Suomalainen purjevene vaikeuksissa Chilen rannikol

Sama.tuli myös mieleen mutta ehkä noita on muitakin...

Tuo on se botski. Blogien mukaan siihen oli tulossa Suomesta vaihtogasti mukanaan autopilotin varaosia Mantalle joka myös on siellä päin satamassa.

veneessä oli varmaan useitakin vhf-puhelimia

VHF kantama pienempi kuin satelliittipuhelimen, ehkä siksi avunpyyntö onnistui Turun kautta.

sdfghhj kirjoitti:

VHF kantama pienempi kuin satelliittipuhelimen, ehkä siksi avunpyyntö onnistui Turun kautta.

VHF on erinomainen lähietäisyyksillä. SSB-radio (MF/HF) on “valtamerten VHF” ja toimii hätäliikenteessä, kun etäisyydet ovat pitkät. Se kuuluu kansainväliseen GMDSS-järjestelmään kuten myös Epirb.
Rannikkoradioa-asemat kuuntelevat SSB:n hätä- ja kutsutaajuuksia.

Opetusvideo mayday lähettämisestä VHF:lä ja SSB:llä
https://www.youtube.com/watch?v=AHvOhwH7avs

Mayday relay SSB:llä
https://www.youtube.com/watch?v=kNTizn1fYKE
https://www.youtube.com/watch?v=O-avZZQszMI

Yleistietoa
http://www.egmdss.com/fi/
http://info.yachtcom.co.uk/HF-frequencies/

Kuinka kukaan voi väittää suolipalstan totuutta vastaan?
Vhf olisi pelastanut kaiken ja laannuttanut myrkyn ja herätyänyt kuolleet.

Vhfuskonto kirjoitti:

Kuinka kukaan voi väittää suolipalstan totuutta vastaan?
Vhf olisi pelastanut kaiken ja laannuttanut myrkyn ja herätyänyt kuolleet.

Lähes varmasti tämä vhfuskovainen on sama persoona kuin "satelliittionsaatanasta". Eihän kahta yhtä tyhmää voi olla olemassa.

Voisi tähän perustelutkin kirjoittaa, mutta koska kaikki muut kuitenkin jo tietävät riittävän hyvin eri laitteiden käyttötarkoitukset, se ei ole tarpeen.

SSB.käyttäjä kirjoitti:

VHF on erinomainen lähietäisyyksillä. SSB-radio (MF/HF) on “valtamerten VHF” ja toimii hätäliikenteessä, kun etäisyydet ovat pitkät. Se kuuluu kansainväliseen GMDSS-järjestelmään kuten myös Epirb.
Rannikkoradioa-asemat kuuntelevat SSB:n hätä- ja kutsutaajuuksia.

Opetusvideo mayday lähettämisestä VHF:lä ja SSB:llä
https://www.youtube.com/watch?v=AHvOhwH7avs

Mayday relay SSB:llä
https://www.youtube.com/watch?v=kNTizn1fYKE
https://www.youtube.com/watch?v=O-avZZQszMI

Yleistietoa
http://www.egmdss.com/fi/
http://info.yachtcom.co.uk/HF-frequencies/

Lue lisää

Kun ilmeisesti soittaisit Tulimaasta MF-DSC taajuudella 2187,5 kHz ja tavoittelisit yhteyttä Turun meripelastuskeskukseen, niin mikä on todennäköisyys hyvästä yhteydestä 24h/vrk ?.
Iridiumkännyllä puhe- SMS- tai emailyhteys syntyy heti, näistä viimeinen on epävarma ilman antennia.

Vhfuskonto kirjoitti:

Kuinka kukaan voi väittää suolipalstan totuutta vastaan?
Vhf olisi pelastanut kaiken ja laannuttanut myrkyn ja herätyänyt kuolleet.

Kannattaa lukea loppuun asti.

"Pitkistä etäisyyksistä johtuen ensimmäinen pelastusyksikkö saapui paikalle yli 12 tunnin kuluttua hälytyksestä."

