Evankelista Luukas on tallettanut evankeliumiinsa Jeesuksen elämän varhaiset vaiheet, myös ajan ennen hänen sikiämistään Pyhästä Hengestä.
Hänen tarkoituksensa on antaa yhtenäinen esitys Jeesuksen elämästä ystävälleen Teofilokselle, mutta samalla myös meille, aikamme Herran Jeesuksen seuraajille. Marian ilmestyspäivän raamatullisena keskushenkilönä on Jeesuksen äiti. Kuulemme hänen kutsumuksestaan.
Enkeli ilmestyy Marialle
Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretiin neitsyt Marian luo. Vietävänä oli koko ihmiskunnalle suurin uutinen, joka kerran toteutuisi jouluyönä. Kauan odotettu Vapahtaja oli syntyvä. Uutinen saisi vielä hallitsijat ja koko Jerusalemin pelästyksiin (Matt. 2:1–3), kiirisi kauas paimenten viestinä jouluyönä (Luuk. 2:20) ja saarnattaisiin kaikille kansoille alkaen Jerusalemista, koko Juudeasta ja Samariasta maan ääriin saakka (Apt. 1:8). Nyt se julistettiin yksityisesti Marialle, nuorelle neitseelle, joka oli kihlattu puuseppä Joosefille.
Enkeli tervehti Mariaa: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nuori nainen hämmentyi näistä sanoista, mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” Maria sai vielä kuulla, kuka hänen poikansa olisi: Korkeimman Poika, Daavidin valtaistuimen perijä, ikuinen Kuningas.
Marialle oli varattu merkittävä osa pelastushistoriassa: hänen poikansa olisi vaimon siemen, joka polkee rikki käärmeen pään. Esi-isille annettu lupaus täyttyisi juuri hänen kauttaan.
Jumalan tahto
Maria oli hämmästynyt ja saattoi vain ihmetellä: ”Miten se on mahdollista?” Maria ja Joosef olivat kihloissa, eikä avioelämä ollut alkanut. Enkeli kertoi, että Jumalan Poika sikiäisi Pyhästä Hengestä. Lisäksi Maria sai kuulla iäkkäästä sukulaisestaan Elisabetista, joka kantoi lasta, Johannes Kastajaa. Jumalalle on kaikki mahdollista. Hänen tahtonsa tapahtuu.
Jumalan hyvä tahto oli pelastaa ihmissuku. Tämä täyttyisi pääsiäisen tapahtumissa, johon valmistaudumme paaston aikana. Pojassaan Jeesuksessa, hänen sovintoverensä vuodatuksessa, Jumala on valmistanut voiton synnin, kuoleman ja sielunvihollisen vallasta. Jeesus syntyi langenneeseen ihmissukuun neitsyt Mariasta, eli synnittömän elämän ja otti kannettavakseen sen rangaistuksen, joka meille syntisille ihmisille kuuluu. ”Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet” (Jes. 53:5).
Lunastuksen osallisuuteen ja armon omistamiseen kutsutaan evankeliumin sanomassa. Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset kaikkialla tekisivät parannuksen (Ap. t. 17:30). Verinen evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta pyyhkii pois kaikki synnit ja liittää uskossa, toivossa ja rakkaudessa Jumalan lapsijoukkoon.
Marian esimerkki
Kutsun kuultuaan Maria säilytti uskovaisen mielen. Hänen vastauksensa oli yksinkertainen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Maria päätti luottaa Jumalaan. Hänen esimerkkinsä opettaa meitä kuuliaisuuteen Jumalan tahdolle, vaikka emme elämässämme aina ymmärtäisi Jumalan johdatusta ja tyytyminen Jumalan tahtoon merkitsisi muutoksia omiin suunnitelmiimme. Kohtalomme ja kaikki vaiheemme ovat hyvän Luojan tiedossa.
Marian äidinosa oli raskas. Hän todisti Golgatan veriuhrin. Vanhan Simeonin Marialle kertoma ennustus toteutui: ”Sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä” (Luuk. 2:35). Kuuliaiselle Marialle oli kuitenkin varattu huolenpito Golgatan tapahtumien jälkeenkin. Ristillä Jeesus osoitti apostoli Johannekselle tehtävän huolehtia Mariasta kuin omasta äidistään (Joh. 19:26–27). Maria sai näin vaikeinakin hetkinä luottaa Jumalan valtakunnan turvaan ja hoitoon. Kun Raamattu viimeisen kerran mainitsee Marian, todistaa Luukas hänet Jumalan lasten yhteyteen (Apt. 1:14).
