Jos pahoinpitelytilanteessä poliisi sanoo että syytteksi tulee "törkeä pahoinpitely" niin onko sitä mahdollista muuttaa viel pelkäksi pahoinpitelyksi, jos uhri sitä halua?
pystyykö uhri muuttamaan syytteet?
T_pp
14581
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei pysty. Uhri, eli asianomistaja voi ilmoittaa poliisin esitutkinnassa, tai oikeudessa minä rikoksena HÄN tekoa pitää, taikka ettei hän vaadi mitään, ei edes korvauksia, mutta viranomaiset päättävät minkä asteisena rikoksena HE tekoa pitävät. Ensin päättää poliisi sen jälkeen syyttäjä ja lopulta viimeisen sanan sanoo tuomioistuin.
Tavallisesti epäilty ilmoittaa myöntävänsä syyllisyytensä, mutta lievempään tekoon, mistä häntä syytetään ja uhri taas pitää tekoa törkeänpänä, mistä tekijää syytetään. Kun uhrina on nainen ja tekijänä poikaystävä, niin tällöin uhri yleensä vähättelee tekoa. Raha saattaa olla myös yksi vähättelyn syistä.
Eduskunta on myös ottanut kantaa tällaiseen vähättelyyn, silloin kun tekijä kuuluu uhrin lähipiiriin säätämällä teot virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Ennen sitä uhri aina perui kaikki vaatimuksensa, jolloin esim. lievä pahoinpitely kuivui kokoon.
Kiitos vastauksesta, tässä tapauksessa on just sama tilanne.. Uhri ( nainen) ei halua mitään syytettä miehelle.
Mutta mies on myöntänyt jo syylisyyten tapahtumaan vaikka ei muista mistä häntä syytetään
Usein on niin, että naista lyövä mies uusii tekonsa. Eduskunta on muuttanut syyteoikeutta, jotta yhteiskunta voi puuttua pahoinpitelyihin, koska nainen antaa aina anteeksi, vaikka pahoinpitelyt ovat voineet jatkua kymmenenkin vuotta.
Mutta miten tämä asia tästä eteenpäin menee? Meneekö aina oikeuteen asti vai loppuuko siihen kun poliisi antaa syytteen?
Öh, ei poliisi mitään syytetä anna.
Tietyt rikokset, jos tekijä myöntää syyllisyytensä, voidaan ratkaista rangaistusvaatimusmenettelyssä, jossa poliisi vain "kirjoittaa sakon", jonka syyttäjä vahvistaa. Pahoinpitely, saati sen törkeä tekomuoto, eivät kuitenkaan kuulu niihin, vaikka tekijä myöntäisikin teon jo tutkinnassa.
Pahoinpitelyssä poliisi suorittaa esitutkinnan, ja toimittaa (jos aineksia on) esitutkintamateriaalin syyttäjälle. Syyttäjä sitten päättää nostaako syytettä. Jos nostaa, niin oikeudessahan se sitten käsitellään. Syyttäjä ajaa syytettä, ja tekijä puolustautuu (tai sitten myöntää sen mitä syyttäjä esittää). Tuomari päättää onko syyllistytty rikokseen ja mihin rikokseen, ja langettavan tuomion kohdalla määrää sitten rangaistuksen.
Muuten oikein, mutta rangaistusvaatimusmenettelyä voidaan käyttää, vaikka tekijä kiistää teon. Lomakkeessa on kaksi kohtaa, joista toinen ruksataan: myöntää teon, kiistää.
Jos kiistää, niin lomakkeeseen kirjoiteaan kiistämisen syy. Lisäksi poliisille ja syyttäjälle menevään osaan liitetään todistajan nimi/nimet, tai ehkä jopa todistajan kuulustelukertomus.
Juu myönnän virheen muotoilussani. Lähinnä tarkoitin, että tuolloin asia joka tapauksessa menee käräjille.
Mutta kuka on todistaja?...jos "uhri" ei halua edes nostaa syytettä ni ei se voi olla todistajanakaan? Voiko sen törkeän vaan saada jotenkin pois vaikka vaan pahoinpiteilyksi ilman käräjiä?
"Voiko sen törkeän vaan saada jotenkin pois vaikka vaan pahoinpiteilyksi ilman käräjiä?"
No ei asianomistaja sitä päätä. Se, onko jokin teko lievä, perusmuotoinen vai törkeä pahoinpitely, on oikeudellista arviointia, jonka viimeiseksi tekee tuomioistuin. On toki mahdollista, että vaikka juttu olisi tutkinnassa ollut törkeällä nimikkeellä, syyttäjä syyttää perusmuotoisesta. Ja on toki mahdollista, että syyttäjä syyttää törkeästä, mutta tuomioistuin tuomitsee perusmuotoisesta. Koska OIKEUDELLINEN ARVIOINTI.
Mutta, ihmettelen miksi asianomistaja HALUAISI "sen törkeän pois". Aika rajusta pahoinpitelystä täytyy olla kyse, jos tutkintavaiheessa nimikkeenä on törkynen.
Nimittäin, on rikoslain 21 luvun 6 luvun perusteella joko aiheutettu vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila; tai rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, tai on käytetty ampuma- tai teräasetta tai muuta niihin rinnastettavaa hengenvaarallista asetta, SEKÄ teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Eli mistään pienestä läpsystä ei TODELLAKAAN voi olla kyse.
