Tilasin venemessuilla Vene-lehden ja olen innoissani laajasta digiarkistosta, josta löytyvät vuosikymmenten lehdet! Tältä foorumilta varmasti löytyy apua siihen, mitä artikkeleita arkistosta kannattaa lukea. Siksipä kysynkin, mitkä Vene-lehdestä vuosien varrella lukemanne jutut ovat jääneet mieleenne erityisen hyvinä? Mitkä jutut jokaisen purjehdusta opettelevan kannattaisi lukea?
Ikimuistoisimmat Vene-lehden jutut
Puupaari
26174
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Sieltä löytyy kuvauksia joistain oikoväylistä. Ne kannattaa liittää ko. alueen kartastoon. Ainaki Föglön eteläpuolinen väylä on sellainen.
Kannattaa lukea snorkkeliperseisen intojoonaksen opas telfacatteiluun
Gute Nacht Tante Gertrud!
Se halus päihittää jopa etec-apinan ja osti 1-tahtisen. Asennus vähän mättää kun ei pysty istumaan.
Vassokuu
Liesi keinuu ripustuksissaan tarpeeksi väljästi, mutta sen edestä puuttuu suojatanko. Ja WC päläpälä.
Amiraali Tom Finell puki koepurjehtijoiden ajatukset sanoiksi: – Rumimpia veneitä, mitä olen nähnyt!
Minua ihmetyttää tuo joidenkin jatkuva nillitys pentteri- ja wc-järjestelyiden arvioinnista, ihan kuin niillä ei heidän mielestään olisi merkitystä. Totuus on kuitenkin se, että ylivoimaisesti suurin osa suomalaisten purjeveneiden käyttötunneista (niin merellä kuin satamassakin) on perheveneilyä ja eräänlaista kesämökkeilyä ja noilla asioilla on SUURI merkitys veneen viihtyisyydelle. Vene on kesäaikana koti, ei urheiluväline.
Yhtälailla nuo yksityiskohdat ovat merkittäviä niilekin, joille vene on urheiluväline. He erityisesti käyttävät venettä silloinkin, kun perhe on jäänyt satamaan tuulta pitämään, mutta kilpailukalenterin mukaan on kilpailut. Nillittäjät ovat ilmeisesti niitä, jotka eivät ikinä tee muuta kuin lyhyempiä päiväpurjehduksia. Eivätkä he liettäkään käytä muuhun kuin satunnaiseen kahvinkeittoon. Jos käy katsomassa käytettyjä veneitä, on liesi usein lähes koskemattoman näköinen. Ei kai silloin suojatankoakaan ole kaivannut tai pytyltä pudonnut.
Tuokin on varmasti ihan totta. Toisaalta moni kilpapurjehdusta painottava tuntuu kannattavan kovin askeettista sisustusta veneeseen. Osa on kai pyrkimystä keveyteen, osassa tuntuu olevan jonkinlaista "machoilua". Mutta toisaalta, vaikeapa sitä on tietää, kuinka moni palstauhoaja todellisuudessa on aktiivi kilpapurjehtija.
Askeettisessa veneessä on sääntöjen vaatima pytty maston luona ja sitä käytetään ehkä työkalujen säilyttämiseen. Keittimellä keitetään enimmillään kuumaa vettä sissimuonapakkauksiin. Ne veneet ovat oma juttunsa ja sellaisia raasereita on tässä maassa vain muutamia. Enimmäkseen kilpaillaan kaikenlaisilla C/R -veneillä ja niissä on sekä vessa että pentri merikelpoisia. Ja kilpailujen välillä niillä tietenkin purjehditaan matkaa.
Nopeasti muistuvat mieleen Duncker ja erakko Arfman
Jos se digiarkisto ulottuu tosiaan lehden koko historiaan, niin onhan siellä juttuja myös niistä "homeskandeista" joilla me vähäväkiset vieläkin purjehdimme.
Myrsky Gävlenlahdella. Ainakin 8/1981 ja 11/2012.
Myrsky Gävlenlahdella - hurja tarina. Toivottavasti ei koskaan joudu kokemaan vastaavaa. Vaikka jutun veneissä oli suht. hyvät varusteet, niin moni oli isoissa ongelmissa. Meidän veneestä ei esim löydy myrskyfokkaa (rulla genoa), eikä myrskyisoa.
Luulen, että nykyisin monella on sama tilanne. Tuollaisessa kelissä rullalla ei tee yhtään mitään - siitä on vain haittaa. Parasta olisi, jos rullan lisäksi olisi toinen etustaagi, johon voisi vetää myrskypurjeen ja rullalta purje vain pois ja sisään (jotta rulla on kevyempi).
Artikkeli (Mikko Brummerin?) siitä kun Aussit voittivat Newportissa americas cupin 1983, lienee ilmestynyt siis syksyllä / talvella -83. Vene-lehden pitkäaikainen ex. päätoimittaja kuvasi juttua aikoinaan "Vene-lehden kaikkien aikojen parhaaksi ". Kilpapurjehduksen historian käännekohta, ilman tätä murrosta AC voisi olla edelleenkin 30 tonnin superjäykillä 12 mR-veneillä. muutos AC:ssä heijastuu kaikkeen purjehdukseen, yhä pienemmällä viiveellä.
"Purjehdustekniikan huiput" 2/1984?
Lapsuudestani 70-luvulta muistan elävästi retkimuonien eli erilaisten säilykkeiden testin. Arvioitsija oli jotenkin erityisen nuiva ja valitti muun muassa siitä, etteivät purkkilihapullat muistuttaneet lainkaan isoäitinsä tekeleitä.