Vaikka olisi tullut vain 5 solmun vauhtia, matka olisi ollut 60 mailia. Siinä ei enää VHF:llä tee paljon mitään.

Tottakai on syytä olla muitakin viestivälineitä kuin VHF, kun mennään isoille merille. Itämerellä VHF:n kantamalla on aina paljon pelastuskykyisiä aluksia.

seppomartti kirjoitti:

Kun ilmeisesti soittaisit Tulimaasta MF-DSC taajuudella 2187,5 kHz ja tavoittelisit yhteyttä Turun meripelastuskeskukseen, niin mikä on todennäköisyys hyvästä yhteydestä 24h/vrk ?.
Iridiumkännyllä puhe- SMS- tai emailyhteys syntyy heti, näistä viimeinen on epävarma ilman antennia.

Lue lisää

Eikö vinoilu ole tarpeeton, koska kysymys oli asiatiedon ilmoittamisesta?
Kun mainitsit taajuuden 2187.5 kHz, tarkoitit sillä DSC-taajuudella lähetettyä hätäsanomaa. Puheviestinnässä käytetään taajuutta 2182 kHz.
SSB:n DSC-hätäviestin lähettäminen käynnistyy automaatisesti aivan kuten DSC-VHF:llä ja sijainti välittyy automaattisesti kaikille asemille. Mayday-viestiä ei kohdisteta tietylle asemalla kuten ei DSC-VHF:n mayday-viestiäkään.

Jos soittaisin SSB:llä Etelä-Atlantilta Turku Radioon, en tietenkään käyttäisi kyseistä 2 MHz taajuusaluetta. LRC-tutkinto edellyttää taajuusalueiden periaatteiden tuntemista, joten taajuuden valinta ei liene ongelma SSB-radion käyttäjille.

Kaukana Chilen rannikosta 4 MHz taajuusalueella kuuluvuus on parempi kuin 2 MHz taajuusalueella. Rannikkoasemat kuuntelevat molempia. Chilen rannikkoasemien lähettämät säätiedot on kuultavissa taajuudella 4146KHz aamuin ja illoin.

asialinjalla kirjoitti:

Eikö vinoilu ole tarpeeton, koska kysymys oli asiatiedon ilmoittamisesta?
Kun mainitsit taajuuden 2187.5 kHz, tarkoitit sillä DSC-taajuudella lähetettyä hätäsanomaa. Puheviestinnässä käytetään taajuutta 2182 kHz.
SSB:n DSC-hätäviestin lähettäminen käynnistyy automaatisesti aivan kuten DSC-VHF:llä ja sijainti välittyy automaattisesti kaikille asemille. Mayday-viestiä ei kohdisteta tietylle asemalla kuten ei DSC-VHF:n mayday-viestiäkään.

Jos soittaisin SSB:llä Etelä-Atlantilta Turku Radioon, en tietenkään käyttäisi kyseistä 2 MHz taajuusaluetta. LRC-tutkinto edellyttää taajuusalueiden periaatteiden tuntemista, joten taajuuden valinta ei liene ongelma SSB-radion käyttäjille.

Kaukana Chilen rannikosta 4 MHz taajuusalueella kuuluvuus on parempi kuin 2 MHz taajuusalueella. Rannikkoasemat kuuntelevat molempia. Chilen rannikkoasemien lähettämät säätiedot on kuultavissa taajuudella 4146KHz aamuin ja illoin.

