APUA...
Olen ihastunut vanhempaan työtoveriini, joka on myös antanut ymmärtää että olen hänen mielestään viehättävä yms..
Nyt pelkään, että olen mogannut koko jutun...
Otin selvää hänen puhelinnumerostaan aikoja sitten ja yhdellä ryypäyskeikalla päätin laittaa viestiä kyseiselle henkilölle... Vastausta en saanut, mutta töissä hän jatkoi meilailua ihan normaalisti.Kysyinpä häntä ihan asiallisesti kaverina kahvillekin ja hän lupasi miettiä asiaa. Tuolloin päätin etten enää ota häneen yhteyttä kuin työasioissa.
MUTTA, uutena vuotena tein elämäni idioottimaisimmat temput.. Laitoin hänelle TAAS viestiä ja soitin ilmeisesti vastaajaankin (en kunnolla muista..).Enkä saanut vastausta (En kyllä sitä odottanutkaan..).
Tajuan ettei häntä (ilmeisesti) kiinnosta, mutta kertokaapas miten kehtaan mennä hänen eteensä töissä? Ihan huumoria heittäen vai asenteella "mitään ei koskaan ole tapahtunut"?
Tämä on tosi noloa, sillä en ole mitään piinaaja tyyppiä, enkä normaalisti edes käyttäydy tälla tavoin... ARGH! Olen onneksi ollut tämän viikon pois töistä, joten en ole joutunut kohtaamaan häneen ainakaan vielä...
Olen ihastunut vanhempaan työtoveriini, joka on myös antanut ymmärtää että olen hänen mielestään viehättävä yms..
Nyt pelkään, että olen mogannut koko jutun...
Otin selvää hänen puhelinnumerostaan aikoja sitten ja yhdellä ryypäyskeikalla päätin laittaa viestiä kyseiselle henkilölle... Vastausta en saanut, mutta töissä hän jatkoi meilailua ihan normaalisti.Kysyinpä häntä ihan asiallisesti kaverina kahvillekin ja hän lupasi miettiä asiaa. Tuolloin päätin etten enää ota häneen yhteyttä kuin työasioissa.
MUTTA, uutena vuotena tein elämäni idioottimaisimmat temput.. Laitoin hänelle TAAS viestiä ja soitin ilmeisesti vastaajaankin (en kunnolla muista..).Enkä saanut vastausta (En kyllä sitä odottanutkaan..).
Tajuan ettei häntä (ilmeisesti) kiinnosta, mutta kertokaapas miten kehtaan mennä hänen eteensä töissä? Ihan huumoria heittäen vai asenteella "mitään ei koskaan ole tapahtunut"?
Tämä on tosi noloa, sillä en ole mitään piinaaja tyyppiä, enkä normaalisti edes käyttäydy tälla tavoin... ARGH! Olen onneksi ollut tämän viikon pois töistä, joten en ole joutunut kohtaamaan häneen ainakaan vielä...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Toi on kyllä aika paha! Voisin kuvitella itteni tohon tilanteeseen! =] Sympatiat on kyllä täysin sun puolella. Mut sehän on vaa elämää! Ota sellanen asenne. Yritä käyttäytyä normaalisti opetetulla tavalla.. If possible!
Jos hän ei reagoi niin anna asian olla. Jos sinä otat asian esille, niin saattaa tilanne olla teille molemmille vaikea ja nolo - kumpikaan ei tiedä mitä sanoa ja tehdä. Elämässä sattuu ja tapahtuu, ei niitä kannata jäädä murehtimaan. Saattaahan hän olla hiljaa mielessän hyvinkin otettu kun joku nuorempi on osoittanut kiinostusta.
Kiitti lohduttavista sanoista...
Niinhän se kyllä on, että elämässä sattuu ja tapahtuu... Mutta joskus voisi ottaa aivot käteen ja lisätä sinne muutaman solun... :)
Yritän käyttäytyä mahdollisimman coolisti töissä, (valitettavasti mulla on vielä palaveri sen kanssa ens viikolla)mutta helppoa se ei tuu olemaan... Onneksi kyseessä ei ole mun esimies. Huh.
Kyllä tuo vähän noloa on... Itse menisin mitään ei ole tapahtunut asenteella ja pysyisin kaukana tyypistä, jos mies itse ottaa sinuun yhteyttä esim. maililla niin vastaisin mailiin. Muuten en lähestyisi. Ei ole kivaa jos työpaikalla leviää juttuja väijymisestäsi
Hei ota se huumorilla- kerro sille että sulla on lääkityksellä oleva skitsofrenia eli jakomielitauti
ja pyhinä viina tekee ongelmia lääkkeen imeytymisessä joten et voi olla varma mitä toinen puoli tekee...
joten sano sille että unohtaa koko jutun!
Minäkin olen juuri tuollainen. En paljoa jää odottelemaan, mistä numeron saisin ja sitten tartun sarvista...Ja myöhemmin tuskailen, miten tämän nyt selittää ihmiselle, miten tämän peruu... Ja kuitenkin kaiken nolouden keskellä kohta menen ja teen taas jotain!
Ei kannata ottaa sitä niin vakavasti. Naureskele vain muka niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan... :)