Kokkolan uusi kaupunginjohtaja

Valtiovarainministeriöllä ja kunnilla on ratkottavanaan poikkeuksellinen ongelma. Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmien perusteella kuntataloudelle on kertynyt vuoden 2009 tilinpäätöksissä 9,9 miljardia euroa ylijäämäeriä, mutta todellisuudessa kuntatalous on yli miljardi euroa alijäämäinen.
Noin yhdentoista miljardin euron kirjanpidollinen ero johtuu kuntien alimitoitetuista poistokäytännöistä vuodesta 1997 lähtien kirjanpitolain uudistuttua. Riski on, että kunnissa tehdään päätöksiä liian valoisiin tuloslaskelmiin tukeutuen.Tosiasia on, että kuntien vuosikate ja ylijäämät eivät riitä investointeihin. Kunnat joutuvat jatkuvasti ottamaan lisää velkaa, mikä kertoo talouden kasvavasta epätasapainosta, sekä kustannuspaineen korotuksia kuntalaisille".

Kunnat eivät maksa veroja, eivät tavoittele voittoa eivätkä jaa osinkoja. Kuntatalous on luonteeltaan tasapainotaloutta. Pitkällä aikavälillä kuntien pitäisi pystyä kattamaan vuosittaisella tulorahoituksellaan käyttötalousmenot ja investoinnit. Velkaa voidaan ottaa jonkin verran, mutta kunnat eivät voi perustaa investointejaan kokonaan lainanottoon.”
Kuntaliitto on ollut vuosia hissukseen. Selvää näyttäisi olevan se, että lakeja vasten tai niistä välittämättä on kuplan takana virkavastuullisia toimineita. Kirjanpitorikoksista tuomitaan tavan takaa yksityisiä yrittäjätalouksien ihmisiä. Kirjanpitolain rikkominen pitäisi koskea myös valtion ja kunnan virkamiesten tekoja sekä tilintarkastajien vastuuta. Olisiko oikeuskanslerilla tai valtakunnansyyttäjällä velvollisuus yhteisen kansan nimissä penkaista kaikkien aikojen kuntarahoituksen kuplaa ja mitata kuntien avain ihmisten tekoja kaikkien aikojen kuplan synnyssä? Tempulla on vieritetty parin eduskuntakauden mittainen miljardiluokan vuosittainen rahoituspaine valtiolle ja veronmaksajille. Estääkö asian tutkimisen se, että kikkailu on jatkunut reilu vosikymmenen ja että siitä on tullut kuntaväen kansanhuvia veronmaksajien piikkiin? Kunnallisen itsehallinnon perusinstituutiioon on mahdotonta näissä oloissa luottaa. Edustuksellisen paikallisdemokratian kriisistä asiassa on kysymys ja toiminnan uskottavuus pitäisi palauttaa!. Investoinnit huomioiva toiminnan ja investointien rahavirta painuu kuntatalouden ennusteessa jo noin 1,8 mrd. euroa alijäämäiseksi. Kuntatalousohjelmassa painotetaankin, että kuntatalouden tasapainottaminen ja vakauttaminen edellyttää mittavia kuntataloutta vahvistavia toimenpiteitä, näitä toimenpiteitä on kuntalaiset odotelleen jo vuosia.Peruskuntien lainakanta oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 14,7 mrd. euroa eli 2 694 euroa asukasta kohti. Lainakanta on lähes nelinkertaistunut 2000-luvulla.

Kokkola ei tarvitse jahkailijoita, kaupunginjohtajan pitää olla kaupunkilaisten edunvalvoja, eikä kunnan virkamiesten juoksupoika, pitää aina muistaa että talouttakin pitää hoitaa kuntalaisten maksukyvyn mukaan eikä, kunnantyöntekijöiden palkkakustannustekijöiden mukaan.

Kokkola on hyvä esimerkki siitä, miten asioita ei saisi hoitaa, kaupunginjohtaja on syyllistynyt "joukkoineen" Kokkolan alasajoon jo vuosikymmeniä, verotus, piiloverotus ja palvelumaksujen korotuksilla yritetään paikata osaamattomuutta.

Konsulttien apua tarvitseville heti kenkää, osaava ei konsultointia tarvitse siinä tehtävässä johon hänet on palkattu.

Miesten tunaroinnit loppuvat.

Kokkolan kaupungin saunassa aletaan tulevaisuudessa viettämään naisten saunailtoja.

Seuraava kaupunginjohtaja on OTL Tuomas Aho, loppuu tämä "vatulointi" Kokkolassa.