Toteutuuko Iiro Viinasen synkkä ennustus?

Tietysti toteutuu, ei kukaan muu maksa kuin suomen kansa. Maksajia ovat työttömät, eläkeläiset, opiskelijat ja muuten pienituloiset. Keskituloisista eteenpäin suojattu tulo.

Kuka päätti, että Suomi ryhtyy elämään velaksi?
5.7.2014 HelsinginSanomat

Matti Vanhasen hallitus päätti loppusyksystä 2008, että Suomi ryhtyy ottamaan lisää velkaa. Nyt valtionvelka on jo melkein kaksinkertaistunut.

Päätöksen tekijät tiedetään kuitenkin nimi nimeltä. Historiallisen päätöksen tekivät neljä ministeriä: pääministeri Matti Vanhanen (kesk), valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok), työministeri Tarja Cronberg (vihr) ja kulttuuriministeri Stefan Wallin (r).

Maailman johtava talouslehti Financial Times valitsi Jyrki Kataisen Euroopan parhaaksi valtiovarainministeriksi.

Ensimmäiset vaaran merkit havaittiin jo syyskuun 2008 alussa. Virkamiehet tekivät laskelmia eli "sormiharjoituksia", kuten niitä valtiovarainministeriössä kutsuttiin, ja kun riittävästi oli laskettu, laadittiin lyhyt muistio, joka esiteltiin ensimmäiseksi Kataiselle.

Vanhasen porvarillinen hallitus teki toisen budjettinsa mukavissa tunnelmissa elokuussa 2008. Ei ollut vielä huolen häivää. Budjetin menot ja tulot olivat hyvässä tasapainossa, eikä velkaa pitänyt ottaa ollenkaan.

Sitä oli edeltänyt säästökuuri, jota oli toteuttanut pääministeri Paavo Lipposen (sd) ja valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok) hallitus.

http://www.hs.fi/kuukausiliite/a1404270443036

Tuoreimpien iltapäivälehtien kertomien uutisten mukaan on Perussuomalaiset-puolueen viimeisimmissä ulostuloissa ja esiintymisissä pääosaa näytellyt ministeri Lindström. Joissakin jutuissa on Nato-Niinistö näyttäytynyt, mutta Soini näyttää kadonneen Suomen kartalta ihmeellisesti aina silloin kun olisi puolueen puheenjohtajaa kaivattu. Puolueen tytöt keskittyvät kahvinkeittoon.

Miksi Soinin poissaoloista ei tiedoteta?



VALITAN ETTÄ EMME VOI TEHDÄ MITÄÄN

2017 ON KUNTAVAALIT mutta siitä ei ole apua

2018 ps-edustajat pääsevät eläkkeelle

2019 eduskuntavaalit se puree mutta liian myönään

pojat, valitan oikeasti

Soini lupasi että hän ei tuo uskonoppejaan politiikkaan,

sen voisi kuvitella tarkoittavan, että eduskunta pidettäisiin irti uskonnollisesta julistuksesta

Nyt on pakko kysyä, saavatko eläkeläiset, varusmiehet, alaikäiset, invalidit ja yksinhuoltajat alennuslipun rukoustilaisuuteen, entä opiskelijat, isoavat tai janoavat?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016030521223240_uu.shtml


Rukoilemaan Soinin kanssa - 120 eurolla
Suljettujen ovien takana
Rukousaamiaisen sisällöllinen huippukohta on jo nimensäkin mukaisesti raamatunluku ja rukous, jonka suorittaa Timo Soini. Soini on katolilainen, ja hän on puhunut usein avoimesti uskostaan.

Soinin kanssa rukoileminen maksaa osallistujille 120 euroa.

60 euroa enemmän sijoittamalla pääsee osallistumaan myös aamiaistilaisuuden jälkeen järjestettävään Luottamus tulevaisuuteen -arvofoorumiin, jonka pääpaino on turvapaikanhakijoissa.

Toteutuuko Iiro Viinasen synkkä ennustus?Toivottavasti ei, herran hallituksen jäljiltä tuli sekä yritys että ihmis ruumiita.

Kokoomuksen puheenjohtajapeli on aukaistu - tuleeko tästä vielä hallituskriisi?

