Hei,
opiskelen tällä hetkellä LLB-tutkintoa (4 vuotta) Iso-Britanniassa. Valmistun keväällä 2017 ja aikomuksena sen jälkeen on tehdä joko kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri tai OTM Suomessa. Olen miettinyt, että mikä olisi nyt järkevin suunta ammattikelpoisuuden suorittamisen suhteen, etenkin kun kelpoisuuskokeet ovat näköjään muuttumassa 2018 jälkeen. Vaihtoehdot tähän mennessä ovat nämä:
1) suorittaa kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri ja sen jälkeen suorittaa ammattikelpoisuus uuden lain mukaan, mikä luultavimmin tarkoittaa lisää (kontakti)opiskelua jos ETA-kokeet poistuvat; tai
2) pitää välivuosi notaaritutkinnon jälkeen, hakea tutkinnon rinnastamista, tehdä ETA-kelpoisuuskokeet ja sen jälkeen suorittaa OTM (ja siinä samassa mahd. suorittaa kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin-linja)
Mikä näistä olisi järkevin suunta? Olisi kiva kuulla erityisesti henkilöiltä, jotka ovat ammattipätevyyden hankkineet tavalla vai toisella.
opiskelen tällä hetkellä LLB-tutkintoa (4 vuotta) Iso-Britanniassa. Valmistun keväällä 2017 ja aikomuksena sen jälkeen on tehdä joko kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri tai OTM Suomessa. Olen miettinyt, että mikä olisi nyt järkevin suunta ammattikelpoisuuden suorittamisen suhteen, etenkin kun kelpoisuuskokeet ovat näköjään muuttumassa 2018 jälkeen. Vaihtoehdot tähän mennessä ovat nämä:
1) suorittaa kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisteri ja sen jälkeen suorittaa ammattikelpoisuus uuden lain mukaan, mikä luultavimmin tarkoittaa lisää (kontakti)opiskelua jos ETA-kokeet poistuvat; tai
2) pitää välivuosi notaaritutkinnon jälkeen, hakea tutkinnon rinnastamista, tehdä ETA-kelpoisuuskokeet ja sen jälkeen suorittaa OTM (ja siinä samassa mahd. suorittaa kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin-linja)
Mikä näistä olisi järkevin suunta? Olisi kiva kuulla erityisesti henkilöiltä, jotka ovat ammattipätevyyden hankkineet tavalla vai toisella.
Vastaukset 7
Vanhimmat
1) ETA-kokeet ovat jo poistuneet. Siirtymäaika vuoteen 2018 koskee vain niitä, jotka ovat jo saaneet ehdollisen tunnustamispäätöksen ennen 01.01.2016. Tiedekunnan sisällä korvaavien toimenpiteiden suorittaminen voi olla helpompaa, mutta edellyttää Opetushallituksen päätöstä jonka voi saada vasta kun ulkomainen ON OTM on kasassa. Ehkä tuolloin on jo paremmin tiedossa millaisia aineita Opetushallitus edellyttää suoritettavan joten niitä voi ehkä tenttiä etukäteen.
2) Siirtymä suoraan OTM:ää (ei vertailevaan) suorittamaan ei ole käsittääkseni enää mahdollista, koska mitään ulkomaista alempaa oikeustieteellistä tutkintoa ei enää rinnasteta ON-tasolle. Tämä OTM-väylä on varattu niille, joille on määrätty ETA-kokeet ennen 01.01.2016 mutta eivät ole niitä vielä suorittaneet (tai muista suomalaisista kouluista tuleville).
Saat Briteissä paperit koulusta ulos ilmeisesti vasta vuoden 2017 toisella puoliskolla joten ehdit suomalaiseen yliopistoon suorittamaan KV-OTM-tutkintoa alkaen syksystä 2018. Näin ollen välivuosi on melko varmasti tiedossa jos et saa sovittua muodollisuuksia koulujen kanssa.
