpeuraksi sitä sanottiin siksi, kun se Laukon kartanon mailta levisi ympäristöönsä. Silloin tunnettiin myös nimitys Virginian peura, joka johtui siitä, että ne ensimmäiset suomeen tuodut yksilöt olivat kotoisin Virginiasta.
Seitsemän- ja kahdeksankymmenluvulla ne olivat levinneet hyvinkin tiheänä populaationa Vesilahdelta etelään päin. Silloin 9-tielle pystytettiin Urjalan kahta puolen suurikokoiset peuravaara merkit. Kesäksi ne korjattiin pois kesäsäilytykseen ja palasivat kesän jälkeen paikoilleen.
Ja kyllä siihen aikaan noita peuroja usein nähtiinkin. Ei kauaa tarvinnut metsässä vaeltaa, kun jo näki peuran. Ja jos tuuliolosuhteet olivat sopivat ja osasi hiljaa liikkua, niin saattoin päästä hyvinkin lähelle peuraa. Itse pääsin jonkun kerran alle kymmenen metrin päähän. Autolla tietenkin pääsi vielä lähemmäs.
Se opittiin autoillessa pikkuteillä, että jos peura menee yli tien, niin perässä saattaa tulla muutama lisää. Ja usein tulikin.
Valkohäntäpeurat ovat hyvin rohkeita myös lähelle asumuksia ne juoksevat etsimään ruokaa. Lapsuuskotini tantereilla ne ovat tänä päivänä tuttuja liikkujia. Veli pitää huolen kotiruokinnasta sekä majoituksesta. Nykyisin tyhjä heinälato on niiden olinpaikka - on siirrytty karjattomaan maatilaan - ladon ovi on aina raolla valkohäntäpeuroja varten.
Ainoa varoittava liikennemerkki peuroille on lähettyvillä seikkaileva tupsukorva ilves, jonka herkkua ovat vasat.
Veli kertoo olevansa peurojen hoitaja, käy ladossa päivittäin siivoamassa pois peurojen jätöksiä. Homma sopii hyvin eläkevaarille päivien piristeeksi, kertoi minulle tämä homma pitää hyvin elämässä kiinni, usein antaa erikoishuolta vasoneille peuroille. Somia ne ovat katsella, tulevat lähelle niiden reviirillä liikkujaa.
MINKIT
tulivat yleiseen tarhaukseen nuoruudessani. Nyt lienee KIMOssa
olevan laajimmat tarhat.TVn tullessa olimme jo nähneet elokuvan MINKKITURKKI, joka juuri katsottavissa.
VAIMOKE
alkaa oitis ja se kuuluu Hilja Valtosen romaaniin perustuvana.
Mielenkiintoisia vanhoja elokuvia katson mielellään udelleen.
http://areena.yle.fi/tv/opas
Mitä älytöntä tv filmien mainostajaa täällä tarvitaan? Skarpatkaa nyt hieman tyhjän kirjoittamisillanne.
valkohäntäpeura https://www.youtube.com/watch?v=7WZnOE7koGU