merikelpoinen 28-30 jalkainen purjevene

alle 20 000e

...tai MP 30

Samalla perusteella sitten voi listaan lisätä Inferno 29:n ja Marino Mustangin. Niilläkin on selvitty pitkistä valtamerimatkoista. Marino tosin tarvitsi ulkopuolista apua ja kaatuikin matkalla, joten ehkei se kelpaa. Inferno 29:llä kuitenkin tehtiin varsin pitkä reissu Suomesta Suomeen.

Eiköhän lähes kaikki 28-30 jalkaiset purjeveneet ole "merikelpoisia avomeriolosuhteisiin". Pois jäävät lähinnä puhtaasti ratakilpailuun tai muuten rannikolle tehdyt veneet. Tietysti itsetyhjentyvän avotilan tai kaiteiden puute voi tehdä veneen merikelpoisuudesta avomerellä kyseenalaisen.

Vene-lehden sivuilla on lista maailman ympäri purjehtineista suomalaisista. Siellä on myös Inferno 29 Felissa 1999-2002: http://venelehti.fi/jutut/pallon-kiertanyt-63-suomalaisvenetta/

Joakim1 kirjoitti:

Samalla perusteella sitten voi listaan lisätä Inferno 29:n ja Marino Mustangin. Niilläkin on selvitty pitkistä valtamerimatkoista. Marino tosin tarvitsi ulkopuolista apua ja kaatuikin matkalla, joten ehkei se kelpaa. Inferno 29:llä kuitenkin tehtiin varsin pitkä reissu Suomesta Suomeen.

Eiköhän lähes kaikki 28-30 jalkaiset purjeveneet ole "merikelpoisia avomeriolosuhteisiin". Pois jäävät lähinnä puhtaasti ratakilpailuun tai muuten rannikolle tehdyt veneet. Tietysti itsetyhjentyvän avotilan tai kaiteiden puute voi tehdä veneen merikelpoisuudesta avomerellä kyseenalaisen.

No kyllä Allegro 27 ja LaurinKoster 28 on oikeasti turvallisia Bluewater paatteja toisin kuin Inferno 29 jolla pallon kiertäneet itsekkin hirvitteli olleensa olosuhteissa joihin Inferno ei ollut tarkoitettu. Elikkä ei listalla näitä samaan kategoriaan, kiitos.

1979 Fastnetin ongelmaveneet ovat varsin spesifinen joukko IOR-veneitä, joita ei taida Suomessa koskaan ollutkaan kuin muutama. Ne olivat siis 70-luvun lopun IOR-optimoituja veneitä ja yksi suuri ongelma oli peräsinakselit, joissa oli keksitty yhdistää hiilikuitua ja titaania/alumiinia huonoin seurauksin.

Aiemmat IOR-veneet on suunniteltu toisin ja 80-luvun IOR-veneissä, joita Suomessa on paljon, on Fastnetin opit jo mukana.

Maston kannalta kova tuuli alkaa viimeistään 8 m/s kohdalla. Tuolloin on jo täydet voimat käytössä. Kovemmalla tuulella vähennetään tehoja tai pienennetään purjeita, joten rasitukset mastossa eivät kasva. Toki aallokko ja kaatumiset ovat toinen juttu. Siksi ei ole mitenkään kummallista, että mastoja katkeaa jo 8-12 m/s tuulessa, välillä heikommassakin. Lähes aina syynä on jonkun helan pettäminen väsymisen seurauksena eli kyse on huonosta helasta (mm. Seldenin vanttihela mastossa on mennyt monesta veneestä) tai huonosta ylläpidosta (ei olla havaittu murtumaa tms.) eikä siitä että koko venemalli olisi merikelvoton.

Avomeri on aika epämääräinen käsite, kuten sanoitkin. Avomeri ei ole sama kuin valtameri, puhumattakaan valtamerien ääriolosuhteista, kuten Kap Horn ja vastaavat.

"Suomen avomeripurjehduskisoissa ammattipurjehtijoilla..."

