Karjal on voimavara

Karjal Žurnualu

Uudizet 8.6.2011

Paavo Harakka

Ezitin karjalan kieltä perusskolah jo 1978

Bomban taloin srojinnan aigah 1977-78 joukkoviešťimilöis eziteldih rajakarjalazie taboi, pravoslaunoida vieruo da karjalan kieldä. Nurmekses zavod´ittih dai enzimäńi karjalan kielen kurssa opastajana FM Matti Jeskańi. Mie oľin kirjuttan karjalankielizie paginoi sidä ennen erähih karjalazih aviezoih. Samah aigah suomalańi yhteiskunda oľi alganuh enďistä paremmin ellendiä vähemmistölöin ažieloi. Oľi sekuitoivot havaitšuttu huomuamah, mi merkitys on karjalan kielel kogo Suomen kulttuuran rikastuttamizes.

Valdimon Suojärvi-seuran syyzkogovukses kylmäkuus 1978 piin voimakkahan paginan karjalan kielen azemas da tulevaizuuves. Paginas siteerain professor Pertti Virtarandua. Häihäi näit sanoi, jotta karjala kieli on mońin muodoloinker ylen hiitroi tundoloin ilmazija da täyzpädevä kieli samanmoine kui lähimbäńi sugukieli suomi.

Opastajana oľin dogaďin, sto muamoinkielen opassandakńiigois ei olluh ńimin miittumua maińindua karjalan kieles, hos suomen kielen kohal eziteldih raumalazien da savolazien murdehet. Mie luajingi ezityksen, sto karjalan kieli oľis suadava opassanda-aineheksi perusskolah saamen kielen jyty. Siit maińitšin, jotta sih ńiškoi pidäis järgieh käyńńisťiä ruannat tavoittehena karjalan kielen elvyttämińi da kehittämińi, karjalankielizien opastajien kouluttamińi da karjalankielizien opassandakńiigoin kirjuttamińi. Saamenkielizien itšepäińi ruanda oman kielen eistämiseksi olgah meilgi ezimerkkinä.

Nygöi on männyh jo ańikkovai 33 vuotta. Sih aigah ollah karjalan kielen ažiet eissytty v. 1995 perussetun Karjalan Kielen Seuran johol kudakui. Olemmo suanuh vähemmistökielen statuksen. Olemmo alottannuh kielipezätoiminnan. On piässetty lugiettavaksi kńiigazie vägi tukul da jägimäseksi on ilmestynnyh karjalankielińi avieza. Mie usson, sto terväh rubiemmo dai opastamah lapsie perusskolas karjalan kielel.

http://verkolehti.karjal.fi/uudizet/vahnembat-uudizet/ezitin-kielta-skolah-jo-1978/

Kommunistina vastustan paikallista matkailutoimintaa.

Voidkoz puikottaz pertziihen muzikoit? Ja zaaks naedaz manageriziä kanz perz reikämäz.

Nuõrttsäämas

Tuåimteejen Sara Wesslin da Erkki Gauriloff. Muuʹšt še ođđ sääʹmarkiiv-vuõlttõs Jiõnnäiʹtt! (http://areena.yle.fi/radio/jionnaitt)

http://areena.yle.fi/1-2742727

Jo neljäs Muumi-kirja karjalaksi

http://yle.fi/uutiset/jo_neljas_muumi-kirja_karjalaksi/7020869

HS Mielipide 30.9.2010

Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

Rino Grünthal

Johanna Laakso

Anneli Sarhimaa

professoreita

Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti

(European Language Diversity for All)

Nuntii Latini, conspectus rerum internationalium hebdomadalis, est programma Radiophoniae Finnicae Generalis (Yle) in terrarum orbe unicum

http://areena.yle.fi/1-1931339

Lainaan Juice Leskistä: "On kun ajaisi Wartburgilla roska kaasarissa, Bui-buti-bui-buti-buibuti-bui!
Se SIITÄ karjalankielestä

Alla älskar muminsvenska.

Nurmes osallistuu juhlavuoden ideakilpailuun - "Suomen karjalaisin kaupunki"

Nurmeksen kaupunki osallistuu Sitran järjestämään maamme itsenäisyyden juhlavuoden Suomi 100 vuotta -ideakilpailuun. Kaupungin kilpailuidea on ”Karjala on voimavara”, ja se pohjautuu kulttuuriin ja puurakentamiseen.
Kaupunginhallitus päätti kisaan osallistumisesta maanantaina pitämässä kokouksessaan. Kilpailuidea perustuu karjalaisen kulttuurin vaalimiseen ja puurakentamiseen edistämiseen.

Idean kolmas ulottuvuus on kansalais- ja yritystoiminnan rohkaisu karjalaiseen kulttuurin ja modernin puurakentamisen lähtökohdista. Kaupunginjohtaja Asko Saatsi uskoo, että kilpailuun osallistuminen tuo Nurmekselle uusia yhteyksiä ja verkostokumppanuuksia.

–  Nurmes on ehkä Suomen karjalaisin kaupunki, jossa puurakentaminen ja karjalainen kulttuuri näkyvät vieläkin vahvasti, Saatsi arvioi.

Kilpailun idean teemaa hän perustelee myös sillä, että suomalaisilla on mittava kunniavalkea karjalaisuudelle.

–  Karjalainen kulttuuri on vaikuttanut suomalaisuuteen syvästi, Saatsi korostaa.

Ideakilpailun alustavat ehdotukset on jätettävä Suomen itsenäisyyden juhlarahastolle Sitralle ensi viikon torstaihin mennessä.

Kilpailullaan Sitra hakee suurta ja vaikuttavaa yhteiskunnallista ongelmaa tai ideaa, jolla voidaan luoda merkittävä kansallinen hanke.

