olis tarkoitus tehdä lämmintila,lämpökaapeli lattiavaluun.Mutta mitä valun alle?Lekasora tai vastaava kapillaariilmiön estoon,(olen kuullut)Eikö muovi ajais saman asian??.PS: Salaojat on kunnossa.Entä seinien eristys sisäpuolelta???
Kellarista..
yxjannu
83966
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Itse laittaisin valun alle sinistä "styroksia". Finnfoam, tai Styrofoam on ainakin nimiä. Ja lisäksi valun reunoihin, jotta kylmäsilta seiniin katkeaa. Jos ei ole ihan pakko, niin seinät vois olla eristämättä, kun vanha kellari on aina vanha kellari (kerran oon tälläisen tehnyt). Mutta tarvittaessa siis seiniin laittaisin mahdollisimman hengittävän eristeen (selluvilla tms.).
"Itse laittaisin valun alle sinistä "styroksia". Finnfoam, tai Styrofoam on ainakin nimiä."
Ne ei ole styroxia eli EPS:ää. EPS ei ole höyrynsulku mutta Finfoam, solimate yms ovat.
"Jos ei ole ihan pakko, niin seinät vois olla eristämättä, kun vanha kellari on aina vanha kellari (kerran oon tälläisen tehnyt)."
Jos tilasta haluaa lämpimän niin pakkohan se on eristää. Mieluimmin ulkopuolelta.
"Mutta tarvittaessa siis seiniin laittaisin mahdollisimman hengittävän eristeen (selluvilla tms.)."
Kellarin seiniin selluvilla lienee hengenvaarallinen. Jos seinään nousee kapillaarista kosteutta se imeytyy myös pitkin ja poikin selluvillaa, eikä selluvilakaan ole tarkoitettu olevan aina läpimärkä, kuin se siinä tulisi olemaan.... jne jne.
Pitää selvittää miten se kosteus elää siinä seinässä ennen kuin tekee sisäpinnalle yhtään mitään. Lisäeristys toimii paremmin ulkopuolella, mutta siellä vesieristys on tärkein asia.
Lattiassa käy sekä paisutettu (Styrox) että suulakepuristettu polystreeni(styrofoam) tai myös lecasora jolla saa tehokkaasti katkaistua kapillaarisaen kosteudennousun. Muovi maata vasten ei toimi. Siihen tiivistyy altapäin tuleva kosteus ja jos on pienikin reikä se tulee läpi muovista ja kastelee vähitellen ainakin styroxin ja lecasoran.
Suosittelisin Selluvillaa ja pahvia,jos maasta ei tule kosteutta sisään. Jos tulee ei mikään eristys ole sopiva ennen ulkopuolista vedeneristämistä (vanha kunnon pikeys 2 kuumaa ja kylmä tai patolevy tai joku muu vastaava).
"tai myös lecasora jolla saa tehokkaasti katkaistua kapillaarisaen kosteudennousun."
Lecarakeethan imevät vettä kuin pesusieni. Se ei katkaise kapilaarista nousua ennen kuin paksuna kerroksena.
Jos on näyttöä päinvastaisesta niin sinulla lienee linkki tarjota.
"Muovi maata vasten ei toimi."
Ei tietenkään.
"Siihen tiivistyy altapäin tuleva kosteus ja jos on pienikin reikä se tulee läpi muovista ja kastelee vähitellen ainakin styroxin ja lecasoran."
Jos alapohja tulvii niin silloinhan ei tietenkään mikään toimi.
EPS:nhän ei vesi kapilaarisesti montaa millimetriä nouse ja vesihöyryn pyrkii pikemminkin tiivistymään ja painumaan kylmenpää maat akohti kuin nousemaan läpi lämmöneristeen.
"Suosittelisin Selluvillaa ja pahvia,jos maasta ei tule kosteutta sisään."
Nyt tarkoittanet seinään? & sisäpuolelle.
Miksi pahvi? Eihän kellarin betoniseinän läpi muutenkaan ilma pakene.
"Jos tulee ei mikään eristys ole sopiva ennen ulkopuolista vedeneristämistä (vanha kunnon pikeys 2 kuumaa ja kylmä tai patolevy tai joku muu vastaava)."
Vanhoissa kellarirakenteissa on varmaan aika harvoin kapilaarikatkoa estämässä veden nousu anturasta kellarin seinään.... Joten joka tapauksessa sisäpuolinen eristäminen lienee riskaabeleinta. Mutta kyllähän ne kosteudet saa selvitettyä.
laita sinne eristeen alle kapilaarikatko sepeliä 300mm tai tavallista sepeliä 5-16mm raekoolla 300-400mm. Muovi on ehdottomasti huono ratkaisu. Lecasora ei kästittääkseni kelpaa kapillaari katkoksi ja eristeenäkin se on aika huono, jolloin kerrospaksuus täytyy olla suuri = tulee todella kallis.
Niin äläkä laita salaojasoraa sinne lattian alle se on rakennusvirhe. Salaojasora nimittäin kuljettaa vettä kapilaarisesti.
että jos siellä kellarissa on jo lattivalettuna ja sen päälle aiot tehdä uuden laatan, niin se luokitellaan myös riskirakenteeksi. Tuossa tapauksessa se alempi laatta jää kylmäksi ja rakennetta kutsutaan homepesäksi. Tuo oli suosittu tapa tehdä lattioita vielä 80 luvullakin.
"Mutta mitä valun alle?Lekasora tai vastaava kapillaariilmiön estoon,(olen kuullut)"
Lecasora on lähinnä lämmöneriste.
Lecasoraa pitää olla todella paksulti ennen kuin se katkaisee kapilaarisen veden nousun.
Parempi on käyttää vesipestyä sepeliä (jos sitä saa) kapilaarikatkona ja sen päälle lämmöneriste.
Myöskin EPS eli styrox katkaisee kapilaarisen veden nousun, samoin fuktisol.
"Eikö muovi ajais saman asian??.PS: Salaojat on kunnossa.Entä seinien eristys sisäpuolelta???"
Muovin (ja finfoamin sekä solimaten) käytössä pitää olla varovainen jos päälle tulee esim. kosteat tilat ja siihen kosteuseristys. Ei ole optimaalista jos se laatta jää sillä kohtaa kahden höyrytiiviin kerroksen väliin. Ja jos muovia käyttää, se pitää olla sellaista joka kestää pitkään lahoamatta. Tavallinen raksamuovi ei kestäne.
(vanhoissa rakenteissa on savi betoni muovi betoni sisäpinnoite ilman vesieristystä joissain tapauksissa toiminut, mutta ennen ei lutrattu vedellä niin paljon...)
Jos päälle tulee lämmin mutta ei märkä tila, höyrynsulkuna toimivia eristeitä voi käyttää.
Tältä palstalta saat tosi hyviä neuvoja suuntaan jos toiseenkin. Ja antavat takuunkin...
Kellarin muuttaminen lämpimäksi tilaksi on kosteusriskien vuoksi varsin haastava juttu - käänny ihmeessä paikkakuntasi rakennusviraston puoleen ja kysy neuvoja, sitä varten ne ovat olemassa. Eikä sieltä neuvon kysyminen maksa vielä mitään. Löytyiskö vaikka yhteystietoja kokeneisiin suunnittelijoihin.
Ja käytä suunnittelussa ammattiapua, ei yhden kellarin suunnitelma älyttömästi maksa, muutama prosentti koko rempasta.