Tässä määritelmässä on minusta kyllä jotain pielessä? :-)

Joakim1 kirjoitti:

1979 Fastnetin ongelmaveneet ovat varsin spesifinen joukko IOR-veneitä, joita ei taida Suomessa koskaan ollutkaan kuin muutama. Ne olivat siis 70-luvun lopun IOR-optimoituja veneitä ja yksi suuri ongelma oli peräsinakselit, joissa oli keksitty yhdistää hiilikuitua ja titaania/alumiinia huonoin seurauksin.

Aiemmat IOR-veneet on suunniteltu toisin ja 80-luvun IOR-veneissä, joita Suomessa on paljon, on Fastnetin opit jo mukana.

Maston kannalta kova tuuli alkaa viimeistään 8 m/s kohdalla. Tuolloin on jo täydet voimat käytössä. Kovemmalla tuulella vähennetään tehoja tai pienennetään purjeita, joten rasitukset mastossa eivät kasva. Toki aallokko ja kaatumiset ovat toinen juttu. Siksi ei ole mitenkään kummallista, että mastoja katkeaa jo 8-12 m/s tuulessa, välillä heikommassakin. Lähes aina syynä on jonkun helan pettäminen väsymisen seurauksena eli kyse on huonosta helasta (mm. Seldenin vanttihela mastossa on mennyt monesta veneestä) tai huonosta ylläpidosta (ei olla havaittu murtumaa tms.) eikä siitä että koko venemalli olisi merikelvoton.

Avomeri on aika epämääräinen käsite, kuten sanoitkin. Avomeri ei ole sama kuin valtameri, puhumattakaan valtamerien ääriolosuhteista, kuten Kap Horn ja vastaavat.

>>Avomeri on aika epämääräinen käsite

Sen takia ei pitäisikän sanoa, että lähes kaikki 28-30 jalkaiset purjeveneet ovat merikelpoisia avomeriolosuhteisiin. Ainakaan määrittelemättä "avomerta".
Etenkään sillä arvostuksella, jonka sinä olet ansaitusti hankkinut tällä foorumilla.

Mitä itse tarkoitit (mutta et sanonut) avomerellä, kun annoit siunauksen lähes kaikille 28-30 jalkaisille?

Wikipedian mukaan avomeri on meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta.

RiskiOtto kirjoitti:

>>Avomeri on aika epämääräinen käsite

Sen takia ei pitäisikän sanoa, että lähes kaikki 28-30 jalkaiset purjeveneet ovat merikelpoisia avomeriolosuhteisiin. Ainakaan määrittelemättä "avomerta".
Etenkään sillä arvostuksella, jonka sinä olet ansaitusti hankkinut tällä foorumilla.

Mitä itse tarkoitit (mutta et sanonut) avomerellä, kun annoit siunauksen lähes kaikille 28-30 jalkaisille?

CE-merkintä antaa mielestäni aika hyvän vastauksen avomerelle:
B. Avomeri (Off shore). Merkitsevä aallonkorkeus
alle 4 m. Meillä avomeri tarkoittaa lähinnä
Itämerta ja sen avoimia osia selvästi rannikon
ulkopuolella.
A. Valtameri (Ocean). Merkittävä aallonkorkeus
ylittää 4 m ja matka suojaan rannikolle
kestää jopa useita vuorokausia tai viikkoja.

28-30 jalkaisista aika harva pääsee A-luokkaan, mutta B-luokkaan lähes kaikki.

Joakim1 kirjoitti:

CE-merkintä antaa mielestäni aika hyvän vastauksen avomerelle:
B. Avomeri (Off shore). Merkitsevä aallonkorkeus
alle 4 m. Meillä avomeri tarkoittaa lähinnä
Itämerta ja sen avoimia osia selvästi rannikon
ulkopuolella.
A. Valtameri (Ocean). Merkittävä aallonkorkeus
ylittää 4 m ja matka suojaan rannikolle
kestää jopa useita vuorokausia tai viikkoja.

28-30 jalkaisista aika harva pääsee A-luokkaan, mutta B-luokkaan lähes kaikki.