Saamme pyytää Marian yksinkertaista, Jumalan hyvään tahtoon luottavaa uskoa ja yhteyttä Jumalan lapsiin. Evankeliumin sanoman saa uskoa yksinkertaisesti, ja tarvittava turva on meillekin Jumalan valtakunnassa.
Hänen tarkoituksensa on antaa yhtenäinen esitys Jeesuksen elämästä ystävälleen Teofilokselle, mutta samalla myös meille, aikamme Herran Jeesuksen seuraajille. Marian ilmestyspäivän raamatullisena keskushenkilönä on Jeesuksen äiti. Kuulemme hänen kutsumuksestaan.
Enkeli ilmestyy Marialle
Jumala lähetti enkeli Gabrielin Nasaretiin neitsyt Marian luo. Vietävänä oli koko ihmiskunnalle suurin uutinen, joka kerran toteutuisi jouluyönä. Kauan odotettu Vapahtaja oli syntyvä. Uutinen saisi vielä hallitsijat ja koko Jerusalemin pelästyksiin (Matt. 2:1–3), kiirisi kauas paimenten viestinä jouluyönä (Luuk. 2:20) ja saarnattaisiin kaikille kansoille alkaen Jerusalemista, koko Juudeasta ja Samariasta maan ääriin saakka (Apt. 1:8). Nyt se julistettiin yksityisesti Marialle, nuorelle neitseelle, joka oli kihlattu puuseppä Joosefille.
Enkeli tervehti Mariaa: ”Ole tervehditty, Maria, sinä armon saanut! Herra kanssasi!” Nuori nainen hämmentyi näistä sanoista, mutta enkeli jatkoi: ”Älä pelkää, Maria, Jumala on suonut sinulle armonsa. Sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinä annat hänelle nimeksi Jeesus.” Maria sai vielä kuulla, kuka hänen poikansa olisi: Korkeimman Poika, Daavidin valtaistuimen perijä, ikuinen Kuningas.
Marialle oli varattu merkittävä osa pelastushistoriassa: hänen poikansa olisi vaimon siemen, joka polkee rikki käärmeen pään. Esi-isille annettu lupaus täyttyisi juuri hänen kauttaan.
Jumalan tahto
Maria oli hämmästynyt ja saattoi vain ihmetellä: ”Miten se on mahdollista?” Maria ja Joosef olivat kihloissa, eikä avioelämä ollut alkanut. Enkeli kertoi, että Jumalan Poika sikiäisi Pyhästä Hengestä. Lisäksi Maria sai kuulla iäkkäästä sukulaisestaan Elisabetista, joka kantoi lasta, Johannes Kastajaa. Jumalalle on kaikki mahdollista. Hänen tahtonsa tapahtuu.
Jumalan hyvä tahto oli pelastaa ihmissuku. Tämä täyttyisi pääsiäisen tapahtumissa, johon valmistaudumme paaston aikana. Pojassaan Jeesuksessa, hänen sovintoverensä vuodatuksessa, Jumala on valmistanut voiton synnin, kuoleman ja sielunvihollisen vallasta. Jeesus syntyi langenneeseen ihmissukuun neitsyt Mariasta, eli synnittömän elämän ja otti kannettavakseen sen rangaistuksen, joka meille syntisille ihmisille kuuluu. ”Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet” (Jes. 53:5).
Lunastuksen osallisuuteen ja armon omistamiseen kutsutaan evankeliumin sanomassa. Jumalan tahto on, että kaikki ihmiset kaikkialla tekisivät parannuksen (Ap. t. 17:30). Verinen evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta pyyhkii pois kaikki synnit ja liittää uskossa, toivossa ja rakkaudessa Jumalan lapsijoukkoon.
Marian esimerkki
Kutsun kuultuaan Maria säilytti uskovaisen mielen. Hänen vastauksensa oli yksinkertainen: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Maria päätti luottaa Jumalaan. Hänen esimerkkinsä opettaa meitä kuuliaisuuteen Jumalan tahdolle, vaikka emme elämässämme aina ymmärtäisi Jumalan johdatusta ja tyytyminen Jumalan tahtoon merkitsisi muutoksia omiin suunnitelmiimme. Kohtalomme ja kaikki vaiheemme ovat hyvän Luojan tiedossa.