Lue lisää

Ei sisältänyt laisinkaan vinoilua vaan kysymyksen, mikä jäi vastaamatta. Kysymys kuului: syntyykö soittamalla luotettavasti Tulimaasta yhteys ympäri vuorokauden Turun meripelastuskeskukseen?. Jaksoluku oli poimittu meripelastuskeskuksen sivulta mutta oletettakaamme, että soittaja olisi asiansa osaava, eikä sekoilisi jaksoluvuissa. Chilen rannikkoasemien kuuntelu tai säätiedot eivät nyt liity tähän mielestäni oleelliseen yhteyskysymykseen mahdollisessa hätätilanteessa.

seppomartti kirjoitti:

Kun ilmeisesti soittaisit Tulimaasta MF-DSC taajuudella 2187,5 kHz ja tavoittelisit yhteyttä Turun meripelastuskeskukseen, niin mikä on todennäköisyys hyvästä yhteydestä 24h/vrk ?.
Iridiumkännyllä puhe- SMS- tai emailyhteys syntyy heti, näistä viimeinen on epävarma ilman antennia.

Lue lisää

emailiin en kyllä koskaan luottaisi hätätilanteessa, vaikka olisin kuivalla maalla kiinteässä nettiverkossa. Aivan liian monta välipalikkaa, jotka voivat olla toimimatta.

Tuolla ulkomailla ei ole niinkään helppoa saada järjellisiä yhteyksiä VHFllä, vaikka rallienglanti suomen lisäksi sujuisikin. Tuo soittaminen hyvin toimivalla sateliittipuhelimella Turku Radioon on ihan normaali toimenpide. Sieltä voi saada tarvittaessa pätevää lääkärin apua. Lääkäri pystyy myös paremmin kertomaan paikallisille pelastusorganisaatioille lääkinnällisen tarpeen. Eli nyt ei voida täältä maalta olla yhtään suomalaispurjehtijaa viisaampia.

Turku Radio ei välitä lääkärikonsultaatiota, mutta Meripelastuskeskus Turku (MRCC Turku) kylläkin. http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/tiedotteet_rvle/1/0/telemedical_assistance_service_tmas_-toiminta_siirtyy_meripelastuksen_johtokeskuksiin_20662

Ei ole Manta.

EiOleManta kirjoitti:

Ei ole Manta.

Ei niin, tuossa anonyymin laittama linkki Mantan blogista:
"
http://www.armada.cl/armada/noticias-navales/opv-marinero-fuentealba-evacua-a-finlandesa-desde-boca-occidental-del-estrecho-de-magallanes/2016-03-05/193418.html
"
Ja ensi sijassa tuollaisessa tapauksessa satelliittipuhelimella, jos sellainen on ja yhteys toimii vaikka kotimaan meripelastuksen kautta. Sieltä lähtee tieto eteenpäin...

Juuri näin. Epirb-hälytyksestä tieto menee sekä paikallisille pelastusorganisaatioille että siihen maahan, jossa epirb on reksteröity. Satelliittipuhelimella on edelleenkin hiukan vaikea hälytellä nopeasti apua, kun pitäisi tietää, mihin nuneroon soittaa. Tietenkin se on pitkillä etäisyyksillä (VHF:n kantaman ulkopuolella) paras vaihtoehto, jos epirbiä ei ole.

Kaiken kaikkiaan järjestelmät täydentävät toisiaan ja sopivat erilaisiin tilanteisiin. Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoja, kuten täällä nettihöpötyksissä usein väitetään.

Omassa veneessäni on seuraavat laitteet, joilla voi kutsua apua: hätäraketit, kännykkä, VHF, EPIRB, SSB, satelliittipuhelin. En pidä mitään niistä turhana.

Ei tainnutkaan olla epirb, kun ei sijainti välittynyt.

http://www.raja.fi/lsmv/tiedotteet/1/0/suomalainen_purjevene_vaikeuksissa_chilen_rannikolla_66321

Bossu kirjoitti:

Ei tainnutkaan olla epirb, kun ei sijainti välittynyt.

http://www.raja.fi/lsmv/tiedotteet/1/0/suomalainen_purjevene_vaikeuksissa_chilen_rannikolla_66321

Lue lisää

Voi silti olla EPIRB, joka on sijoitettu veneessä niin, ettei se saa gps-signaalia. Hyvinkin mahdollista, kun kyse ei ollut veneen uppoamisesta. EPIRBin lähetin voi silti saada yhteyden satelliittiin. Onko enää edes saatavana EPIRBejä ilman gps-paikanninta?