Tuo jaottelu on hyvä lähtökohta. Mutta puhutaanko tuossa hyvin harvoin esiintyvästä maksimista aallonkorkeudesta vai jollain tavalla normaalista, suht koht yleisesti/mahdollisesti esiintyvästä? ...toisaalta se jää kait kipparin päätöksen varaan että missä purjehtii, CE vain jakaa veneitä eri luokkiin.

Ja mihinhän mahtaa kuulua alue, jolla aallonkorkeus on yli 4m, mutta rannikolle on lyhyt matka. Luulisi että vaikka Biskajalla tai Irlannin merellä ainakin osittain olisi näin ?

Muistanko oikein, että CE-merkintä ei veneitä luokitellessaan ota mitään kantaa esim. runkomuotoon, joka nyt on kuitenkin merikelpoisuuden ensimmäisiä lähtökohtia?

Joakim1 kirjoitti:

CE-merkintä antaa mielestäni aika hyvän vastauksen avomerelle:
B. Avomeri (Off shore). Merkitsevä aallonkorkeus
alle 4 m. Meillä avomeri tarkoittaa lähinnä
Itämerta ja sen avoimia osia selvästi rannikon
ulkopuolella.
A. Valtameri (Ocean). Merkittävä aallonkorkeus
ylittää 4 m ja matka suojaan rannikolle
kestää jopa useita vuorokausia tai viikkoja.

28-30 jalkaisista aika harva pääsee A-luokkaan, mutta B-luokkaan lähes kaikki.

Allegro 27 pääsee !

RiskiOtto kirjoitti:

Tuo jaottelu on hyvä lähtökohta. Mutta puhutaanko tuossa hyvin harvoin esiintyvästä maksimista aallonkorkeudesta vai jollain tavalla normaalista, suht koht yleisesti/mahdollisesti esiintyvästä? ...toisaalta se jää kait kipparin päätöksen varaan että missä purjehtii, CE vain jakaa veneitä eri luokkiin.

Ja mihinhän mahtaa kuulua alue, jolla aallonkorkeus on yli 4m, mutta rannikolle on lyhyt matka. Luulisi että vaikka Biskajalla tai Irlannin merellä ainakin osittain olisi näin ?

Muistanko oikein, että CE-merkintä ei veneitä luokitellessaan ota mitään kantaa esim. runkomuotoon, joka nyt on kuitenkin merikelpoisuuden ensimmäisiä lähtökohtia?

Rannan läheisyys tietysti tarkoittaa sitä, että satamaan on lyhyt matka ja sinne ehditään suojaan ennen kuin aallokko nousee kohtuuttomaksi ko. veneelle, jos keli pahenee. 4 m merkitsevä aallonkorkeus ei kuitenkaan ihan hetkessä ylity.

Runkomuoto vaikuttaa veneen itseoikaisukulmaan, varalaitaan jne., jotka vaikuttavat CE-merkinnän vaatimuksiin. Mukavuuteen aallokossa CE-merkintä ei ota kantaa.

Tuosta Fastnetista piti vielä mainita, että hyvin harva vene siellä haaksirikkoutui tai upposi. Moni kuoli pelastuslauttoihin ja myrskyn jälkeen hylätty vene löytyi kelluvana. Mielestäni tärkein oppi tuosta katastrofista oli se, että venettä ei kannata jättää ennen kuin on pakko tai pääsee turvaan (helikopteri tms.).

Joakim1 kirjoitti:

1979 Fastnetin ongelmaveneet ovat varsin spesifinen joukko IOR-veneitä, joita ei taida Suomessa koskaan ollutkaan kuin muutama. Ne olivat siis 70-luvun lopun IOR-optimoituja veneitä ja yksi suuri ongelma oli peräsinakselit, joissa oli keksitty yhdistää hiilikuitua ja titaania/alumiinia huonoin seurauksin.

Aiemmat IOR-veneet on suunniteltu toisin ja 80-luvun IOR-veneissä, joita Suomessa on paljon, on Fastnetin opit jo mukana.