Marian äidinosa oli raskas. Hän todisti Golgatan veriuhrin. Vanhan Simeonin Marialle kertoma ennustus toteutui: ”Sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä” (Luuk. 2:35). Kuuliaiselle Marialle oli kuitenkin varattu huolenpito Golgatan tapahtumien jälkeenkin. Ristillä Jeesus osoitti apostoli Johannekselle tehtävän huolehtia Mariasta kuin omasta äidistään (Joh. 19:26–27). Maria sai näin vaikeinakin hetkinä luottaa Jumalan valtakunnan turvaan ja hoitoon. Kun Raamattu viimeisen kerran mainitsee Marian, todistaa Luukas hänet Jumalan lasten yhteyteen (Apt. 1:14).
Saamme pyytää Marian yksinkertaista, Jumalan hyvään tahtoon luottavaa uskoa ja yhteyttä Jumalan lapsiin. Evankeliumin sanoman saa uskoa yksinkertaisesti, ja tarvittava turva on meillekin Jumalan valtakunnassa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Katolisen kirkon setvimistä Mariasta:
Ensimmäisinä Jeesuksen kuoleman jälkeisinä vuosisatoina Marian taivaaseen ottaminen oli kristityille täysin vieras ajatus. Katolinen teologi Jean Galot kirjoittaa lehdessä L’Osservatore Romano: ”Aluksi kristilliseen yhteisöön ei liitetty mitään muistoa Marian kuolemasta.”
Sen jälkeen kun kolminaisuudesta tuli kirkon virallinen oppi, Marialle alettiin kuitenkin antaa yhä tärkeämpi rooli. Hänestä alettiin käyttää sellaisia loisteliaita nimiä kuin ”Jumalan äiti”, ”synnittä siinnyt”, ”Välittäjätär” ja ”Taivaan kuningatar”. Ajan mittaan ”se, että varhaisissa perinteissä vaiettiin täysin Marian kuolemasta, ei tyydyttänyt täysin niitä kristittyjä, jotka pitivät Mariaa täydellisenä ja halusivat kunnioittaa häntä”, perustelee teologi Galot. ”Niinpä kansan mielikuvituksen pohjalta syntyi kuvauksia Marian taivaaseen ottamisesta.”
Tuomas Akvinolainen väitti 1200-luvulla monien muiden teologien tavoin, ettei Marian taivaaseen ottamista voitu määritellä dogmiksi, koska ”Raamatussa ei opeteta sitä”. Tuo uskomus tuli silti yhä suositummaksi, ja Marian kuviteltua taivaaseen ottamista kuvaavia maalauksia, joita tekivät sellaiset tunnetut taiteilijat kuin Rafael, Correggio, Tizian, Carracci ja Rubens, syntyi jatkuvasti lisää.
Jesuiitta Giuseppe Filograssin mukaan katoliset oppineet julkaisivat vielä niinkin myöhään kuin meidän vuosisatamme alkupuoliskolla ”tutkimuksia ja kirjoitelmia, jotka eivät olleet aina suopeita” teorialle Marian taivaaseen ottamisesta. Jopa paavit, esimerkiksi Leo XIII, Pius X ja Benedictus XV, ”olivat melko pidättyviä asian suhteen”. Mutta 1. marraskuuta 1950 kirkko omaksui vihdoin selvän kannan. Paavi Pius XII julisti: ”Me määrittelemme Jumalan ilmoittamaksi dogmiksi sen, että kun tahrattoman Jumalanäidin, ainaisen neitsyen Marian, maallinen elämä päättyi, hänet otettiin ruumiineen ja sieluineen taivaan kirkkauteen.” (Munificentissimus Deus.)
Katolilaisilla ei ollut enää mahdollisuutta valita, uskoivatko he Marian ruumiin taivaaseen nousemiseen vai eivät – kyseessä oli nyt kirkon dogmi. Paavi Pius XII julisti, että ”jos joku – – uskaltaa kieltää sen, mitä olemme määritelleet, tai esittää tahallaan siitä epäilyjä, niin tietäköön, että hän ei täytä jumalallisen ja katolisen uskon mittaa”.
Kuoliko Maria tosiaan ennen oletettua taivaaseen nousemistaan? Katoliset teologit huomaavat olevansa vaikean teologisen pulman edessä. Teologian sanakirjassa Nuovo dizionario di teologia sanotaan: ”Olisi vaikeaa ajatella, että Marialla oli kuolemattomuuden etuoikeus, jota ei ollut edes Kristuksella.” Jos toisaalta sanotaan, että Maria todella kuoli, törmätään yhtä kiusalliseen ongelmaan. Teologi Kari Børresen huomauttaa, että ”kuolema on rangaistus perisynnistä, joka – – [”tahrattoman sikiämisen” opin] mukaan ei vaikuttanut Mariaan”. Millä perusteella hän sitten olisi kuollut? Ei ihme, että paavi Pius XII kiersi huolellisesti koko kysymyksen Marian kuolemasta, kun hän määritteli dogmin Marian taivaaseen ottamisesta.
