Kun olen selaillut kaupallisten aurinkokeräimien sivuja, niin juolahti mieleen, että voisin itsekin kokeilla vastaavaa:
http://www.ewarco.fi/hybridilammitys/ewa-solar
Itselläni on puolitoistakerroksinen talo, jonka harja on melko tarkalleen lounas-koillinen suunnassa. Nykyisin ilmanvaihdon tuloilma otetaan koillispäädystä. Olen ajatellut, että rakennan lounaispäädyn harjan alle vähän samanlaisen lämmöntalteenottimen kuin edellisessä linkissä eli laitan metrin puolentoista korkean polykarbonaattilevyn 5-10 senttimetrin päähän seinästä päätykolmioon ja tuloilmaritilän sen alle aivan harjan alapuolelle.
Ohjaukseksi olen ajatellut aivan yksinkertaista termostaattiohjattua peltiohjausta, eli kun tuloilman lämpötila ennen jälkilämmitystä on esimerkiksi alle 18 astetta, ilma otetaan lounaispäädystä, muulloin koillispäädystä. Lisäksi ohjauksessa voisi olla ns. kesäasento, jolla systeemi pakotettaisiin ottamaan ilma aina koillispäädystä. Värähtelyjen välttämiseksi voisi käyttää anturia, jolla on melkoinen hitaus.
Onko kukaan viritellyt taloonsa vastaavia systeemejä ja mitkä ovat olleet kokemukset?
http://www.ewarco.fi/hybridilammitys/ewa-solar
Itselläni on puolitoistakerroksinen talo, jonka harja on melko tarkalleen lounas-koillinen suunnassa. Nykyisin ilmanvaihdon tuloilma otetaan koillispäädystä. Olen ajatellut, että rakennan lounaispäädyn harjan alle vähän samanlaisen lämmöntalteenottimen kuin edellisessä linkissä eli laitan metrin puolentoista korkean polykarbonaattilevyn 5-10 senttimetrin päähän seinästä päätykolmioon ja tuloilmaritilän sen alle aivan harjan alapuolelle.
Ohjaukseksi olen ajatellut aivan yksinkertaista termostaattiohjattua peltiohjausta, eli kun tuloilman lämpötila ennen jälkilämmitystä on esimerkiksi alle 18 astetta, ilma otetaan lounaispäädystä, muulloin koillispäädystä. Lisäksi ohjauksessa voisi olla ns. kesäasento, jolla systeemi pakotettaisiin ottamaan ilma aina koillispäädystä. Värähtelyjen välttämiseksi voisi käyttää anturia, jolla on melkoinen hitaus.
Onko kukaan viritellyt taloonsa vastaavia systeemejä ja mitkä ovat olleet kokemukset?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sellainen mielikuva, että auringonsäteilyn energiamäärä on kuukaudessa luokkaa 25kWh/m2/ kk pimeimpinä 4kk aikana. Tuo tekisi yhteensä 100kWh, jos pinta- ala on neliön.
Jos käytössä on LTO, jonka tuloilmahyötysuhde on vaikka 2/3, niin kyseisestä energiasta saadaan 1/3 hyödyksi, eli n. 30kWh.
Neljän kuukauden aika tämä tekee siis rahassa n. 4€, eli euron kuukaudessa. Tällöin oletetaan, että auringonsäteilystä 100% saadaan talteen, eli se ei luovuta lämpöä kuin raitisilmaan eikä laite varjosta talon seinää.
Mitä kokemusta tällaisesta pitäisi löytyä? Kukaan ei pysty mittaamaan noin olematonta hyötyä ilman, että se ei menisi mittaustarkkuuksien heittoihin ja saisi lopputulokseksi jotain muuta kuin tasan 0.
Jos härvelin pinta- ala on 10m2 voisi jo jotain mitattavaa tulosta saada aikaiseksi. Tuollaisella laitteella voisi käytännössä saada muutamia euroja säästöä kuukaudessa.
Käytä aikaasi jonkin verran teoreettiseen laskemiseen.
Kuika suuri on lto koneesi ilmavita?
Kuinka paljon keskimäärin ilman pitäisi lämmetä lämmönvaihtimessa?
Laske lämmönvaihtimen pinta-ala.
Huomaat hyvin pian miksei näitä ole rakennettu enempää.