IlmanGPSÄÄ kirjoitti:

Voi silti olla EPIRB, joka on sijoitettu veneessä niin, ettei se saa gps-signaalia. Hyvinkin mahdollista, kun kyse ei ollut veneen uppoamisesta. EPIRBin lähetin voi silti saada yhteyden satelliittiin. Onko enää edes saatavana EPIRBejä ilman gps-paikanninta?

Lue lisää

Aha, no sitten se oli se, kun kerran viesti tuli satelliitin kautta. Ei oo kauheesti järkeä tollasessa epirbissä ilman gps:ää...

Bossu kirjoitti:

Aha, no sitten se oli se, kun kerran viesti tuli satelliitin kautta. Ei oo kauheesti järkeä tollasessa epirbissä ilman gps:ää...

Niin, nimensä mukaisesti (Emergency Position-Indicating Radio Beacon) laitteen kyllä olettaisi nimenomaan kertovan paikkansa hätäviestissä.

Epirbtoimii kirjoitti:

Juuri näin. Epirb-hälytyksestä tieto menee sekä paikallisille pelastusorganisaatioille että siihen maahan, jossa epirb on reksteröity. Satelliittipuhelimella on edelleenkin hiukan vaikea hälytellä nopeasti apua, kun pitäisi tietää, mihin nuneroon soittaa. Tietenkin se on pitkillä etäisyyksillä (VHF:n kantaman ulkopuolella) paras vaihtoehto, jos epirbiä ei ole.

Kaiken kaikkiaan järjestelmät täydentävät toisiaan ja sopivat erilaisiin tilanteisiin. Ne eivät ole toistensa vaihtoehtoja, kuten täällä nettihöpötyksissä usein väitetään.

Omassa veneessäni on seuraavat laitteet, joilla voi kutsua apua: hätäraketit, kännykkä, VHF, EPIRB, SSB, satelliittipuhelin. En pidä mitään niistä turhana.

Lue lisää

"Satelliittipuhelimella on edelleenkin hiukan vaikea hälytellä nopeasti apua, kun pitäisi tietää, mihin nuneroon soittaa."
Satelliittiuhelin on pain vastoinb nopein. Numerot on ohjelmoitava sateliittipuhelimeen valmiiksi. Minulla nyt on Bremenin ja Turun meripelastuskeskuksen numerot. Pitaa ehka pistaa pari muutakin. Hatatilanteessa ei tarvitse olla luvanvarainen ja koulutettu radisti yhteyden ottoon, vaan maallikkokin osaa painaa iridiumkannyn nappia.
Turun meripelastuskeskuskin soitti kipparille sateliittipuhelimella.

seppomartti kirjoitti:

"Satelliittipuhelimella on edelleenkin hiukan vaikea hälytellä nopeasti apua, kun pitäisi tietää, mihin nuneroon soittaa."
Satelliittiuhelin on pain vastoinb nopein. Numerot on ohjelmoitava sateliittipuhelimeen valmiiksi. Minulla nyt on Bremenin ja Turun meripelastuskeskuksen numerot. Pitaa ehka pistaa pari muutakin. Hatatilanteessa ei tarvitse olla luvanvarainen ja koulutettu radisti yhteyden ottoon, vaan maallikkokin osaa painaa iridiumkannyn nappia.
Turun meripelastuskeskuskin soitti kipparille sateliittipuhelimella.