Maston kannalta kova tuuli alkaa viimeistään 8 m/s kohdalla. Tuolloin on jo täydet voimat käytössä. Kovemmalla tuulella vähennetään tehoja tai pienennetään purjeita, joten rasitukset mastossa eivät kasva. Toki aallokko ja kaatumiset ovat toinen juttu. Siksi ei ole mitenkään kummallista, että mastoja katkeaa jo 8-12 m/s tuulessa, välillä heikommassakin. Lähes aina syynä on jonkun helan pettäminen väsymisen seurauksena eli kyse on huonosta helasta (mm. Seldenin vanttihela mastossa on mennyt monesta veneestä) tai huonosta ylläpidosta (ei olla havaittu murtumaa tms.) eikä siitä että koko venemalli olisi merikelvoton.

Avomeri on aika epämääräinen käsite, kuten sanoitkin. Avomeri ei ole sama kuin valtameri, puhumattakaan valtamerien ääriolosuhteista, kuten Kap Horn ja vastaavat.

Masto mitoitetaan veneen jäykkyyden mukaan. Laskennassa käytetään oikaisevaa momenttia 30 asteen kallistuksella. Siitä lasketaan vanttien voimat ja maston aiheuttama kompressio. Kaavassa oikaiseva momentti 30 asteessa (RM30) jaetaan saalinkien leveydellä. Tästä seuraa, että valtamerikelpoisin masto on leveillä saalingeilla, joissa vantit kiinnittyvät laitoihin. Kun oikaiseva momentti on pieni, esim. Inferno 29:ssä, voimat rikissä ovat myös melko pieniä.

En oikein ymmärrä päätelmääsi. Leveillä saalingeilla ja rusteilla voidaan toki käyttää hieman ohuempia vantteja ja ehkä jopa ohuempaa mastoprofiilia, mutta miksi se johtaisi suoraan parempaan merikelpoisuuteen. Molemmissa käytetään yleensä samoja varmuuskertoimia mitoitukselle.

RiskiOtto kirjoitti:

Tuo jaottelu on hyvä lähtökohta. Mutta puhutaanko tuossa hyvin harvoin esiintyvästä maksimista aallonkorkeudesta vai jollain tavalla normaalista, suht koht yleisesti/mahdollisesti esiintyvästä? ...toisaalta se jää kait kipparin päätöksen varaan että missä purjehtii, CE vain jakaa veneitä eri luokkiin.

Ja mihinhän mahtaa kuulua alue, jolla aallonkorkeus on yli 4m, mutta rannikolle on lyhyt matka. Luulisi että vaikka Biskajalla tai Irlannin merellä ainakin osittain olisi näin ?

Muistanko oikein, että CE-merkintä ei veneitä luokitellessaan ota mitään kantaa esim. runkomuotoon, joka nyt on kuitenkin merikelpoisuuden ensimmäisiä lähtökohtia?

Tuossa sanotaan selvästi "merkitsevä aallonkorkeus". Ja sehän on selkeästi määritelty asia.

Joakim1 kirjoitti:

En oikein ymmärrä päätelmääsi. Leveillä saalingeilla ja rusteilla voidaan toki käyttää hieman ohuempia vantteja ja ehkä jopa ohuempaa mastoprofiilia, mutta miksi se johtaisi suoraan parempaan merikelpoisuuteen. Molemmissa käytetään yleensä samoja varmuuskertoimia mitoitukselle.

No sehän on selkeä homma. Mitä kapeammat saalingit, sitä monimutkaisempi rikistä on tehtävä, esim. vanhat IOR-veneet, joissa piti pystyä jalustamaan 150 % genoa mahdollisimman sisään. Samalla haluttiin vielä notkea masto ohkaisesta profiilista. Leveillä saalingeilla ja paksulla putkella voidaan pärjätä yhdelläkin saalinkiparilla. Kapeilla saalingeilla joudutaan lisäämään saalinkien määrää, jotta vanteista ei tulisi järkyttävän paksuja. Avomerellä rikistä halutaan mahdollisimman yksinkertainen. Nykyveneissä saalingit tulevat yleensä laitaan, kun keulapurjeena on useimmiten fokka. Rakenteista voidaan tehdä yksinkertaisempia ja halvempia, esim. Bavaria 40. Hinta onkin varmaan tärkein ohjaava tekijä. Samoin purjehduksen yksinkertaisuus ja helppous.

minimissään kirjoitti:

Wikipedian mukaan avomeri on meren alue, jossa maata ei ole näkyvissä mistään suunnasta.

