Yksi vai

Me otimme syksyllä 2 kissanpentua samasta pentueesta ja se oli tosi hyvä ratkaisu. Tyttö ja poika. Kolli juuri leikattiin, tytön vuoro vähän myöhemmin.
Kisut ovat mitä parhaimmat kaverit ja riehuivat pieninä keskenään ja meillä ei ole yhtäkään kissan raapaisua missään. Meillä on myös pienet pojat!
Suosittelen lämpimästi! kyllä varmaan voivat olla eri pentueistakin.

Kissoja kannattaa ottaa kaksi, niin saavat seuraa toisistaan. Ja jos kissoja ottaa useamman, kannattaa ehdottomasti ottaa samaan aikaan ja mielellään samasta pentueesta. Sisaruksilla kun on jo valmiiksi arvojärjestys, niin ei synny tappeluita sen takia.

Kaksi toisilleen vierasta kissaa on helpompi totuttaa toisiinsa neutraalilla alueella, eli alue ei ole valmiiksi kummankaan kissan reviiriä. Muuten toinen kissa olisi tunkeutuja toisen reviirillä. Ei siis kannata nyt ottaa yhtä kissaa ja myöhemmin toista, helpommaksi tulee ottaa kerralla kaksi.

Kannattaa muuten totuttaa kissat valjaisiin ja käyttää säännöllisesti ulkoiluttamassa niitä. Kerrostaloasunnossa kun on vähän huonot mahdollisuudet harrastaa liikuntaa.

Meillä on kaksi pian 14 vuotiasta kisua ja ovat eri pentueista. Kollipoika tuli ensin, ehti olla noin kuukauden-pari, kunnes totesimme, että se kaipaa kaveria, me kun aloimme syksyn tullen rampata metsissä marjastamassa ja koiramme oli mukana.
Siispä haimme pienen, hieman nuoremman tyttökisun ja mainiosti ovat tulleet toimeen :)
Siispä suosittelen ottamaan kaksi, ettehän voi kuitenkaan olla koko aikaa kisun seurana kotona.

Minäkin suosittelen kahden kissan ottamista.
Mekin otettiin ensin yksi, reilun puolen vuoden jälkeen todettiin, että kyllä tyttökisulle pitää saada kaveri.

Tyttökisu oli n 10 kk kun meille tuli 5 kk vanha poikakisu. (Tyttö leikattiin ennen kuin poika tuli).
Pari päivää siinä sähistiin, mutta nyt ne ovat ylimmät ystävät.
Tyttökisun elämänlaatu parani huomattavasti kun se sai kisukaverin.

Itse otin kerralla kaksi ja olen ollut päätökseeni tyytyväinen.

Kaksi menee melkein samalla "vaivalla" kuin yksikin ja onnellisia ovat yhdessä!

Noin 6 vuotta sitten meidänkin piti aluksi ottaa vain yksi tyttökisu, mutta pentueessa oli kaksi tyttöä ja kaksi poikaa, ja olisi ollut todennäköistä että toinen tyttö olisi lopetettu muuten. Ihastuin kyllä molempiin tyttöihin heti. Olin muutenkin kuullut että kissat viihtyy paremmin kaksistaan. Enkä ole katunut! Niistä on ollut seuraa ja tukea toinen toisilleen varsinkin alkuaikoina kun muuttivat uuteen kotiin ja kaikki oli uutta ja pelottavaa. Aikaisemmin nämä eivät olleet paljoa tekemisissä ihmisten kanssa. Luulempa että ne oppivat luottamaan ja pitämään ihmisen seurasta nopeammin kun niitä oli kaksi. Kun tytöt olivat pentuja toinen isompi piti huolta pikkusiskostaan, nuoli ja hoivasi tätä "reppanaa"!
Eikä niistä sen enempää ole vaivaa kuin yhdestä kissasta. Samalla siivouksella menee molempien jätökset ja kissankarvat! Voi huoletta kulkea töissä kun tietää että kotona on kaksi kisua pitämässä toisilleen seuraa! Suosittelen! :-)

Kaksi kissaa on ehdottoman hyvä ratkaisu! Ihminen kun ei pysty lajitoverin seuraa korvaamaan, ja vaikkei kissa ole laumaeläin, se kuitenkin useimmiten hyväksyy lajitoverin: etenkin saman pentueen sisarukset ovat erottamattomat ystävykset ihan aikuisikään saakka.

Kannattaa ottaa kissat yhdestä pentueesta, sillä joka taloudessa on oma bakteerikantansa ja etenkin rokottamattomat pennut ovat alttiina näille bakteereille.

Minulla on kokemusta siitä että ottaa vaan yhden kissan (ja ilmeisesti silloin hurjalla 80-luvulla vielä liian nuorenkin). Se on jatkuvasti kynnet ojossa ihmisen kimpussa, kun ei pääse leikkimään kaltaisensa kanssa. Myöhemmin se sitten ei voi sietää muita eläimiä, tai ainakaan kissoja, pätkääkään.

mieluiten samasta pentueesta 2 narttua koska ne tuntevat jo toisensa ja siksi tulevat hyvin toimeen...