Tuo Kauppalehden yleisöosastokirjoitus oli täyttä höösää.. melkein samaa tasoa, kuin väite "Lyhennysvapaat ylläpitivät asuntolainakannan kasvua".
.
Jos velallinen ei maksa lainojaan, laina muuttuu järjestämättömäksi saamiseksi. Vuosi- pari sitten vain sellaiset lainat luokiteltiin järjestämättömiksi saamisiksi, jossa velallinen oli todettu maksukyttömäksi (konkurssi) tai korko tai pääoma oli ollut maksamatta vähintään 90 päivää.
.
Uudistuksen jälkeen järjestämättömiksi luotoiksi katsotaan lisäksi myös sellaiset luotot,
- jotka pankin arvion mukaan jäävät todennäköisesti maksamatta, jos vakuutta ei realisoida ja luotot, joiden arvoa on jo kirjattu alas. Yrityksillä on myös muita ehtoja.
.
Vain osa järjestämättömistä luotoista on siis maksukyvyttömien luottoja.
.
Pankkien ehtojen mukaan lyhennysvapaita tarjotaan vain asiakkaille, jotka ovat ovat hoitaneet laina-asiansa sopimuksen mukaan. Lyhennysvapaista ei siis ole kysymys lainanhoitojoustosaamisissa. Lainanhoitojoustosaamiset ovat myönnyksiä velalisille, jolla on tai tulee lähiaikoina olemaan vaikeuksia täyttää sitoumuksensa. Lainaehtoja siis muutetaan velallisen eduksi. Kysymyksessä voi olla pääoman anteeksi antamista, koron anteeksi antamista ja laina-ajan pidentämistä.
.
Kotitalouksille myönnettyjen lainanhoitojoustosaamisten määrä vuoden 2014 lopussa oli 1600 miljoonaa ja vuoden 2015 lopussa 2300 miljoonaa (noin 2,5 prosenttia lainakannasta). Järjestämättömiä luottoja lainakannasta oli yhteensä 1,5 prosenttia.
.
Ehdot sen suhteen mitä on pidettävä järjestämättömänä saamisena ovat tiukentuneet. Pankeilla on siis mahdollisuuksia järjestellä lainoja (useilla eri tavoin, ei kuitenkaan varsinaisina lyhennysvapaina. Muutos voidaan tehdä vaikkapa ottamalla vakuus haltuun) että laina luetaan lainanhoitojoustosaamiseksi. Tähän kai ei kuitenkaan ole syytä, ellei pankki usko tätä kautta jollain tavalla hyötyvänsä asiasta. Lyhennysvapaiden käyttäminen on joillakin henkilöillä voinut vaikuttaa siihen, että heidän lainojaan ei ole luokiteltu järjestämättömiksi luotoiksi.
.
Lainanhoitojoustosaamiset sisällytetään järjestämättömien saamisten luokkaan tai terveiden ja erääntyneiden saamisten luokkaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUKSEN (EU) 2015/1278 145–162 kohdan ja 177–179 kohdan mukaisesti.
.
Lyhennyksiä siis jäi tekemättä lyhennysvapaiden vuoksi runsaat 860 miljoonaa.
.
Tilannetta ei voi täysin verrata aikaisempaan, koska aikaisempaan verrattuna yhä useammat lainat on luettava järjestämättömiksi luotoiksi. Tilanne tällä hetkellä kuitenkin näyttäisi olevan lähellä sitä, mikä se oli vuonna 2000.
http://aijaa.com/k4SVNv
.
Jos velallinen ei maksa lainojaan, laina muuttuu järjestämättömäksi saamiseksi. Vuosi- pari sitten vain sellaiset lainat luokiteltiin järjestämättömiksi saamisiksi, jossa velallinen oli todettu maksukyttömäksi (konkurssi) tai korko tai pääoma oli ollut maksamatta vähintään 90 päivää.
.
Uudistuksen jälkeen järjestämättömiksi luotoiksi katsotaan lisäksi myös sellaiset luotot,
- jotka pankin arvion mukaan jäävät todennäköisesti maksamatta, jos vakuutta ei realisoida ja luotot, joiden arvoa on jo kirjattu alas. Yrityksillä on myös muita ehtoja.
.
Vain osa järjestämättömistä luotoista on siis maksukyvyttömien luottoja.
.
Pankkien ehtojen mukaan lyhennysvapaita tarjotaan vain asiakkaille, jotka ovat ovat hoitaneet laina-asiansa sopimuksen mukaan. Lyhennysvapaista ei siis ole kysymys lainanhoitojoustosaamisissa. Lainanhoitojoustosaamiset ovat myönnyksiä velalisille, jolla on tai tulee lähiaikoina olemaan vaikeuksia täyttää sitoumuksensa. Lainaehtoja siis muutetaan velallisen eduksi. Kysymyksessä voi olla pääoman anteeksi antamista, koron anteeksi antamista ja laina-ajan pidentämistä.
.
Kotitalouksille myönnettyjen lainanhoitojoustosaamisten määrä vuoden 2014 lopussa oli 1600 miljoonaa ja vuoden 2015 lopussa 2300 miljoonaa (noin 2,5 prosenttia lainakannasta). Järjestämättömiä luottoja lainakannasta oli yhteensä 1,5 prosenttia.
.
Ehdot sen suhteen mitä on pidettävä järjestämättömänä saamisena ovat tiukentuneet. Pankeilla on siis mahdollisuuksia järjestellä lainoja (useilla eri tavoin, ei kuitenkaan varsinaisina lyhennysvapaina. Muutos voidaan tehdä vaikkapa ottamalla vakuus haltuun) että laina luetaan lainanhoitojoustosaamiseksi. Tähän kai ei kuitenkaan ole syytä, ellei pankki usko tätä kautta jollain tavalla hyötyvänsä asiasta. Lyhennysvapaiden käyttäminen on joillakin henkilöillä voinut vaikuttaa siihen, että heidän lainojaan ei ole luokiteltu järjestämättömiksi luotoiksi.
