Vaikka tämä satuttaakin minua ja olen tästä surullinen. Olen ollut hankala. Minä olen todella rikkonainen ja keskeneräinen, ehkä lopunikääni. Sinä ansaitset parempaa ja jonkun ehjemmän.
En halua olla sinulle vihainen
suruja
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tiedetään, en ole missään vaiheessa sinulta mitään käsittääkseni pyytänytkään, olen yhtä oikeutettu olemiseeni ja tekemisiini kuin sinäkin kuvittelet olevasi.
oliko tämä taas sille Teelle.. ei noilla ympäripyöreillä tissiviesteillä kukaan lähes täysjärkinen mies hokaa sun suruja omakseen.. voi voi, ei ole edes kesä vielä.. niin vois kysyä kuka söi kesävoin voe voe..
ehjää? halusin vain yrittää korjata mutta olisin rikkonu vain itseni "loppupeleissä"
Jokainen ansaitsee itselleen parasta. Ehkä se on juuri hän se paras sinulle, eikö niin?Meistä jokainen on jollakin tapaa rikkonainen mutta jokaisella löytyy myös niitä ehjiä kohtia. Ja sitä paitsi, uskon rakkauden voimaan, se saa ihmeitä aikaan. Ei elämä ole ehjä kenellekään. Jokainen näkee oman rikkonaisuuden jotenkin suurempana ja epätoivohan siitä tietysti tulee, mutta aina on toivoa. ihan aina.
kysymys kuuluu; onko sinulla aihetta olla hänelle vihainen?
On syytä olla, joistakin asioista. Puolin ja toisin... Ollaan kyllä puhuttu nämä kasvokkain. Halusin vain purkaa pahaa oloani tänne.
ehkä vähempi itsekkyyskin voisi tehdä terää, satuttaa sinua, olet surullinen, entä hän jota kohtaan olet ollut vihainen, mietitkö koskaan miltä hänestä tuntuu / on tuntunut? viestin perusteella et ainakaan, jauhat vain itseäsi.
Olen miettinyt sitä usein. Mutta hän haluaa asioiden olevan näin, minä en olisi halunnut. Tein voitavani meidän eteen, eikä se riittänyt.
jolla on elämässä suruja ja murheita, ei ne silti oikeuta huonoa käytöstä toista kohtaan.
Hän varmasti arvostaa sitä, kun täällä huutelet!
Niin ansaitseekin, niin ansaitseekin.
Kyllä hän varmaan on paha ihminen ja ansaisee jonkun tuomion, jos on kerran sinulle suruja aiheuttanut, etkä uskalla muuten lähestyä.
Jos haluaa olla vihainen - on sitä.
Jos ei halua olla vihainen - ei ole sitä.
Olen minäkin ollut hänelle vihainen tuntui, että sysäsi pois epävarmuuteen silloin ,kun olisi tarvinnut häntä.Siltä minusta tuntui,sitten se muuttui suruksi.Nyt on, kaipuuta,toivoa..?
Miten minusta jotenkin tuntuu, että minäkin koen juuri noin. Voiko olla....kaipuuta on, toivosta ei tiedä kukaan.
Pakko olla vihainen jos ei kerran halua, minusta vähän oudosti sanottu mutta jos on vielä ollut hankalakin niin voi olla että toisellakin on hankala olla.
Suruilta tuskin kukaan meistä säästyy, niitä riittää jokaisen varalle ja matkan varrelle, niillä vaan ei voi eikä saa selitellä omaa käytöstään, varmaan hänelläkin on omat elämänsä hankaluudet koettavanaan.
Olla vihainen, mitään muuta ei halunnutkaan.
tiiäkkö,minäkin olen säröinen loppuelämäni,mutta muista ei saa olla paha,ja tuo sisltää juuri kaiken.Suomennanko:pitää olla myötätuntoa,empatiaa,kykyä asettua toisen asemaa,moraali korkea ettei tahdo satuttaa.Tiiäkkö,olen joutunut puolustautumaan ikäni ja joskus mulla tulee rankkaa tekstiä,mutta kaikki on itsesuojelua.n->m
Minä en ole vihainen enkä surullinenkaan. Kevättä kohti mennään ja ilolla ajattelen häntä, miestä, aaveetta elämässäni silloin. Toki jos niin tahtoisi, tulisin jollain tapaa vastaan, kuuluisin elämäänsä, mutta näinkin on hyvä. Häneen on aina tunteet vahvat. Vaikka en silmästä silmään koskaan sanonut. Hän ei mitään elämässäni rikkonut olipa vain vahva ja vierellä silloin kun tarvitsin. Ja kelpaisi edelleenkin. Elämä ei vain kulje aina suoria latuja.
mitäkin.
pakottaa?
Hankala saa aina lopulta palkkansa, muist se.
on perseestä, ne luulee et on maailman ainoita joilla on vaikeeta ja sitten ne rypee itsesäälissä ja kirjottaa tommosta paskaa.