Erityisesti loukkaannuin silloisen suosikkieinekseni, eli Jalostajan lihapyöryköiden vertaamista sahajauhoon oudossa sotkussa.
Samalta aikakaudelta oli juttu Helly Hansenin pelastusliiveistä, joiden rakenne perustui vettä imevään vaahtomuoviin, jonka kelluttavuus perustui vesitiiviisen vaahtomuovin suljentaan. Ei ollutkaan vesitiivis kuin hetken, eivät kelluttaneet.
Muistan ihastelleeni myös Guy 22:nnerokkaita tilajärjestelyjä nimenomaan Venelehden jutun perusteella, mutta se saattoi kyllä valmistajan brosyyrikin. "Yksinpurjehtiessani tapaa trimmata peräsimen paikoilleen kumilenkillä"....
Lauri Polon tappi irti palstan jutut ovat monelta osin ajankohtaisia vielä tänäkin päivänä.
Minun muistini mukaan joskus viime vuosituhannella Vene-lehdessä julkaistiin matkapurkkareiden koepurjehduksia, joissa testaajat oikeasti asuivat veneessä pari päivää. Esim. Helsinki-Hanko.
Kyllä silloin testaaja saa ihan toisenlaisen tuntuman veneeseen, kuin parin tunnin pyrähdyksellä Harmajan ympäri.
Näin on. Ne nykyiset testipurjehdukset ovat kyllä ihan säälittäviä. Voi hyvin käydä niin, että jutun alussa todetaan, että "valitettavasti testipäivänä tuulta oli vain 1-2 m/s", ja sitten purjehdusominaisuudet käydään läpi mittalukujen perusteella. Kun ne nyt on kuitenkin tuollaiselle lehdelle tärkeitä juttuja, niin on kumma, ettei niihin panosteta sen vertaa, että oltaisiin veneessä edes yksi yö ja purjehdittaisiin kahtena päivänä.
Olen täysin samaa mieltä. Jos ei venettä saa lainaksi kuin yhdeksi päiväksi ja ei tuule, niin kannattaisi sopia toinen ajankohta. Mielenkiintoisintahan on miten veneet toimii kunnon tuulessa.
Muistan jonkun testin, jossa oli ~15 m/s tuulta ja jostain veneestä rupesi hajomaan osia rikistä - tuollaiset testit on kiinnostavia, eikä lilliminen tyynellä.
Saattaa olla, että nykyään on vaikeampi saada veneitä koepurjehduksiin. Olen itsekin sitä mieltä, että kun matkaveneitä testataan, niin se pitäisi olla usean päivän punnerrus. Eikä millään "amiraali Finell & co" (se amiraalijuttu muuten on aika ärsyttävä, jokin sisäpiirin vitsi, jota ei kannattaisi lehteen painaa) porukalla vaan perhemiehistöllä. Silloin tulisi kunnolla käytyä läpi myös veneen asuttavuus ja esim. pentteri-, säilytystila- yms. järjestelyjen toimivuus.
Kun oman nykyisen veneeni (skandi 80-luvun lopulta) ostoa harkitsin, onnistuin löytämään Veneen vanhan jutun, jossa oli muistaakseni KUUSI suunnilleen samankokoista kerralla mukana testissä. Ja siinä oli ilmeisesti aikaakin jo käytetty, koska kaikki testaajat kokeilivat kaikkia. En muista, kerrottiinko jutussa käytettyä aikaa, mutta eihän kuutta venettä ennätä yhdessä päivässä kukaan kokeilla. Eiköhän se ole noin viikon rupeama ollut.
Munkin vanhasta veneestä oli viikon testi Vene-lehdessä. Ja testaaja purjehti perheensä kanssa. Nykyinen vene on testattu Yachting monthly-lehdessä 60-luvulla ajelemalla sen kanssa monta viikkoa Englannin etelärannikolla ja Ranskassa asti. Nuo vanhojen veneiden testit on tosiaan hyviä, kun ei niitä uusia testiveneitä taida tosiaan montakaan yksilöä Suomeen uutena myydä.
>>(se amiraalijuttu muuten on aika ärsyttävä, jokin sisäpiirin vitsi, jota ei kannattaisi lehteen painaa)
Samaa mieltä. Laskee fiilistä, tulee tunne etteivät ole tosissaan.
Pöydällä kompuutterin vieressä on tammikuun 2016 venelehti. Siinä on ihan asiallinen testipurjehdus käytetystä Beneteau Cyclades 39.3-veneestä vm. 2005.
Käytettyjähän suurin osa ostaa.
Olisi muuten mielenkiintoista, jos testeissä olisi nimenomaan vähän vanhempaa kalustoa. Tyyliin miten joku tietty vene on kestänyt aikaa ja miten se vertautuu uusia veneitä vasten.
Joku Dehler 38 tai Arcona 38 on ihan turhaan venelehden testissä, kun niistä löytyy testejä maailmalta vaikka kuinka. Vanhemmista harvemmin testejä tehdään.
Tännehän on tullut hyviä vinkkejä, kiitos niistä!
Gävlenlahti-jutut olivat kyllä hyviä, vaikka toki kamalaa luettavaa.
Purjehdustekniikan huiput on varmasti aikoinaan ollut ajankohtainen juttu, mutta itse en ainakaan saanut siitä hirveästi irti.
Dunckereita on varsin runsaasti, niitä lueskelen aina muutaman kerrallaan.
Niin, ja omaa homeskandiani käsittelevät jutut luin tietysti ensimmäiseksi, heti kun sain pääsyn digiarkistoon. Kovasti sitä oli aikoinaan kehuttu. :)