Raamatun opetuksessa ei onneksi ole mitään hämmentävää. Siinä ei missään kohdassa opeteta – ei edes vihjata – että Maria olisi ”siinnyt tahratta”. Päinvastoin siinä osoitetaan, että hän oli epätäydellinen ihminen, joka tarvitsi lunastusta. Siksi hän meni Jeesuksen syntymän jälkeen temppeliin esittämään Jumalalle syntiuhrin (3. Mooseksen kirja 12:1–8; Luukas 2:22–24). Aikanaan Maria kuoli, kuten kaikki muutkin epätäydelliset ihmiset (Roomalaisille 3:23; 6:23).
Sattui nimimerkki samaksi, kuitenkin eri kirjoittaja edellisessä.
Mistä tämä äiti-lapsi palvonta on alunperin? Kun se ei ole Raamatusta, niin mistä muualta se voisi olla kuin pakanuudesta, sieltä missä väärä uskonto syntyi.
Jotain valaisua:
http://aletheia.consultronix.com/7.html
Oletko miettinyt, kuka kunnioitettu Teofilos todellisuudessa oli?
Jos olet, mistä sait tiedon Hänen persoonastaan?
Kes.
Minä taas olen miettinyt, kuka sinä alhaisesti kunnioitettu kesitas olet? Sittenkään en ole saanut mitään hyödyllistä tietoa sinun persoonastasi.
Evankeliumissaan Luukas käyttää ilmausta ”arvoisa Teofilos”, mikä joidenkuiden mielestä viittaa siihen, että Teofilos on voinut olla huomattava henkilö mutta ei vielä uskova. Apostolien teoissa Luukas kuitenkin puhuttelee häntä pelkästään sanoilla ”oi Teofilos”. Jotkut oppineet ajattelevat, että Teofilos tuli uskovaksi luettuaan Luukkaan evankeliumin, ja sanovat, että siksi Luukas jättää kunnioittavan puhuttelusanan pois ja kirjoittaa hänelle hengellisenä veljenä.
Luukas osoitti sekä evankeliuminsa että Apostolien tekojen kirjan Teofilokselle. Luukkaan evankeliumissa tuota miestä kutsutaan ”arvoisaksi Teofilokseksi”. (Luukas 1:3.) ”Arvoisa” oli puhuttelutapa, jota käytettiin huomattavista ja rikkaista ihmisistä sekä korkea-arvoisista Rooman hallintoviranomaisista. Apostoli Paavali puhutteli Juudean roomalaista prokuraattoria Festusta samalla tavalla. (Apostolien teot 26:25.)
Ilmeisesti Teofilos oli kuullut Jeesusta koskevan sanoman ja kiinnostunut siitä. Luukas toivoi, että hänen evankeliuminsa auttaisi Teofilosta ”tuntemaan täysin niiden asioiden varmuuden, jotka – – [hänelle oli] suullisesti opetettu” (Luukas 1:4).
Kreikan kielen tutkijan Richard Lenskin mukaan on epätodennäköistä, että Teofilos olisi ollut uskova silloin kun Luukas kutsui häntä ”arvoisaksi”, sillä ”koko kristillisessä kirjallisuudessa ei – – ketään kristittyä veljeä koskaan puhutella sellaisella maallista arvoasemaa ilmaisevalla tavalla”. Kun Luukas myöhemmin kirjoitti Apostolien tekojen kirjan, hän ei kutsunut Teofilosta ”arvoisaksi” vaan sanoi yksinkertaisesti: ”Oi Teofilos.” (Apostolien teot 1:1.) Lenski päättelee: ”Kun Luukas kirjoitti evankeliuminsa Teofilokselle, tuo huomattava mies ei vielä ollut kristitty, vaikka olikin hyvin kiinnostunut kristillisyyttä koskevista asioista. Mutta siinä vaiheessa kun Luukas lähetti Teofilokselle Apostolien tekojen kirjan, tästä oli tullut käännynnäinen.”
taksesta mitään hyödyllistä tietoa voi saadakaan. Hänhän on kempeleläinen persukunnanvaltuutettu Jussi Pellikka. Aivan samassa valtuustossa Juha Sipilän kanssa, mutta luulee, että hän itse on jotakin ja Juha ei mitään.
Väärä vastaus.
Hyvää päättelyä ja kiitos, että vastasit minulle, muillahan se on pelkää ilkkumista vaikeimmissa tapauksissa.