Kilpailun tulokset Sitra julkistaa ensi vuoden lopussa.

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/101803-nurmes-osallistuu-juhlavuoden-ideakilpailuun-suomen-karjalaisin-kaupunki

Mikä vitun kunniavalkea?

MAAKUNTA 6.5.2016 13:18

Karjala on voimavara -hanketta pidetään elinkeinopoliittisesti merkittävänä

Jaakko Pikkarainen

Euroopan kielten tasa-arvoverkosto ELEN on ottanut kantaa Nurmeksen kaupungin Karjala on voimavara -hankkeen puolesta. Järjestö työskentelee eurooppalaisten vähemmistökielten elvyttämiseksi.

Tukikirjeen on allekirjoittanut järjestön pääsihteeri Davyth Hicks. Brysselissä päivätyssä kirjeessään hän kuvailee kaupungin ja sen yhteistyökumppaneiden hankkeen merkittäväksi.

Hankkeella kaupunki osallistuu Sitran järjestämään Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kilpailuun.

Karjalan kielen ja kulttuurin edistämisen lisäksi hanke pyrkii löytämään uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle muun muassa karjalaisen kulttuurimatkailun ja puurakentamisen avulla.

ELEN pitää Nurmeksen hanketta kulttuurisesti ja elinkeinopoliittisestikin merkittävänä. Se kiinnittää huomiota muun muassa karjalaa puhuvan väestön ja sen jälkeläisten vuorovaikutukseen.

Lue lisää perjantain Karjalaisesta.


http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/maakunta/item/104597-karjala-on-voimavara-hanketta-pidetaan-elinkeinopoliittisesti-merkittavana

Laittaisivat vain Bomban korjaamiseen tukirahaa,koska menee sitä huonompaankin tarkoitukseen. Nurmeksen matkailun suurin kohde jäi Jukolan jäljiltä niin suureen rappiotilaan,että uusi omistaja joutuu laittamaan ison rahan peruskorjaukseen.

Bombaan ei rahaa kannata laittaa, ei tuota mitään. Ei ole kannattavaa liiketoimintaa.

Kirjoittakaa suomea tai hävitkää Suomesta!

Matkustellessa kun tulee keskusteluun missä asuu,niin parhaiten tulee mieleen keskustelukaverille Bombatalo seuraavana Nurmes,mutta Porokylästä ei ole harmainta aavistustakaan. Jos mainitsee Porokylän,niin hyvin nopeasti laitetaan Lapin asukkaaksi. Bombatalo kuuluu kunnostaa,niin nurmeksessa on jotakin erikoista,joka vain odottaa uutta tulemistaan,ainakin on toivottava.

Ennen oli Karjalaiset mummot ja papat ainakin lapsen silmin mukavia jutunkertojia,ainoa haitta oli se,ettei tahtonut ymmärtää heidän puhettaan.

Vihreistä karjalan kielen puolustaja

Tiedotteet | 25.5.2016 klo 15.27

Tiedote 24.5.2016

Vihreiden puoluekokouksessa Lahdessa hyväksyttiin viikonloppuna joensuulaisen Tuomo Salosen aloite karjalankielisten kielellisten oikeuksien parantamisesta Suomessa. Tällä päätöksellä Vihreistä tuli Suomen ensimmäinen puolue, joka julkisesti tunnustautuu karjalan kielen puolustajaksi.

-Karjalankielisten historia Suomessa on pitkä, ja se näkyy erityisesti täällä Pohjois-Karjalassa. 1600-luvulla saakka alue oli täysin karjalankielistä, ja kieli on säilynyt lukuisista vainoista huolimatta tähän päivään saakka, vaikka se onkin kärsinyt matkan varrella. Etniset vainot eivät onneksi enää kuulu tämän päivän Suomeen, ja nyt on aika kääntää yhteiskunnan suunta karjalankielisten auttamiseen, toteaa Savo-Karjalan Vihreiden Tuomo Salonen.

Vain yhteisö itse voi elvyttää kielensä, sitä ei voi kukaan muu tehdä. Yhteiskunnan tehtävä on tarjota siihen tarvittavat puitteet ja tukea yhteisöä sen pyrkimyksissä. Tämä tarkoittaa sitä, että kielen asema on turvattava lainsäädännössä, ja yhteisöä on tuettava rahallisesti valtiollisella elvytysohjelmalla. Nämä kaksi tavoitetta Vihreät on nyt puolueena ottanut omikseen.

Jokaisella on oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin. Yksi kieli ei ole toista arvokkaampi, ja karjalan kielen säilyttämisessä on kyse ihmisoikeuksien turvaamisesta. Karjalankielisen yhteisön tie kielen elvyttämiseen on pitkä ja kivinen, ja on muun yhteiskunnan tehtävä auttaa heitä tällä tiellä. Viime viikonloppuna Vihreät puolueena sitoutuivat tähän tavoitteeseen, ja toivottavasti muut seuraavat pian perässä.

http://www.savokarjalanvihreat.fi/blog/vihreista-karjalan-kielen-puolustaja/

-

-

Pidäy täs vie omasgi puoles sanuo parahat passibot Tuomo Salozel dai toizil ristikanzoil, kudamat Vihandoin parties kannatettih tädä dieluo!

Verorahoja ei pidä sekopäisten mutinoihin tuhlata. Suomessa puhutaan suomea tai maasta karkoitus.

Oppivatko lapset enää romanikieltä?

http://areena.yle.fi/1-3292993

Onko tämä anuksenkarjalaa?

Kaupunki piti aikoinaan pystyssä Bompa taloa karjalaiskylineen,että Karjalaisille olisi juhlimispaikka kunnossa. Kuinkahan paljon tukivat toimintaa,vai kävivätkö vain syömässä ilmaisia lounaita.