Lue lisää

Kerro vielä, miksi Tulimaasta pitäisi hätätilanteessa soittaa Turkuun? Onko se jotenkin parempi ja nopeampi ratkaisu kuin automaattinen DSC-mayday MF-taajuudella tai epirbin laukaiseminen?
Kielitaitokaan ei ole ongelma, jos hätäviestiin ehtii näppäillä hädän syyn.
Sijaintitieto ja kelloaika välittyvät automaattisesti (kunhan GPS on yhdistetty SSB –radioon).
Ymmärrän kyllä, että iridiumilla tai muulla satelliittipuhelimella voi soittaa tallettamiinsa numeroihin, jos haluaa keskusteluyhteyden Suomeen.
Jos vene palaa tai on uppoamassa, voi olla muutakin tekemistä kuin puhelimella soittelu. Kyllä itsellänikin on iridium-puhelin SSB:n ja epirbin lisäksi. Minusta tuntuu, että sinä seppomartti yliarvostat satelliittipuhelinta ja väheksyt GMDSS-hätäjärjestelmää.

SSB on yhä suosittu pitkänmatkanpurjehtijoiden keskuudessa myös siksi, että sillä pidetään yhteyttä muihin purjehtijoihin. Noonsiten sivuilta selvinnee, mikä esim. Patagonian alueella toimivan SSB-netin jaksoluku on.
Joskus valtamerillä lähin apu on toinen purjevene. Tästä tuli omaakin kokemusta, kun olin ylittämässä Intian valtamerta ja erään veneen kippari kuoli sydänkohtaukseen veneensä vessaan. Paniikissa olleelle purjehdustaidottomalle vaimolle järjestyi purjehdustaitoinen gasti SSB-netin välityksellä. Vene navigoi turvallisesti Rodriguekseen, joka oli lähin satama (n. 400 mpk päässä).

PaikkaTieto kirjoitti:

Niin, nimensä mukaisesti (Emergency Position-Indicating Radio Beacon) laitteen kyllä olettaisi nimenomaan kertovan paikkansa hätäviestissä.

Ilman GPS-osaa olevia EPIRB-laitteita myydään vielä (esim. McMurdo E5) vaikka nämä ovat ehkä hiljalleen häviämässa, kun hintaero GPS-varustettuihin on kaventunut.
Vaikka EPIRB ei sisältäisi GPS-osaa, satelliitit paikantavat sen kyllä parin-kolmen mailin tarkkuudella, tähän tosin voi kulua aikaa, väitetään että jopa tunti. GPS:n mukanaolon suurin etu onkin paikantumisen nopeus, muutama minuutti. Tietysti paikannus on myös paljon tarkempi.
EPIRB-hätäkutsu ohjautuu merialueen MRCC-valvontakeskukseen, jossa EPIRB-rekisteröintikannasta katsotaan, millaisesta aluksesta on kyse. On kai MRCC:n harkinnassa, lähetetäänkö heti apua vai yrittävätkö ensin selvittää yhteystietojen avulla soittamalla, montako henkeä aluksessa on ja mikä mahdollisesti on hätänä. Käytännössä tuskin on juurikaan eroa avun nopeudella, hälytetäänkö se EPIRB:n avulla vai Inmarsatilla (osa GMDSS-järjestelmää) tai Iridiumilla esim. Turku-MRCC soittamalla. Soitto ainakin varmistaa sopivan avun saannin.
Sairastapauksessa Iridiumilla soitto on se asiallisempi tapa, EPIRB tulisi oikeastaan laukaista vain aluksen uppoamisvaarassa tai muussa välittömässä hengenvaarassa.
GMDSS-järjestelmään kuuluu paljon muutakin kuin edellä mainittu HF-radio. EPIRB, Inmarsat-satelliittipuhelin, Navtex, DSC-VHF ja vielä AIS (jonka virallisesta asemasta en ole ihan varma) ovat kaikki osia GMDSS-järjestelmästä.