Ns teologisesti ”viisaat miehet”, eivät ole saaneet yhteistä nimittäjää Teofilokselle, joka voidaan suomentaa mm. Jumalalle rakas, riippuen painatuksesta, sekä asiayhteydestä.
Luukkaassa se on käännetty kunnioittavin, (kratiste) ja APT;ssä pelkkä oi (ò).
Taas Festus kirjoitetaan kreikassa samoin, mutta pienen nyanssin, edellisen sanan vuoksi se on kokonaan pois, jolloin Festus on vain ihminen. Kirjoitetaan kuitenkin alkutekstissä ò jota ei käännetä.
Teofilos ei välttämättä ole ihminen, jolle kirjoitettaan ja siksi on helpompi käyttää nimeä hyvä
Luukkaan kirjoitukset, evankeliumi ja APT ovat aivan eri merkityksessä tehtyjä kirjoituksia.
Evankeliumi on evankeliumi, mutta APt on Paavalin puolustuspuhe Hänen pidätyksissä ollessa eräiden Yliopisto- opettajien mielestä juuri tämä puolustuspuhe, mutta kallistun sille toiselle kannalle, sillä puolauspuheeksi se on liian pitkä, sen lukeminen ei saa olla yli tuntia.
Toinen tulkintasuunta on se, että Teo filos on suora käännös, ”Jumalan rakkaat”, näin Luukas kirjoittaa kaikille uskoville ja kertoo kunnioittavansa, kuten Isä kunnioittaa Rakkaitansa, Jeesuksen seuraajia.
Mitään todeksi näyttöä minulle ei ole, kuten ei ole proffillakaan, mutta joka tapauksessa kristitty on ”teofilos”, Jumalan rakas.
Kes.
Luukas lääkäri oli silminnäkijä todistaja kun Jeesus mm.paransi sairaita karkotti riivaajia . Ihmisen henkiruumis sielu kyllä nousee kuolleista kuten Jeesuksen noustuakin haudat aukesi . Luut jää tänne. Kysymyshän on sovituksen kautta saadusta iankaikkisesta elämästä joka tosin ei kosketakaan fariseuksia .... Jeesus tuli pelastamaan syntisiä . Neitsyt Maria on vanhan testamentin sivuilla Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää Pojan sivuilla. Jumalan Pojan neitseestä syntyminen on tänäänkin fakta . Jeesus syntyi Neitsyt Mariasta . Kulmakivi . LAIN alaiseksi syntynyt Jeesus pelastaa täyttämällä lain puolestamme ja sen rangaistuksen. Kyllä Neitsyt Maria on Jeesus Naseretilaisen luona taivaassa kuten on Abrahamkin ja Mooses sekä pyhät myös apostolinsa jopa kaikki murhatut kristitytkin ovat taivaassa . Kysymyshän on lunastuksesta . Herran äiti Jumalan neityenä synnyttäjä Jeesuksen äiti jota Marian Oman rukouslaulun mukaan ylistetään autuaaksi kuten kaikkia syntinsä anteeksisaaneita nimitetään . Elävä Jumala on elävien Jumala kaikki hänelle elävät Hän on elävien ja kuolleitten Tuomari . Orjantappurakruunu on kruunattu ja korotettu . Stefanus näki Jeesuksen seisomassa taivaassa. Paavali törmäsi Jeesukseen Damascon tiellä. Kristitty on Abrahamin perillinen Jumalan perillinen...
Valehtelet silmät päästäsi!
Luukkaan mukaan kirjattu evankeliumi on kirjoitettu 80 vuotta ajanlaskun alkamisen jälkeen.
http://www02.oph.fi/etalukio/uskonto/kurssi1/sivu_1_5_3.html
Lopettakaa hyvät uskovaiset näitä luulotautisia tarinoita levittämästä.
Filippiläiskirjeissä iloitaan ainaki 15 kertaa...
Onx joku muu synnyttänyt neitsyenä Jeesuksen Jumalan sanan kuin Neitsyt Maria ??? Mariahan oli Jeesuksen kanssa koko sen maan päällisen elämän ajan ristille ja kuolleista ylösnousemisen jälkeen sekä taivaaseen ottamiseen ja apostolien kanssa rukouksissa sekä vainoissa . Myös evakossa egyptissä kun Herodes murhautti lapsia . Herran äiti neitsyt Maria .
Lääkäri Luukas apostoli Jeesuksen todistaja mukana ehtoollisen asettamisessakin ja pyhän hengen vuodatuksessa helluntaina jolloin Jeesus lähetti evankeliuminsa kaikkeen maailmaan .
Joopa joo, tsekkaa tuolta ylempää valehtelija omaksi eduksesi.