Joskus ajatukseni vieläkin kääntyvät sinuun nainen. Se on melko paljon useammin kuin uskoisitkaan. Tiheämmin kuin mitä myönnän itsellenikään. Hymyilen ajatukselle sinusta, tiedän sinunkin joskus joissain tilanteissa väkisinkin harhautuvan muistelemaan minua. En tosin tiedä millaisella mielellä minua nykyään ajattelet ja kuinka tervetullut miete olen. Toivottavasti olet löytänyt jonkinlaisen ymmärryksen minua kohtaan. Siinä tilanteessa sillloin en löytänyt muita työkaluja kuin tulitikut. Sytytin sillan tuleen koska toiselle puolelle katseleminen ei ollut enää vaihtoehto. Eikä savu ole vieläkään laskeutunut.
Mietin juuri sinua
savun_takaa
55761
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Milloin sytytit?
on siitä jo muutama hetki. ei aivan lähiaikoina.
Jäi paljon sydämelle sua kohtaan. En saanut tilaisuutta kertoa. Tosin näytit paikkani silloin useammankin kerran joten olisin luultavasti vain sulkeutunut enemmän, jos oltaisiin kohdattu ihan kahden.
Voi että, mä en kestä näitä ihania. Mä tiedän että hän jota edelleen ajattelen, osaisi kirjoittaa juuri näin romanttisesti kuin sinä :)
Tuo nainen kenelle tuon aloituksen olen kirjoittanut, hän tietää täsmälleen kuinka kirjoitan. Niin paljon olemme kirjoittaneet toisillemme joskus.
Sama juttu, niin paljon olen hänen kanssaan kirjoitellut. Mutta realiteetit tosi elämässä sotii sitä ajatusta vastaan että hän mua vielä ajattelisi noin ihanasti. Kiitti kuitenkin että sait mussa aikaan vielä häivähdyksen siitä tunteesta kun hän oli mun elämässäni, sillä lailla miten nyt siinä tilanteessa pystyi olla :)
Aloittaja vei sanat suusta, tai paremminkin näppäimiltä. Sulle oiettä, jos tietäisin että olist juuri hän jota ajattelen ja ikävöin, niin kirjoittelisin kyllä sinulle jos uskaltaisin.
No niinpä tiedänkin.
Hän tietää.
Kirjoitustyyli on sama mitä hänen,jota mietin, mutta satavarma en asiasta voi olla. Mutta jos nimimerkki uusi_silta kertoo jotain viime kuukausista, niin....
Eräälle miehelle: satutit mua. Ymmärrys sinua kohtaan ei ole selvinnyt mulle, voin vain arvella syitä käytökseesi. Yhtä tyhjänpäiväistä kuin tänne kirjoittamisesi, on tämä mun kirjoittamani.
Sillat paloivat ja palojätteen seassa on sydämeni. Voit edelleen vaikuttaa omaan elämääsi ja sovitella tekosi, jos oikeasti haluat.
Avioero tulee. Älä huoli. Täällä kun olet, se kolkuttelee jo ovella.
miksi te harhaiset koette oikeudeksenne kirjoittaa jokaiseen kauniiseen ketjuun noita aivo-oksennuksianne
M-miestä ja hymyilen...<3
Minäkin muistelen S-naista mukavin ja kauniin muistoin.
Hymyä hän saa aikaan ja lämpöä sydämeen.
Täällä M-mies muistelee SM-naista.....
Ymmärrän kyllä. Tuskin sillä on enää mitään väliä sinulle, mitä tunnen tai ajattelen. Mikä on palanut on palanut. Tuhkasta ei rakenneta mitään.
Kerro yksi mietteesi minusta, ap jooko
Samat, mietin minäkin, varsinkin nyt keväällä. Nykyään menee ihan hyvällä mielellä, olen myös osannut katsoa peiliin. Ehkä se savu joskus sieltä sun puoleltas hälvenee ja näet elämän niin kuin sen toivot.
höps. se juttu oli vitsi: pyromaanin lempisanonta on sillat palaa, vaikka siltojen polttamisella tarkoitetaan esim. sukulaisuussuhteiden katkaisemista
Salaperäistä mietintää savun keskeltä. Aina kun painan silmäni kiinni, alan muistella ja haaveilla sydämeni yllättäjää. Arki muuttui mielessäni juhlaksi, joka jatkuu . . Tuhkasta uuteen?
on tullut aukkoja, joista on hyvä tarkastella mennyttä, sitä mitä oli, sitä miten se päättyi, ja antaa ajatusten vaeltaa sinne missä voi olla tulevaisuus.
Mullakin ikävä sua ja ajatukset edelleen sussa päivittäin. Joskus tarvii toisen mahdollisuuden, koska aika ei ollu oikea ensimmäisellä kerralla <3
Noni. Joku trolli taas kerännyt yhteen muutamia metaforia viime aikojen hyvistä kirjoituksista... Tossa toisessa ketjussakin niitä oli. Joko ei itse keksi mitään tai ei kaipaa ketään.
Joko ap valitsit vastauksista parhaan itsellesi? Sitten voitkin rinta rottingilla jatkaa elämääsi ja pelleillä jonkun toisen rakastakin rakkaamman naisen kanssa. Olet säälittävä tapaus.