GMDSSjaSSB kirjoitti:

Kerro vielä, miksi Tulimaasta pitäisi hätätilanteessa soittaa Turkuun? Onko se jotenkin parempi ja nopeampi ratkaisu kuin automaattinen DSC-mayday MF-taajuudella tai epirbin laukaiseminen?
Kielitaitokaan ei ole ongelma, jos hätäviestiin ehtii näppäillä hädän syyn.
Sijaintitieto ja kelloaika välittyvät automaattisesti (kunhan GPS on yhdistetty SSB –radioon).
Ymmärrän kyllä, että iridiumilla tai muulla satelliittipuhelimella voi soittaa tallettamiinsa numeroihin, jos haluaa keskusteluyhteyden Suomeen.
Jos vene palaa tai on uppoamassa, voi olla muutakin tekemistä kuin puhelimella soittelu. Kyllä itsellänikin on iridium-puhelin SSB:n ja epirbin lisäksi. Minusta tuntuu, että sinä seppomartti yliarvostat satelliittipuhelinta ja väheksyt GMDSS-hätäjärjestelmää.

SSB on yhä suosittu pitkänmatkanpurjehtijoiden keskuudessa myös siksi, että sillä pidetään yhteyttä muihin purjehtijoihin. Noonsiten sivuilta selvinnee, mikä esim. Patagonian alueella toimivan SSB-netin jaksoluku on.
Joskus valtamerillä lähin apu on toinen purjevene. Tästä tuli omaakin kokemusta, kun olin ylittämässä Intian valtamerta ja erään veneen kippari kuoli sydänkohtaukseen veneensä vessaan. Paniikissa olleelle purjehdustaidottomalle vaimolle järjestyi purjehdustaitoinen gasti SSB-netin välityksellä. Vene navigoi turvallisesti Rodriguekseen, joka oli lähin satama (n. 400 mpk päässä).

Lue lisää

Mitäs kipparin ruumiille tehtiin 400 mpk:n päässä lähimmästä satamasta, sen jälkeen kun saatiin vaimolle varakippari toisesta purjeveneestä?

pitkä.matka kirjoitti:

Mitäs kipparin ruumiille tehtiin 400 mpk:n päässä lähimmästä satamasta, sen jälkeen kun saatiin vaimolle varakippari toisesta purjeveneestä?

Ko. kippari oli menehtynyt ja jäänyt vessaan. Vaimo oli yrittänyt saada ruumista ulos vessasta, mutta kuolonkankeus oli jo kehittynyt. Vessan ovi pidettii lukittuna ja viranomaiset hoitivat asian sataman suojassa. Merellä puhalsi pasaati tasaisesti 12-18 m/s ja oli korkeaa ristiaallokkoa.
Myöhemmin vene purjehdittiin avuliaiden SSB-netissä tutuiksi tulleiden pallonkiertäjien toimesta Durbaniin, joka oli pariskunnan kotikaupunki. Purjehtijatoverit osallistuivat tunnelmallisiin hautajaisiin. Loppu oli kaunis. Menehtynyt kippari oli lähes toteuttanut pariskunnan yhteisen unelman pallonkierrosta, joka jäi vain tuhat mailia vajaaksi. Leski oli hyvin kiitollinen muilta purjehtijoilta saamastaan sympatiasta ja avusta, jota hän sai myöhemmin myös veneen myynnissä. Surulliselle tarinalle tuli onnellisin mahdollinen loppu.
Epäilen, että tarina olisi ollut erilainen ilman SSB-nettiä syntynyttä purjehtijoiden yhteistoimintaa ja avun järjestämistä.
Kerrottakoon vielä, että Peri-Peri nimistä SSB-nettiä ylläpitänyt metereologi kutsui kaikki Intian valtamerta ylittäneet, verkkoyhteydessä olleet purjehtijat "ranchilleen" (pihviä grillattiin ulkona, tarjottiin hyvää punaviiniä ja yöpyminen ranhcilla Durbanin ulkopuolella).

