Nuutinpäivä on alunperin tanskalaisen Pyhän Knutin muistopäivä. Kysymykseni koskee nuutinpäivän perinteitä, eli mistä ja miltä ajalta ovat peräisin nuuttipukit ym. tuolloin vietettävät perinteet? Ovatko ne peräisin jostain pakanallisesta tavasta? Entä koska nuutinpäivä siirrettiin olemaan 13.1. eikä 7.1 ja miksi?
Lisäkysymys, eli loppuuko joulu luterilaisen opin mukaan loppiaiseen,vai nuutinpäivään? Epifanialla ei kai sinänsä ole mitään tekemistä P. Knutin kanssa?
Kysymys nuutinpäivästä
Mikael
4
1144
Vastaukset
- Verna
Nuutinpäivä on saanut nimensä kahden ( ei yhden ) tanskalaisen Knud-nimisen pyhimyksen: pyhän Knudin ja herttua Knud Lavardin mukaan. He kokivat molemmat marttyyrikuoleman keskiajalla.
Nykyallakassa Nuutin nimipäivä on 13.1., mutta 1700-luvun alkuun nuutinpäivä oli 7.1.
Talosta taloon kiertäneissä nuuttipukeissa oli samaa karnevaalihenkeä ja ilveilyä, joka liittyy kansainväliseen katolilaiseen laskiaisperinteeseen. Nuutin päivä oli riemukas hetki nuorisolle, sillä silloin sai käyttäytyä tavalla, joka muulloin olisi ollut sopimatonta.
Entisaikaan saattoi pormesteri tosin jopa kieltää nuuttipukkien liikkumien, jos se hänen mielestään aiheutti epäjärjestystä. Viime maailmansotien välisenä aikana perinne alkoi kuihtua. Etelä- ja Lounais-Hämeessä sekä Varsinais-Suomessa eli nuottipukkiperinne vielä 1930-luvulle.
Nämä tiedot löysin Suuresta perinnekirjasta. Siinä ei kuitenkaan kerrota, milloin nuutinpäivänviettämisperinne alkoi.
Turhaan varmaan kyselet nykyajan luterilaisilta mitään nuutinpäivästä. Minäkään en muista siitä koskaan kotonani puhutun.- Mikael
Kiitos Verna hyvästä vastauksesta. Kysymykseni lähti siitä, kun parikin tuttua on sanonut jouluajan päättyvän nuutinpäivään, eikä loppiaiseen, kun jossain lorussakin niin sanotaan.
Miten on, eikö loppiainen ole kuitenkin luterilaisillekin jouluajan loppu sen lisäksi että silloin vietetään Jeesuksen kastejuhlaa? - Verna
Mikael kirjoitti:
Kiitos Verna hyvästä vastauksesta. Kysymykseni lähti siitä, kun parikin tuttua on sanonut jouluajan päättyvän nuutinpäivään, eikä loppiaiseen, kun jossain lorussakin niin sanotaan.
Miten on, eikö loppiainen ole kuitenkin luterilaisillekin jouluajan loppu sen lisäksi että silloin vietetään Jeesuksen kastejuhlaa?että jossain vanhassa lorussa sanotaan, että joulu loppuu nuutinpäivään, mutta kuten sanottu, minä en ole siitä kuullut ja minusta on ollut aina itsestään selvää, että joulu loppuu loppiaiseen. Loruhan on varmaan peräisin siltä ajalta, kun nuutinpäivää vielä vietettiin.
Loppiaisena tai sen jälkeisenä päivänä minun lapsuudenkodissani ainakin kuusesta otettiin koristeet pois ja itse kuusikin vietiiin pois. Se on merkinnyt minun mielestäni joulunajan loppumista. - Filbert
Satuin eksymään tänne toiselta listalta. Tässä vähän lisää nuutinpäivästä.
Itse asiassa päivää vietetään p. Knud Lavardin muistoksi. Hänet surmattiin v. 1131, ja muistopäivä on 7.1 eli vanha nuutinpäivä. Kuningas Knud IV (surmattiin v. 1086) on pyhä myös, mutta hänen muistopäivänsä on 19.1.
Joka tauksessa kansanperinteen mukaan "Knut körer julen ut". Nuuttiin loppuivat joulurauha ja joulukemut. Arkityöt aloitettiin taas, rukit otettiin esille. Joulujuomat juotiin loppuun - eli nuutinpäivän jälkeen podettiin sitten krapulaa (siitä on sananparsia eri puolilta Suomea). Näihin oluttynnyrien tyhjentämisiin liittyi nuuttipukkien kulkue, joka kiersi talosta taloon suorittamassa tätä mieluisaa tehtävää, kulkueen osallistujajoukko lisääntyi talo talolta. Se mitä ei juotu paikan päällä, otettiin mukaan, ja päivä lopetettiin kylän suurimmassa talossa tanssien, leikkien, syöden ja juoden yhdessä kaikkien talojen jouluherkut loppuun.
Miksi nuutinpäivä siirtyi 13. päivään? Keskiajalla huomattavilla kirkollisilla juhlapäivillä oli jälkipyhä. Epifania (Herran ilmestyminen) on 6.1., ja sen jälkipyhä octava epiphanie Domini (eli epifaniasta kahdeksas päivä 13.1.) oli kirkollisessa mielessä jouluajan ja -rauhan loppumispäivä. Kun kansa mielsi (toisen, kirkollisesta jouluajan määrittelystä erillisen keskiaikaisen perinteen mukaisesti) nuutinpäivän lopettavan joulurauhan, on todennäköistä, että nuutti siirtyi loppiaisen oktaaviin eli 13. päivään näiden kahden keskiaikaisen perinteen yhteensulautumisen takia. Ruotsissa v. 1600 painetussa almanakassa Knut on jo 13.1., koko valtakunnassa päivä vakiintui 1700-luvun alussa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta613111Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433067- 422417
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa912037- 311893
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘251759- 481606
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä831370- 391280
- 791110