Palveleva Mhy

Metsänomistajalle jäi metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta paha maku. Olisiko pitänyt asioida suoraan suuren metsäyhtiön kanssa?

Maalla asuva "kaupunkilaismetsänomistaja" Tom Sukanen kertoo mielipidekirjoituksessaan kokemuksistaan metsätalouden ruohonjuuritasolta. Hänen perheelleen on kertynyt vajaat 50 hehtaaria kahdessa kunnassa, Uudellamaalla ja Viitasaarella, ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset ovat toteuttaneet niillä hakkuita viime vuonna.

"Ensiksi mainitulla vajaalla 20 hehtaarilla on Eteläinen metsänhoitopiiri toteuttanut metsän hakkuuta ja jälkimmäisellä Keski-Suomen mhy nuoren metsän ensimmäistä perkausta energiapuuksi. Uudenmaan palstan osalta tuli mhy:ltä edes jonkinlainen tilitys, mitä valtakirjan nojalla on tehty. Eri puulajien osalta oli merkitty ylimalkaisesti, kukin riveittäin, korjuukulut ja heidän ottamansa palkkiot", Sukanen kirjoittaa.

"Tulopuolelle oli merkitty noin 20 000 euroa (alv 0). Metsänhoitoyhdistyksen ottamat kulut ja palkkiot olivat yhteensä noin 17 000 euroa. Viivan alle jäi 3 000 euroa. Mhy:n mielestä tämä ehkä riittää metsän istutuskuluihin – jos itse tekee työt."

Toinen hakkuu oli Viitasaarella Sukasen mukaan vielä mielenkiintoisempi tapaus. Valtakirjan saamiseksi mhy oli arvioinut hakkuuhankkeen jäävän plussan puolelle.

"Tammikuussa 2016 tulee metsänomistajalle mhy:stä lappu, jossa kaksi riviä. Siitä ilmenee, että projekti oli aivan eriluonteinen. Myyntituloja mhy:lle oli kertynyt energiapuun myyntinä noin 30 000 euroa (alv 0). Toisella rivillä lukee kuitatut palkkiot/kulut, sentilleen sama summa, sekä ohje rivien laitosta veroilmoitukseen", Sukanen kuvailee.

"Tämä on kai heidän käsityksensä tilityksestä. Tästä energiapuun myynnistä ja siitä koituvasta verraten merkittävästä tulosta ei ollut puhetta, kun valtakirjaa kinuttiin – toki jälkikäteen olisi tullut ymmärtää ja olla tarkempi - mutta luottamus sokaisee joskus."

Saatuaan mielestään puutteellisen ilmoituksen Sukanen vaati mhy:ltä tilitystä, mutta hänelle vastattiin ettei sitä voida tehdä rahojen "mentyä eri paikkoihin".

"Ymmärrän kulujen kertymisen ja palkkion saamisen, mutta valtuuttajalla on oikeus tilitykseen", Sukanen huomauttaa.

"Yhteenveto: iso vaiva, metsänmyynnistä tulee vain kuluja, paha maku suuhun ja höynäytetyksi tulemisen autuas tunne. Luottamus on mennyt, jos se ketään kiinnostaa."

"Tuttu maanviljelijä sanoi heti kokemuksistani, että suoraan metsäyhtiön miehen kanssa asioiden jotain voisi jäädä viivan alle."