GMDSSjaSSB kirjoitti:

Kerro vielä, miksi Tulimaasta pitäisi hätätilanteessa soittaa Turkuun? Onko se jotenkin parempi ja nopeampi ratkaisu kuin automaattinen DSC-mayday MF-taajuudella tai epirbin laukaiseminen?
Kielitaitokaan ei ole ongelma, jos hätäviestiin ehtii näppäillä hädän syyn.
Sijaintitieto ja kelloaika välittyvät automaattisesti (kunhan GPS on yhdistetty SSB –radioon).
Ymmärrän kyllä, että iridiumilla tai muulla satelliittipuhelimella voi soittaa tallettamiinsa numeroihin, jos haluaa keskusteluyhteyden Suomeen.
Jos vene palaa tai on uppoamassa, voi olla muutakin tekemistä kuin puhelimella soittelu. Kyllä itsellänikin on iridium-puhelin SSB:n ja epirbin lisäksi. Minusta tuntuu, että sinä seppomartti yliarvostat satelliittipuhelinta ja väheksyt GMDSS-hätäjärjestelmää.

SSB on yhä suosittu pitkänmatkanpurjehtijoiden keskuudessa myös siksi, että sillä pidetään yhteyttä muihin purjehtijoihin. Noonsiten sivuilta selvinnee, mikä esim. Patagonian alueella toimivan SSB-netin jaksoluku on.
Joskus valtamerillä lähin apu on toinen purjevene. Tästä tuli omaakin kokemusta, kun olin ylittämässä Intian valtamerta ja erään veneen kippari kuoli sydänkohtaukseen veneensä vessaan. Paniikissa olleelle purjehdustaidottomalle vaimolle järjestyi purjehdustaitoinen gasti SSB-netin välityksellä. Vene navigoi turvallisesti Rodriguekseen, joka oli lähin satama (n. 400 mpk päässä).

Lue lisää

Paljon tuli tarinaa muttei vastausta kysymykseeni, onnistuuko soitto SSB:llä luotettavasti Tulimaasta Turun meripelastuskeskukseen. Kun ei ole omaa kokemusta laitteesta eikä vastausta kuulu niin oletan, ettei pelitä vaikka tuntisi kaikki jaksot, mikä hätätilanteessa ei ole selviö.
"Kerro vielä, miksi Tulimaasta pitäisi hätätilanteessa soittaa Turkuun? Onko se jotenkin parempi ja nopeampi ratkaisu kuin automaattinen DSC-mayday MF-taajuudella tai epirbin laukaiseminen?
Kielitaitokaan ei ole ongelma, jos hätäviestiin ehtii näppäillä hädän syyn."
Tuoreet tapaukset, norjalainen "Kolibri" ja englantilainen "Cheeki Rafiki" olivat yhteydessä kotimaansa meripelastukseen satellittipuhelimilla vaaratilanteen kehittyessä. Suomalaisesta uponneesta Maestro 35:stä en muista, ehkä olivat Englannin VHF alueella. Itse asiassa en muista viime vuosien purjeveneturmista lukiessani törmänneeni mainintaan, että meripelastustoimet olisivat aktivoitu SSB- radiolla.

seppomartti kirjoitti:

Paljon tuli tarinaa muttei vastausta kysymykseeni, onnistuuko soitto SSB:llä luotettavasti Tulimaasta Turun meripelastuskeskukseen. Kun ei ole omaa kokemusta laitteesta eikä vastausta kuulu niin oletan, ettei pelitä vaikka tuntisi kaikki jaksot, mikä hätätilanteessa ei ole selviö.
"Kerro vielä, miksi Tulimaasta pitäisi hätätilanteessa soittaa Turkuun? Onko se jotenkin parempi ja nopeampi ratkaisu kuin automaattinen DSC-mayday MF-taajuudella tai epirbin laukaiseminen?
Kielitaitokaan ei ole ongelma, jos hätäviestiin ehtii näppäillä hädän syyn."
Tuoreet tapaukset, norjalainen "Kolibri" ja englantilainen "Cheeki Rafiki" olivat yhteydessä kotimaansa meripelastukseen satellittipuhelimilla vaaratilanteen kehittyessä. Suomalaisesta uponneesta Maestro 35:stä en muista, ehkä olivat Englannin VHF alueella. Itse asiassa en muista viime vuosien purjeveneturmista lukiessani törmänneeni mainintaan, että meripelastustoimet olisivat aktivoitu SSB- radiolla.