Surettaa niin kovasti nähdä, miten nuo vaimonhakkaajamiehet alistavat naisensa vähättelemään tekoa. Pahinta on, että he saavat naisen uskomaan, että hän on itse jollain tavalla siihen syypää ja ansainnut pahoinpitelyn. Ja naisparka ei uskalla lähteä suhteesta. Todella surullista on myös, jos suhteesta on lapsia. Oppivat ihan väärää elämän mallia. VÄKIVALTA EI KUULU PARISUHTEESEEN. Tuollaisessa kodissa kasvaa pojista seuraava sukupolvi vaimonhakkaajamiehiä ja tytöistä seuraava sukupolvi uhreja, jotka ovat oppineet väärän käyttäytymismallin.
Ja, mies ei lopeta väkivaltaa. Ennen kuin kerran lyö liian kovaa, tai ottaa esille sen ampuma-aseen, ja nainen kuolee. Suomessakin kuolee aivan liian paljon naisia perheväkivallan uhreina.
Eli hei SINÄ asianomistaja sinä, LÄHDE POIS SIITÄ SUHTEESTA IHAN OMAN ELÄMÄSI VUOKSI!!!
"Mutta kuka on todistaja?...jos "uhri" ei halua edes nostaa syytettä ni ei se voi olla todistajanakaan?"
Voi, ja jos ei ole rangaistus- tai korvausvaatimusta, niin nykylain mukaan onkin nimenomaan todistajan (eikä asianomistajan) asemassa (1.1.2016 voimaan tulleen oikeudenkäymiskaaren uuden 17 luvun mukaan). Tosin, tämä nyt vaikuttaa lähinnä vain kuulemisjärjestykseen ja siihen, saako hlö olla istuntosalissa koko aikaa vai ei.
Syyttäjä nimeää asianomistajan kuultavaksi oikeudenkäyntiin. Jos asianomistaja on oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 17 §:n mukainen lähiomainen, hänellä on kieltäytymisoikeus eikä myöskään hänen esitutkintakertomustaan voida käyttää.(Tosin viime vuonna tuomioistuimessa vireille tulleiden juttujen osalta on meneillään vielä siirtymäsäännöksen mukainen siirtymäaika, ja mun käsittääkseni tätä on tulkittu niin, että tapauksen KKO:2000:71 oikeusohjeen mukaan siirtymäkauden aikana aojan esitutkintakertomus on voitu lukea, ja eri kysymys on sitten se, että riittääkö näyttö).
Sitten on myös muistettava uusi säännös (OK 17 luku 18 § 2 momentti), jonka mukaan lähiomaisenkin vaitiolo-oikeus voidaan murtaa. Eli, tuomioistuin voi rikosasiassa päättää, ettei todistajana kuultavalla asianomistajalla, jolla ei ole vaatimuksia, ole vaitiolo-oikeutta, jos on syytä epäillä, ettei hän itse ole päättänyt vaitiolo-oikeuden käyttämisestä.
On huomattava, että käytetään syytä epäillä -kynnystä, joka on alhainen. Myös kyseisen lainkohdan säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä on mainittu, että soveltamiskynnys on tarkoitettu matalaksi. Tietysti siksi, etteivät perheenjäseniään pahoinpitelevät mulkerot saa uhkailtua ja hakattua perheenjäseniään vaikenemaan. Eli silloin asianomistajan ON PAKKO TODISTAA EIKÄ MYÖSKÄÄN SAA VALEHDELLA.
Ja onhan asiassa muutakin todistelua. Lääkärinlausunto asianomistajalla havaituista vammoista. Poliisin tai sairaanhoitohenkilökunnan ottamat valokuvat uhrilla havaituista vammoista. Poliisi tulee todistamaan siitä, mitä havaintoja teki hälytykselle mentyään sekä asianomistajasta, vastaajasta että tekopaikasta (oliko asianomistajalla vammoja jne). Ei todistelu pelkästään asianomistajan kertomus ole.
Ja lisäänpä vielä tähän varmuuden vuoksi, että vaikkei asianomistajalla olisi vaatimuksia asiassa (rangaistus- tai korvausvaatimusta), niin ainahan hän SAA kertoa tapahtumista oikeudessa.
Tuohonkin kohtaan on taas jätetty aukko. Asianomistaja ei voi kieltäytyä todistamasta, jos ei esitä vaatimuksia: en vaadi rangaistusta, mutta vaadin syytetyltä 5 euron korvauksen.
Ok, kiitos paljon.
Tässä tapauksessa törkeä pahoinpitely tuli koska mies uhkaili veitsellä. Uhrille ei tullut mitään fyysistä jälkeä koska sai soitettu poliisit paikoille. ( henkinen onkin sitten eri asia)
Sen takia ihmettelee tätä törkeätä ja haluais sen vaihtaa vaan pahoinpiteilyksi. Oli ihan shokissa kun poliisit tuli niin ei tajunnut silloin sitä sanoa.
Eikä haluais mennä käräjille.
On pistänyt välit poikkiin mieheen, vaikka mies yrittää uhkaamalla tai "hyvällä" selvittää näitä asioita. Soittelee ja laittaa viestejä päivittäin.
Oon yrittänyt ehdottaa uhrille et hakisi lähestymiskieltoa tai laittais puhelimeen estot päälle, mutta ei uskalla laittaa puhelimeen estoja, koska muuten ei tiedä milloin mies tulee oven taakse.
Pakko on vielä korjata. Jos kerran ei tullut mitään fyysistä jälkeä, mutta tekoväline oli veitsi, niin kyse on joko törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, tai laittomasta uhkauksesta.
Yrityksestä tuomitaan 3/4 siitä, mitä täytetystä teosta.
Ok, kiitos paljon avusta.