Poislukien naiset jotka polkevat lasten oikeuksia. Eivät todellakaan ansaitse naistenpäivää jos sortavat heikompiaan.
Vasta oli lasten oikeuksien päivä 20.11.2016 Oli aika HILJAISTA täällä.
Vasta oli lasten oikeuksien päivä 20.11.2016 Oli aika HILJAISTA täällä.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hyvää naisten päivää Johannalle
Jos aloittaja on naispuolinen, hyvää Naistenpäivää sinullekin
Jossupossu.
hohhoijaa
Tykkään Anusta. jossupossu on petolinnun peräsuolisto.
tykkää vaan Anusta. en ole Jossupossu, joka ei saa lapsiltaan Nistenpäivän onnitteluja, niin kuin minä sain. Hyvää keskiviikkopäivää vaan Sami_. koeta pitää puhdas mielikuvituksesi kurissa
Onko noin mielisairaalla olemassa terveitä lapsia? Nostatko mielenterveyspalveluja jo lapsillesikin?
mielisairaan ei tarvitse olla yhteiskunnan holhotti tukineen. miksi asia sinua kiinnostaa? nyt on Naistenpäivä. Käsittääkseni mielenterveyspalveluja saa/voi käyttää kuka vaan. jos keskustelua aiheesta haluat, kehoitan kääntymään mielenterveyspalveluja tarjoavien tahojen puoleen, joita löytyy kotikunnastasi ja ovat maksuttomia myös sinulle. olen tässä asiassa ammattitaidoton, joten en voi asiasta keskustella enempää. pahoitteluni.
Lapses taitavat olla vanhempansa sekopäisyydestä sairastuneita.
hyvää seuraavaa sataa vuotta Sami_ sinulle
Kannattaako kakaroita tehdä jos pää sekaisin?
http://yle.fi/uutiset/vanhemman_mielenterveyshairio_siirtyy_usein_lapselle__mutta_se_ei_ole_kohtalo/8339556
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&viewType=viewArticle&tunnus=duo98270
en koskaan siirry linkkeihin, joita tarjotaan, muka omien tarkoitusperien edistämiseksi. lapseni eivät ole kakaroita.
ps. nimimerkkini virhe on korjattu, joten rauhoitu
"Vanhemman mielenterveyshäiriö siirtyy usein lapselle – Mutta se ei ole kohtalo
Vanhempien mielenterveyshäiriöt lisäävät lasten vaaraa sairastua psykiatrisiin häiriöihin. Sairauden puhkeamiseen tarvitaan kuitenkin geeniperimän lisäksi myös jokin laukaiseva tekijä. Lapsen hyvinvointi on voimakkaasti riippuvainen siitä, kuinka vanhemman sairautta osataan kotona käsitellä."
"
Vanhemman häiriö altistaa lapsen monelle eri häiriölle
Vaikka vanhemman ja lapsen psyykkiset häiriöt ovat usein samantyyppisiä, lapsen kehitys voi häiriintyä monella tavalla. Vanhemman psykiatriset ja päihdehäiriöt diagnoosista riippumatta lisäävät lasten riskiä sairastua sekä masennukseen että ahdistushäiriöön ja käytös- tai päihdehäiriöön (Dierker ym. 1999, Biederman ym. 2001, Goodman ja Gotlib 2002, Weissman ym. 2006, Keller ja Cummings 2008).
Vanhemman skitsofrenia liittyy lasten ongelmiin monitasoisesti lisäten psykoottisen häiriön, masennuksen, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja päihdeongelman todennäköisyyttä. Lapsilla voidaan todeta myös neurologisen ja motorisen kehityksen ongelmia, sosiaalista arkuutta sekä ongelmia toverisuhteissa, tarkkaavuudessa ja luokkatyöskentelyssä (Niemi ym. 2003, Schubert ja McNeil 2003). Vanhemman omassa lapsuudessa puhjennut skitsofrenia aiheuttaa lapsille kaksi kertaa suuremman sairastumisvaaran kuin aikuisuudessa puhjennut skitsofrenia (Nicolson ym. 2003). Riskieron taustalla lienee lapsuudessa puhjenneen sairauden vahvempi geneettinen pohja ja patologisempi kulku."
keneksi minua luulet? en ole lastesi isä/äiti ja jos minulla on jokin mielenterveyshäiriö, sillä tuskin olen sinua rasittanut.