.
Lainanhoitojoustosaamiset sisällytetään järjestämättömien saamisten luokkaan tai terveiden ja erääntyneiden saamisten luokkaan KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUKSEN (EU) 2015/1278 145–162 kohdan ja 177–179 kohdan mukaisesti.
.
Lyhennyksiä siis jäi tekemättä lyhennysvapaiden vuoksi runsaat 860 miljoonaa.
.
Tilannetta ei voi täysin verrata aikaisempaan, koska aikaisempaan verrattuna yhä useammat lainat on luettava järjestämättömiksi luotoiksi. Tilanne tällä hetkellä kuitenkin näyttäisi olevan lähellä sitä, mikä se oli vuonna 2000.
http://aijaa.com/k4SVNv
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Onneksi pankit voivat pitää hoitamattomat asuntolainat pois järjestämättömistä luotoista lähes loputtomasti "keventämällä" lainaehtoja niin ettei lainoja oikeastaan tarvinnutkaan hoitaa - ainakaan just nyt"
siinä lainaus tuosta kauppalehden avauksesta.
ja tässä punditin "tulkintaa":
"Tähän kai ei kuitenkaan ole syytä, ellei pankki usko tätä kautta jollain tavalla hyötyvänsä asiasta. Lyhennysvapaiden käyttäminen on joillakin henkilöillä voinut vaikuttaa siihen, että heidän lainojaan ei ole luokiteltu järjestämättömiksi luotoiksi."
mitä eroa tuossa on? ei mitään. aivan samaa spekulaatiota punditilta kuin tuossa avauksessakin :D
kerrotko pundit, miksi FIVA otti tilanteeseen kantaa julkisesti, ellei se ala olemaan huolestuttava? oletan, että he tietävät noista ongelmalainoista hieman enenmmän kuin keskustelupalstojen "punditit" :D
Ohititkin sopivasti kaikki kirjoituksessa olevat virheet. Tuon jutun kirjoittaja ei erottaisi aitaa aidan seipäistä. Kirjoittaja oli höösä, joka käytti termejä tuntematta niiden sisältöä. Olen kuitenkin kohtuullisen varma siitä, että sinä tuon kirjoituksen palstalle kopioit.
.
Sinä et taida tietää miten maailma makaa. Et taida tietää, mikä tendessi rahoitusmarkkinoilla on ollut: ylisääntely pääosin EU-johtoisesti. Tarkoituksena on yrittää estää ja varmistaa, että enää ei pääsisi syntymään uusia rahoitusmarkkinakriisejä. Pankkien ja vakuutuslaitosten vakavaraisuusvatimuksia on nostettu ja sääntelyä on kaikin tavoin lisätty. Siihen samaan sarjaan kuuluu myös asuntolainoja koskevan sääntelyn tiukentaminen. Finanssivalvonta haluaa varmistaa, että markkinoilla ei tapahdu markkinahäiriöitä. Tavallaan Finanssivalvonta tekee työtään, koska Finanssivalvonta on se, jota syytetään, jos valvonta ei ole ollut kunnossa.
.
Tähän saakka luottotappiot asuntolainoista ovat olleet vähäisiä. Nyt lainaan Finanssivalvontaa: "Kasvanut velkaantuneisuus lisää kotitaloussektorin haavoittuvuutta ja vahvistaa sitä kautta kotitalouksien maksukykyyn kohdistuvien mahdollisten häiriöiden (esim. työttömyyden kasvu tai korkotason nousu) vakavuutta. Mahdollisessa stressitilanteessa velkaantuneen kotitaloussektorin ongelmat aiheuttaisivat pankkien suorien luottotappioiden lisäksi välillisiä vaikutuksia kulutuskäyttäytymisen kautta. Rahoitussektorin ja reaalitalouden kytkentöjen myötä vaikutukset voisivat laajeta systeemisiksi."
.
Siinä se syy oli, comprende?
Kun keskustellaan lainanhoitojoustosaamisista olisi tärkeää selvittää myös pankkien luottotappioiden (toisin sanoen) saamisten arvonalennusten määrät ja ne olivat 2015:
.
OP-ryhmällä 0,10 %.
http://www.taloussanomat.fi/tiedote/2/1983582
.
Säästöpankkiryhmällä 0,10 %:.
http://www.saastopankki.fi/documents/10180/0/S%C3%A4%C3%A4st%C3%B6pankkiryhm%C3%A4n+tilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6stiedotteen+2015+esitysmateriaali/34fd6847-2719-4a2b-a158-c46e6c872e49?version=1.0
.
Nordealla 0,14 %.
http://feed.ne.cision.com/wpyfs/00/00/00/00/00/32/A8/6E/wkr0006.pdf
.
Arvonalentumistappioiden määrät ovat kaksinkertaistuneet vuodesta 2006.
Suuntaan antavaa on Arvoasunnot.fi verkkosivuilla tekemä ja uutiskirjeessä tekemä kysely, johon vastasi 340 henkilöä. Näistä henkilöistä 48 prosenttia sanoi ottaneensa lyhennysvapaata sijoittaakseen rahaa. Muuhun kuluttamiseen 29 %, muiden velkojen maksamiseen 21 %, remontointiin 9 % ja työttömyyden johdosta 6 %.
.
Kyselyn perusteella taloudelliset harmit olisivat voineet olla syynä 21+6 = 27 prosenttiin lyhennysvapaista eli noin kolmasosalla.