Reilut neljä kuukautta sitten Juha Sipilän hallitus oli kaatua riitelyyn sosiaali- ja terveysalan sote-uudistuksesta. Sipilä uhkaili jo marssivansa presidentti Sauli Niinistön puheille hallituksen eroilmoituksen kanssa. Dramaattisen sovun jälkeen sotea on leivottu eteenpäin kuukausikaupalla. Lopputulos: jälleen ollaan hallituskriisin partaalla.

Erään kokoomuksen kansanedustajan mukaan kokoomuslaiset käyvät tällä viikolla keskenään vakavan keskustelun, kannattaako hallitustaivalta keskustan kanssa enää jatkaa. Sote on akuutein riita, mutta muitakin ongelmia riittää.

Kokoomusryhmän sisällä kuplii monesta syystä.

Markkinaliberaalit ovat tyytymättömiä, että paikallinen sopiminen vesittyi työmarkkinajärjestöjen neuvotteluissa. Ay-liikettä ei saatukaan kuriin, EK:kin livahti konsensuksen tielle. Puheenjohtaja Alexander Stubb painaa klikin ajamana eteenpäin ja vaatii hallitusta koplaamaan tiukasti yhteen veronalennukset ja edistymisen paikallisessa sopimisessa.

Monet kokoomuslaiset epäilevät, saadaanko sotea ollenkaan kasaan tämän hallituksen aikana. Ja monet ovat tyytymättömiä puheenjohtaja Alexander Stubbiin, joka ei pysty hallituksessa viemään läpi asioita, joita hän eduskuntaryhmässä lupailee.

lll

Iäti jatkuvan sote-sotkun voi tiivistää neljään asiaan: sote-alueiden määrään, niiden rahoitukseen, vapauteen valita palvelut ja omaisuuden siirtoon.

Marraskuussa pyhästi sovittiin 18 maakunnasta ja 12 sote-alueesta. Viimeisin pöydällä ollut malli on tyrkyttänyt väliin viittä yhteistyöaluetta, jotka ohjaisivat sote-alueita. Kaikissa malleissa on perustuslaillisia ongelmia. Isommat ongelmat tulevat puolueiden perinteisestä valtataistelusta: keskusta haluaa hajauttaa vallan maakuntiin, kokoomus keskittää yliopistosairaalakaupunkeihin.

Soten rahoituksestakin periaatteessa ehkä sovittiin jo marraskuussa, mutta auki on yhä sekin asia. Kokoomus haluaa, että rahoitus menee valtion verotuksen kautta. Keskustassa ja maakuntajohtajien keskuudessa halutaan maakuntavero.

Entä miten miljardien sairaala- ym. omaisuus siirretään kunnilta sote-alueille ja/tai valtiolle? Kunnat eivät enää sote-palveluita tuota, joten tuottajatahon pitäisi ne ostaa: mistä rahat?

Kokoomuksen sote-kolmikko, kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat neuvotteluissa pitäneet sote-ministeri Juha Rehulaa (kesk) kovilla muun muassa rahoituksesta. Rehula on vastannut kolmikolle vinoilemalla, ettei kokoomuksen himoitsemasta palveluiden ulkoistamisen laajuudesta ole sovittu vielä mitään.

lll

Oman ei-niin-vähäisen mausteensa tilanteeseen tuo pikku hiljaa viriävä kokoomuksen puheenjohtajataisto. Kansanedustaja Hjallis Harkimo juupas-eipästelee ehdokkuutensa kanssa, mutta joka tapauksessa: peli on nyt auki.

Stubb kuvaili tiistaina veropäivillä, että Harkimon mahdollinen ehdokkuus oli "eittämättä yllätys". Stubb tietää hyvin, miten nopeasti tilanteet politiikassa muuttuvat. Vaikka kokoomuksen puoluekokous on jo kolmen kuukauden päästä, on mahdollisilla haastajilla hyvin aikaa vielä uskaltautua esiin.

Ehdolle uskottaneen asettuvan ainakin ex-ministeri, pankkiiri Jan Vapaavuoren, eduskunnan varapuhemiehen Paula Risikon ja ministeri Petteri Orpon.

Puheenjohtaja Stubbilla on siis edessä isot kiistat hallituksessa ja mahdollinen puheenjohtajataistelu. Stubbilla ei ole enää varaa antaa periksi periksi keskustalle, jos mielii jatkaa puheenjohtajana.

Ei tarvitse olla ennustaja, loppupeleissä KANSA on aina MAKSAJA, niin se on ollut aikojen alusta, ja tulee olemaan aikojen loppuun saakka!!!