Eli noin 10nm rannasta 😄

Pelastusvene. Optimistijolla ei ole merikelpoinen avomerelle, h-vene on vain varauksin jotenkin avomerikelpoinen.

Ollampa sitä nyt ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia ihan itse.
Tarkoitin vain sitä että, täällä kyllä keskustellaan siitä mitä on avomerikelpoisuus, peräsinakseleista ja CE-merkinnöistä jne. Ymmärtääkseni aloittaja (joka muuten en ole) kysyi merikelpoisia 28-30jalkaisia venemalleja avomerelle. Ei esim. sitä, miten määritellään avomeri.
Se ei ainakaan minua kiinnosta, mutta se kiinnostaa mitä tuon kokoluokan venemerkkejä pidetään merikelpoisina. Uskoisin asian kiinnostavan monia muitakin.
Tässä on käynyt niin, että kun ei osata vastata ketjun aloittajan kysymykseen, niin sitten kirjoitellaan jostain ihan muusta mistä ehkä tiedetään vähän. Ja se ei taas ainakaan minua kiinnosta.

Turhaalätinää kirjoitti:

Ollampa sitä nyt ahdasmielisiä ja suvaitsemattomia ihan itse.
Tarkoitin vain sitä että, täällä kyllä keskustellaan siitä mitä on avomerikelpoisuus, peräsinakseleista ja CE-merkinnöistä jne. Ymmärtääkseni aloittaja (joka muuten en ole) kysyi merikelpoisia 28-30jalkaisia venemalleja avomerelle. Ei esim. sitä, miten määritellään avomeri.
Se ei ainakaan minua kiinnosta, mutta se kiinnostaa mitä tuon kokoluokan venemerkkejä pidetään merikelpoisina. Uskoisin asian kiinnostavan monia muitakin.
Tässä on käynyt niin, että kun ei osata vastata ketjun aloittajan kysymykseen, niin sitten kirjoitellaan jostain ihan muusta mistä ehkä tiedetään vähän. Ja se ei taas ainakaan minua kiinnosta.

hyvä pointti !!

sakartux kirjoitti:

hyvä pointti !!

Se taas on erittäin huono pointti arvioida muiden kirjoituksia sen perusteella, mikä itseä kiinnostaa.

huono.pointti kirjoitti:

Se taas on erittäin huono pointti arvioida muiden kirjoituksia sen perusteella, mikä itseä kiinnostaa.

Oli hyvä kirjoitus hei haloooo!!! Suomalaiset on juntteja !!!

Jos tarkkoja ollaan, sekoitit nyt S&S:n venemallit toisiinsa!
S&S 6.6 oli se Antinojan vanhempi versio, jossa on tasainen kansi ja pieni kuplamainen ruffi. Mallimerkinnän numero 6.6 oli sen aikainen IOR mittaluku "puolitonnareiden" luokassa. Sparkman&Stephensin design-luettelossa S&S 6.6:n suunnittelunumero on 2042.1 ja -vuosi 1970, asiakas: Eino Antinoja. http://www.sparkmanstephens.info/img/full/51dae669cdfb2.jpg
Mainitsemasi Myyrimaan ja Louhijan veneet olivat mallia S&S 6.6.

Design no. 2042 oli englantilaiselle veistämölle samana vuonna (1970) suunniteltu She 31, jonka syväys oli hiukan pienempi kuin S&S 6.6:ssa.

Antilla 30 -version kansi on kupera eikä tasainen:
https://s-media-cache-ak0.pinimg.com/736x/93/b7/17/93b717d17e57b1e4bfd4b52256ec27f0.jpg

S&S 30 on eri vene! Ensimmäinen S&S 30-versio oli puuvene vuodelta 1935 (design no. 0097).
Lasikuituinen S&S 30 on design no. 2014 vuodelta 1969.: LOA 29.87, DWL 21.00, B 9.00, D 5.42.
S&S 6.6:n (design no. 2042,1) vastaavat mitat ovat kyllä aika lähellä S&S 30:n vastaavia mittoja: LOA 30.00, DWL 22.37, B 9.29, D 5.47 ft. Runkomuodossa on IOR-mittasäännön vaikutteita.