Osaatko sanoa miksi savu ei ole laskeutunut? Emmehän enää edes näe toisiamme!
En osaa sanoa miksi tunnen kuten tunnen. Näkeminen tai näkemättömyys eivät muuta asiaa.
Onko siitä kuinka kauan kun olet viimeksi nähnyt hänet?
Niimpä..vuosi alkaa olla kulunut viime näkemästä.
Monesti hymyilyttää, kun muistelen jutteluitamme...olisin voinut olla ystäväsi?
Ei onnistu, liikaa seksuaalista jännitettä ainakin mun osalta edelleen ja pitäisin huolen siitä että myös hänen osaltaan.
Pitäiskö meidän koittaa häviääkö jännite jos.....
Ei nähdä kun on savua silmissä..smoke gets in my eyes nyyyyyh
Keskiyöllä tavataan ;)
https://www.youtube.com/watch?v=4wQB900tFvI
Ei savua ilman tulta..
Köh köh, en näe sinua savun takia. Ei nämä kyyneleet johdu muusta, kuin savun aiheuttamasta kirvelystä. Missä se hitsin benskanisteri, ettei tuli lopu. Tahdon polttaa kaiken ja unohtaa, että saan rauhan kaipauksen ikuisuudessani, joka on tulevaisuuteni näillä näkymin, jos en saa poltettua kuvaasi, muistoja sinusta. Leikitään pyromaaneja.
Kuulostaako tutulta?
https://m.youtube.com/watch?v=53Go9DD_owI
Minä ainoastaan inhoan ja halveksin sinua mies.
Niinhän sä oot sanonu.
en tarkoittanut tiedät kyllä ja anteeks vielä
Ymmärränhän minä, vaikka pahalta on tuntunutkin.
Tiesin tämän olevan ainoa keino selviytyä. Tämä on välttämätöntä.
Kuka tässä hyvin selviytyy, hän ehkä paremmin.
Savu ei ole kirkastunut vieläkään, ehkäpä sinun pitäisi miettiä hiukan sitä ja mitä se on merkinnyt hänelle. Sokkona ja satutettuna. Ja mitä se ehkä edellyttäisi sinulta, jos haluat jotakin asialle tehdä.
Onkohan tässä kumpikin satuttanut itseään, yhden asian tiedän, näin ei vaan voi jatkua, kohtaamatta ihan kunnolla.
Tietääkö kukaan, millä keinoin saisi tuollaisen mainoksen bikinikropan kesäksi?
Oliks tää mulle?? Erään kanssa kirjoittelin 3 vuotta ja joo tunnistan käsialan
Sinulle aloittaja savun_takaa, kenelle tämä aloitus menee? Anna vihjeeksi naisen nimen eka kirjain, ja kaksi ekaa kirjainta paikkakunnasta jossa asuu.
Jännä juttu. Tyyli tuntuu tutulta, mutta kenelle lienee aloittaja kirjoittanut. Tulee väkisinkin miettineeksi tunnistettavuutta täällä. Onko niin, että joku tunnistaa sinut kaikkien muiden kirjoittajien joukosta, mutta itse et välttämättä sitä tajua. Jonkun kirjoitus on itselleni ainakin täällä lähes korvin kuultavaa puhetta... Kummallista, voiko silti erehtyä ihmisestä.
Olet oikeassa. Miettinyt samaa miten jotkut jutut täälläkin on tuntuneet tuttuakin tutummalta. Olen uteliaisuuttani muutamia ketjuja selannut. Ehkä etsiäkseni salaista viestiä itselleni. Miksikö? No sen poltetun sillan takana oli ehkä jotain samankaltaisuutta ;) Ja myös siksi, että jos löytyy, on se todellista sielunkumppanuutta, jota ei pitäisi enää tekosyillä kieltää tai vältellä.
Savussa seison ja jotain jäi kytemään. Mietin, kuten niin monta kertaa aikaisemmin syyttelemättä ketään. Jokainen tekee ratkaisuja sillä hetkellä parhaalla mahdollisella tavalla.
Voimakkaita tunteita pelästyneenä vastustin niitä, mutta turhaksi huomasin. Enää en vastusta tai luovu - se on minulle merkityksellistä. Kuka nyt rakkaudesta luopuisi, kun sen kerran on kohdannut.
Joku on näköjään vastannut jo hieman vanhaan aloitukseeni. Ei syyttelyllä saavuteta mitään. Eikä kuluneen ajan jälkeen sillä minulle ole merkitystäkään mikä syyttävä sormi osoittaisi kehenkin. Minulle jäi se tunne olemaan, elämään. Olen sen vanki vieläkin, elinkautinen on tämä tuomio.
Onnea sillanrakentajille! Rakentakaa vahvoja siltoja, pitäkää niistä huolta.
Hyvä kommentti. Näitä sillanpolttajia on tämä katkera purkupalsta täynnä, mutta ne sillanrakentajat ja silloista huolehtivat, he eivät ole täällä.
Siltojen polttaminen on aika raju teko ja savu tekee etenemisen vaikeaksi. Ehkä se sitten olisi ollut mahdotonta, mutta helpoksi ei varmasti tee kenellekään. Kyllä siinä on kaivannut kirkkaita aamuja monesti ja ymmärrystä tuollaiselle.
Jälkeenpäin ehkä ymmärtää paremmin - kaikesta huolimatta.