Jos otetaan kaksi 18 W loisteputkea ja kytketään ne peräkkäin sarjaan yhdistämällä jatkoksessa kosketintapit. Näin meillä olisi noin 36 W putken pituinen loisteputki. Kysymys kuuluukin, syttyykö tällainen jatkettu loisteputki perinteisessä 36 W loistevalaisimessa? Jos ei toimi, niin miksi ei? Luulisi sähkön kulkevan jatkoksen metalli virtapiirissä paremmin kuin laihassa elohopeahöyryssä.
Kinkkinen loisteputkikysymys
sähkömietteitä
989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ei se syty.
miten se voi syttyä kun toisen pään hehkut jää hehkumatta putkissa!
No ei tuo voi toimia. Vastuspään siniaallon mukaista potentiaalienergiaa ei voi luoda tyhjästä. Pitäisi olla vähintään 100 ohmin vastus välissä ja katodipuolella 75 mW konkat. Loistehon määrän maavirta ei riitä ylläpitämään raja-arvoa.
On veikkailtu ettei putket syttyisi, mutta perustella ei ole kukaan osannut. Siis ihan loisteputken toimintaperiaatteeseen pohjautuen.
On perusteltu.
Tarkoitin kylllä ihan tieteellistä, sähkökentän vaikutuksessa olevien ionien ja elektronien käyttäytymisen liittyvää perustelua. Miten ilmatyhjässä kaasuputkessa oleva johtava metallinen "välitulppa" vaikuttaa putken virtaan. Nimenomaan sytytysvaiheen virtaan, palamisvirtaa se ei ainakaan estä.
Normaalissa valaisimessa ei syty.
Kun tässä käy niin, että sytytysvaiheessa vain toisen pään hehkulangat hehkuvat.
Mutta: tietyllä erityiskytkennällä tuon voi saada syttymään!
tuo erityiskytkentä perustuu siihen, että siinä ensin kierrätetään virtaa käämin läpi, ja sitten katkaistaan virralta "helppo" tie, siten, että sen jälkeen ainoa mahdollinen tie virralle jatkaa kulkua on loisteputken kaasun läpi. Käämihän pyrkii vastustamaan virran muutosta, joten kun käämin läpi jo menee virtaa, ja sen "helppo" tie katkaistaan, niin käämi aiheuttaa niin suuren jännitteen nousun, että isommalla jännitteellä syntyy läpilyönti loisteputken kaasun läpi.
HUOM: tuo käämin kyky varastoida energiaa itseasiassa EI ole itse käämissä, vaan käämin magneettikentässä. Tällä on merkitystä, kun kahdella käämillä on yhteinen magneettikenttä (eli molemmilla käämeillä yhteinen sydän). Tällainen tilanne on muuntajassa, siinähän on 2 eri käämiä yhteisellä sydämellä.
Eli tuollaisen erikoiskytkennän voisi rakentaa esim 240V/ 12V muuntajan avulla:
transistorilla (kesto 300V) ohjataan virtaa muuntajan 12V käämille. Kun transistori ohjataan sulkutilaan, niin 12V käämin puolella virralla ei ole enää tietä, mitä kulkea. Koska muuntajan 12V ja 240V käämeillä on yhteinen magneettikenttä, niin jännite molemmissa käämeissä tässä tilanteessa nousee, mutta kullakin hetkellä 240V -käämin jännite on 20-kertainen 12 käämin jännitteeseen verrattuna.
240V käämi kytketään niin, että sen jännite (jos se on riittävän suuri), pääsee purkautumaan loisteputken (tai putkien) läpi.
Jos 12V käämin jännite nousee virran katkaisuhetkellä 120 Volttiin, niin samalla 240V käämin jännite nousee 2400 Volttiin.
vastaavasti:
Jos 12V käämin jännite nousee virran katkaisuhetkellä 240 Volttiin, niin samalla 240V käämin jännite nousee 4800 Volttiin.
noista ainakin suurempi 4800V pulssi aiheuttaa läpilyönnin loisteputken kaasun läpi, jolloin kaasu alkaa johtaa. Ja kun se on kerran suuatu johtamaan, niin jos virtaa jatketaan keskeytyksettä, se pysyy johtavana.
Eli jos saisi suunniteltua kytkennän, jossa ensi tuotetaan em. tavalla 2400V tai jopa 4800V pulssi, ja heti perään sähköverkosta tuleva 230V AC, niin syttyisihän tuon loisteputken sisällä oleva kaasu johtavaan tilaan.
Vaikka 12V käämin puolella on ulkoisesta lähteestä syöttty vain 12V, niin katkaisuhetkellä sinne voi hyvinin muodistua 120-240V, siksi transistorin jännitekesto tulee olla riittävä, muuten se vaurioituu jännitepiikistä.
Ihan kivaa tekstiä.
Miten hoidat hehkutuksen yhteen hitsattujen putkien päissä?
Lyöt jännitteellä läpi?
Et tainnut laskea kuristimia, Tai aloittajan valitsemaa 1X36W kuristinta mukaan
Eli periaatteessa hitsatut 18W putket toimii yhdessä, mutta ei valaisimessa...
Ilmeisesti sen putkessa liikkuvan ionin on "nähtävä" putken molempien päiden hehku ennen kuin se lähtee liikkeelle. Pelkästään putkien jatkoskohdan hyvä sähkönjohtavuus ei syttymisvaiheessa riitä. Varmaan joku tietää tälle tieteellisekin selityksen...