Lue lisää

Tässä on pari tapausta:

http://www.sailblogs.com/member/ortiz/

http://www.cruisingworld.com/double-handed-crew-rescued-indian-ocean

Pari juttua: Eikö nimenomaan veneen satelliittipuhelimeen soitettu eikä toisinpäin? Lisäksi, jos veneessä oli jo sähkölaitteita sekä purjeita hajalla niin ei olisi mahdotonta, että vhf olisi kärsinyt myös. Sohvalta käsin on helppo arvioida optimiratkaisua, mutta hädän hetkellä sitä luksusta ei ole ja olosuhteet voivat pakottaa erikoisiinkin ratkaisuihin, mutta ei se siitä huonoa tee.

Yleisestihän tärkeintä on, että pelastettava saatiin pelastettua ja satelliittipuhelimella oli tähän osansa.

satluuri kirjoitti:

Pari juttua: Eikö nimenomaan veneen satelliittipuhelimeen soitettu eikä toisinpäin? Lisäksi, jos veneessä oli jo sähkölaitteita sekä purjeita hajalla niin ei olisi mahdotonta, että vhf olisi kärsinyt myös. Sohvalta käsin on helppo arvioida optimiratkaisua, mutta hädän hetkellä sitä luksusta ei ole ja olosuhteet voivat pakottaa erikoisiinkin ratkaisuihin, mutta ei se siitä huonoa tee.

Yleisestihän tärkeintä on, että pelastettava saatiin pelastettua ja satelliittipuhelimella oli tähän osansa.

Lue lisää

"Pari juttua" on tässä keskustelussa muutenkin mennyt sekaisin.

Yksi keskustelulinja on keskittynyt pohdiskelemaan suomalaisveneen ongelmia ja sitä, millä viestiyhteyksillä juuri se venekunta sai tarvitsemansa avun hätäänsä, terveyspulmaansa yms.

Toinen keskustelulinja on käsitellyt pitkien etäisyyksien hätäviestintää yleiseltä kannalta. Itse "syyllistyin" tähän jälkimmäiseen teemaan ja puolustin GMDSS-järjestelmän mukaista hätäviestintää sekä MF/DSC-radiota osana GMDSS-järjestelmää ottamatta mitään kantaa suomalaisveneen merihädän luonteeseen tai ongelmien ratkaisuun.

Minusta oli ja on turha kehittää "vastakkainasettelua" satelliitti-kännykän ja toisaalta MF/HF-radion GPS-epirbin välille. Oman kokemukseni mukaan useimmissa valtameriveneissä on sekä MF/HF-radio (GMDSS-vaatimukset täyttävä DSC-SSB, SSB ilman DSC:tä tai HAM-amatööriradio) että iridium-satelliittipuhelin. GPS-epirb lienee nykyisin vakiovaruste. Ei kannata väheksyä sitäkään, että valtamerillä seilaavat purjehtijat pitävät keskinäisiä yhteyksiä MF/HF-radioillaan tai kuuntelevat purjehtijoiden "SSB-nettiä". Radioyhteys on turvallisuustekijä. Kaveria ei jätetä pulaan!

pitkä.matka kirjoitti:

Mitäs kipparin ruumiille tehtiin 400 mpk:n päässä lähimmästä satamasta, sen jälkeen kun saatiin vaimolle varakippari toisesta purjeveneestä?

ARC:n eläkekippareista joku kuolee., ei ihan joka vuosi mutta on kai tavanomaista. 400 vrk= 2-3 vrk ruumis viettää jätesäkeissä tehdyssä pussissa kunnen saavutaan viranomaisten luo.. Pitemmät matkat ovat miehistölle rankkoja. Pitäisi ottaa takaisin käytäntöön merellä hautaus ja siihen ymmärtääkseni kipparilla on oikeus.

Kauhea autocorrect: "sairastuja" muuttui muotoon "sairastui ja..."