"Sama pätee myös vanhempien somaattiseen sairauteen". Lasten sairastumisen riskiin ei siis vaikuta pelkästään vanhempien mielenterveyden ongelmat, vaan yleensäkkin sairastuminen, joka vaikuttaa banhemman ja lapsen vuorovaikutus suhteisiin. Koska emme voi välttämättä mitään sairastumisillemme, vaan ne kuuluvat elämään, niin mielestäni ei ole rakentavaa lähteä syyttelemään vanhempia heidän sairasteluistaan ja tätä kautta mahdollisesti sen vaikutuksista lapsiin. Mieluummin kiinnittäisin huomiota siihen, miten sekä vanhempia, että lapsia voitaisiin auttaa tilanteessa. Tottakait asioiden tiedostaminen ja ongelmien esiin tuominen mahdollistaa tilanteeseen puuttumisen ja perheiden avunsaannin. Valitettavasti usein saa lukea tai kuulla, että perheiden oikeuksia on poljettu, eivätkä he ole tulleet kuulluksi. Oma mielipiyeeni ja käsitykseni asiata on, että perheiden tarpeet tulevat jauhetuiksi byrokratian rattaissa ja perheistä tulee numeroita, joita heitellään päydältä toiselle resurssien puuttuessa.
Jos on tiedossa oleva sairaus, joka lapsen terveyden ja kehityksen vaarantaa, niin eikö olisi oman jälkeläisen kannalta parempi että ensin hoidatuttaisi sairautensa pois ennen kuin tekee niitä lapsia? Sehän on itsekäs teko jos haluaa vaan lapsen välittämättä että itse on airautensa takia niin epätasapainoinen että siirtää tasapainottumuutensa takia lapseen oman sairautensa!
Jos taas sairaus on hyvässä hoitotasapainossa ja sairaudesta huolimatta kykenee suhteellisen hyvään henkiseen tasapainoon ja arkielämään niin lastakin voi harkita.
Itse en ymmärrä vanhempia jotka eivät jaksa siivota, ruokkia itseään, saa raivareita, yrittää itsaria ja viiltelee ja haluaa sitten siihen myös lapsen! Ihan tasapainoton jolta ei suju edes itsensä kanssa eläminen! Miten sellainen sitten huolehtii toisesta jos ei se itsestäänkään huolehtiminen suju?
Minusta se perus lähtökohta siihen onko aika lapselle sopiva lähtee muutamasta perusasiasta!
1. Onko siinä kunnossa että, jaksaa huolehtia itsestään.
-Peseytyminen, hygieniä
-Hyvä, säännöllinen ruokailu
-Normaali päivärytmi
-Kodin puhtaanapito
- Vaatehuolto
-rahan käyttö ja talousasioiden hallinta
-jaksaako työelämässä
2. Sietääkö omia tunteitaan ja hallitseeko omia tunneimpulsejaan?
- Kestääkö pientä stressiä
-hallitseeko omia tunteitaan ja impulsejaan, niin ettei niistä ole vahinkoa itselle tai muille ihmisille
-raivarit, väkivaltaisuus, masentuneisuus
-Kestääkö huolta, yksinäisyyttä, ahdistuneisuutta, valvomista, vihanpurkauksia muilta ilma että niistä aiheutuu suuria jälkiseuraamuksia
Kuten kirjoitin ongelmien esiin tuominen ja niistä keskusteleminen ei ole haitallista ja mahdollistaa mahdollisen avun saannin.
kylläpä yksi kissanp*aska hiekkalaatikossa kirvoitti kielenkannat. oli hyvä nimimerkki. jatkakaa!
Ymmärrän että 20.11.2016 oli hiljaista täällä, mitä aloittaja ei siinä ymmärrä?
lapsien oikeuksien päivää, en ole juhlinut.
lapsien oikeus on minulle itsestään selvyys.
Ennemminkin olisin huolissani lastenoikeuksia polkevista äideistä, mutta myös se on huolestuttavaa, että lastenoikeuksia poletaan lakiin nojaten tai sen varjolla, silloin tavallaan suojellaan lakia, eikä lasta ja annetaan hyväksyntä heidän oikeuksiensa polkemiseen. Tuota ilmiötä voisin kutsua ihan korruptioksi. Se saa minut niin vihaiseksi, että lopetan viestini tähän, etten kirjoita rumia.