S&S 30:stä on tehty moderni versio, design no. 0097-c2 (v. 2011).
Tiedot ja kuvat löytyvät täältä:
http://www.ss-30.com

Kiitokset tarkennuksesta. Tarkoitukseni oli lähinnä korostaa, että 6.6. ja Antilla ovat rungoltaan käytännössä samoja pursia ja perustuvat pitkälle lasikuituisen S&S 30-konstruktioon. Mutta pieniä eroja rungossa tosiaan on, puhumattakaan kansirakennelmista. Käsittääkseni Antillassa on myös hieman enemmän painoa kölissä verrattuna 6.6.:een. Samoin trimmievä puuttuu.

Mutta perusviestini oli siis se, että perinteiset lasikuidusta valmistelut kolmikymppiset S&S:t ovat tuhdisti tehtyjä ja merikelpoisia pursia. Takila on yksikertainen toppi ja rakenteet pysyvät kasassa. Antillassa istuinkaukalon ergonomia on 6.6:a parempi, mutta vastaavasti kansi liikenteellisesti hankalampi. Sympaattisia pursia kumpikin.

SS30 kirjoitti:

Kiitokset tarkennuksesta. Tarkoitukseni oli lähinnä korostaa, että 6.6. ja Antilla ovat rungoltaan käytännössä samoja pursia ja perustuvat pitkälle lasikuituisen S&S 30-konstruktioon. Mutta pieniä eroja rungossa tosiaan on, puhumattakaan kansirakennelmista. Käsittääkseni Antillassa on myös hieman enemmän painoa kölissä verrattuna 6.6.:een. Samoin trimmievä puuttuu.

Mutta perusviestini oli siis se, että perinteiset lasikuidusta valmistelut kolmikymppiset S&S:t ovat tuhdisti tehtyjä ja merikelpoisia pursia. Takila on yksikertainen toppi ja rakenteet pysyvät kasassa. Antillassa istuinkaukalon ergonomia on 6.6:a parempi, mutta vastaavasti kansi liikenteellisesti hankalampi. Sympaattisia pursia kumpikin.

Trimmievä jäi pois kahdesta syystä. Se oli kallis valmistaa ja lisäksi mittasääntö rankaisi siitä. Joissakin S&S 6,6:sissa trimmievä laminoitiin liikkumattomaksi ja mekanismi poistettiin. En tiedä oliko tavoitteena mittaluvun alennus vai pohjakosketusvaurion korjaus. Se oliko Antilla 30:n sitloodan erogonomia "parempi", on varmaankin makuasia. Itse pidin S&S 6,6 pienempää sitloodaa parempana.
Kölipainon mahdollista eroa en tiedä. Antilla 30:n masto oli kevyempi ja hieman korkeampi kuin S&S 6,6:ssa. Oman muistikuvani mukaan S&S 6,6:n lyijykölin paino oli 1860kg (n.50% uppoumasta).

Myyrinmaan vanha S&S 6,6 pallonkiertovene Dike näkyy muuten olevan myyntilistoilla (en tiedä monesko omistaja nykyinen on):
http://www.nettivene.com/en/purjevene/antilla/601712

Sen verran vielä sitloodista, että 6.6:n ja Antillan erot ovat tosiaan makuasioita. 6.6:n lootaan mahtuu kunnolla työskentelemään vain pari tyyppiä. Vastaavasti kansi toimii paremmin ja salongissa on enemmän tilaa. Antillan loota on selvästi tilavampi ja siinä on aika hyvin tilaa neljällekin sählääjälle. Kupera kansi vaatii vähän totuttelua, samoin sisätilojen toimivuudesta voidaan olla eri mieltä. Antilloja on tosin tehty erilaisilla sisutuksilla ja erilaisiin tarpeisiin. Hyviä veneistä joka tapauksessa kumpikin.

Varmastikin on näin, jos tarkoitetaan keskustelun avaajan nimimerkkiin sisältyvää vinkkiä Ahvenanmaasta tai sen kiertämisestä. Siihen tarkoitukseen vanha puufolkkari tai h-vene ovat riittävän merikelpoisia.
On aivan eri asia, jos merikelpoisuutta haetaan vaikkapa Shetlannin saarten tai Brittein saarten ympäri purjehtimiseen. Avomeri siellä on eri asia kuin kesäisellä Kihdillä tai Ahvenenmeren ylityksillä.

Juuri tätäkin tarkoitin kun vertasin kotivesiä Itämerta kauempana olevaan avomereen ja purjehdusta siellä.
Jos suunnittelet tekeväsi non-stop etappeja Itämeren yli, esim. Hangosta suoraan Kieliin, hae venettä, jossa on valmiina autopilotti ja meripunkat. Jos teet Itämeren ylityksesi kahden tai useamman pysähdyksen taktiikalla, avomerietappien pituudet jäävät sen verran lyhyiksi, että pärjäät ilman niitä. Jos purjehdit päivämatkoilla rannikkoja pitkin, voit hankkia melkein minkä veneen tahansa (jossa on yöpymistila).
Edellä olleen Ihiojpin viestiä mukaillen totean, että Itämeren kesäretkille kelpaamattomien veneiden lista on lyhyt - jos kysymys on n. 27-jalkaisista ja sitä vähän isommista veneistä. Vanhoilla puufolkkareilla on tehty lukuisia Itämeren ylityksiä. Itsekin tein ensimmäiset Itämeren ylitykseni vanhalla puuveneellä Bornholmiin ja Köpikseen. Eka avomeripätkä oli tavallisimmin Utö-Visby.
30-jalkaisella S&S 6.6:lla kävin siellä, minne kuukauden kesälomalla hyvin ehti edestakaisin (Itämerta kauempana mm. Helgoland, kerran kiersin Helgolandin ja Limfjordin kautta Jyllannin ympäri. Myös Norjan Sörlandet kuului 30 lomavrk:n retkiini).

Päätä mikä on budjettisi, joka riittää veneen ostamiseen sen kunnostamiseen ja varustamiseen. Käy katsomassa budjettiraamiisi sopivia vaihtoehtoja ja koeta etsiä hyvin hoidettu yksilö. Foorumin kaikkia venemerkkejä koskeva yleisöäänestys tuskin auttaa päätöksessäsi.

Jos meinaat hankkia Island Packet 29:n, lähin ostopaikka taitaa olla Florida. Sieltä sitten tuleekin ensimmäinen tutustumispurjehdus: avomerilegi Atlantin yli Azoreille. Jos kysymyksessä on ekan veneen osto, voi olla syytä ottaa kokenut gasti mukaan.
Onko Suomessa montakin Island Packetia? En muista nähneeni ainoatakaan täällä.

Onpa noita Euroopassakin, muutamalla tonnilla joku hakee tänne. Mutta olet oikeassa, ettei ole kauhean mainstream vene täällä.

pitkä.siirtopurjehdus kirjoitti:

Jos meinaat hankkia Island Packet 29:n, lähin ostopaikka taitaa olla Florida. Sieltä sitten tuleekin ensimmäinen tutustumispurjehdus: avomerilegi Atlantin yli Azoreille. Jos kysymyksessä on ekan veneen osto, voi olla syytä ottaa kokenut gasti mukaan.
Onko Suomessa montakin Island Packetia? En muista nähneeni ainoatakaan täällä.

>>Onko Suomessa montakin Island Packetia?
Trafin rekisterin mukaan ei ole yhtään.

Se ei todista mitään. Trafin turhan rahastusrekisterin mukaan Suomessa on ihan mahdottomia veneitä. Island Packettejä sopisi tännekin

https://youtu.be/8Zi8Bwg2P9o

Comfort 30:llä välimerelle? Mitä olette mieltä ajatuksesta?