Korttisi ovat siis seuraavat:
LLB vertaileva OTM: Opetushallitus saattaa rinnastaa tutkinnon ehdollisesti OTM:ksi jolloin lisäopintoja tiedossa vertailevan OTM:n suorittamisen jälkeen.
LLB LLM (ulkomailla): Opetushallitus saattaa rinnastaa tutkinnon ehdollisesti OTM:ksi jolloin lisäopintoja tiedossa
Jos siis haluat valmistua nopeasti OTM:n tehtäviin Suomessa, sinun kannattaa suorittaa koko tutkintokokonaisuus ulkomailla ja hakea tunnustamispäätöstä tämän jälkeen.
Toki asiat voivat muuttua joten kannattaa tiedustella asiaa suoraan tiedukunnilta kunhan asia on ajankohtaisempi.
Hei 4jewels,
kiitos vastauksesta! Mietinkin, että tuleeko tämä siirtymävaihe enää pätemään omaan tilanteeseeni. Tulen tosiaan valmistumaan 2017 keväällä, mutta aion hakea maisteritutkinnon paikkaa (oli missä oli) jo niin, että pystyn aloittamaan 2017 syksyllä. Tietenkin sellaisille kursseille, jotka antavat viimeisen vuoden opiskelijan hakea (eli juuri KV-OTM ja suurin osa maistereista ulkomailla). Pitääpä siis harkita teenkö maisterini Suomessa vai ulkomailla. Suomessa opiskelussa olisi se valtti, että pääsisi helpommin verkostoitumaan kotimaassa..
Haku KV-OTM -linjoille eli kv.maisteriohjelmiin taitaa olla kaikissa oikiksissa alkukeväästä eli saat opiskelupaikan aikaisintaan syksystä 2018. Mutta kannattaa tiedustella eri yliopistoista, ovatko kurssit suoritettavissa avoimen yliopisto kautta, jolloin voit tehdä kv.maisteriohjelman opintoja jo vuoden etukäteen ennen kuin saat opiskelupaikan. Käytännöt vaihtelevat eri paikoissa. Ainakin Itä-Suomessa mainostetaan avoimen opintoja ja koskenee myös kv.kursseja eli voit suorittaa kursseja vaikka sinulla ei olisi opiskelupaikka. Aika pientä maksua vastaan.
Hei DFGSH,
kiitos tiedosta. Suunnitteilla oli hakea Helsingin yliopiston KV-OTM-linjalle, joka ainakin ottaa opiskelijoita heti seuraavalle syksylle valmistumisen jälkeen: https://www.helsinki.fi/en/masters-admission-international-business-law-and-public-international-law-master-of-international-and-comparative-law-2-years/1.2.246.562.20.20528012865
"You are an eligible applicant if you are
1) ... OR - about to complete one of the above mentioned degrees in time to deliver your final degree certificate and transcript to the Faculty by July 29, 2016 at 15.00 local Helsinki time;"(<- jotta voit aloittaa syksyllä 2016)
En ole vielä katsonut muiden yliopistojen hakuprosesseja, mutta tiedän ainakin, että Lapin yliopistossa taitaa olla sama tutkinto tarjolla.
Huom. OTM vertaileva tutkinto ei anna pätevyyttä niihin virkoihin joihin edellytettään OTM tutkintoa eikä myöskään asianajajan pätevyyttä. Sitä en tiedä antaako OPH:n päätös jotain lisäarvoa tältä osin...
Soitin OPH:n ja siellä sanoivat ettei suomessa suoritettua oikeuvertailevaa tutkintoa rinnasteta mihinkään. Eli oikeusvertaileva OTMtutkinto ei anna pätevyyttä juristin tehtäviin se on kuin mikä tahansa maisterin tutkinto joka on sisällöltään oikeustieteellinen.
Kuinka moni on saanut OPH:lta päätöksen 01.01.2016 jälkeen?
Mitä aineita on määrätty suoritettavaksi ja onko tullut paljon kokonaan hylkääviä päätöksiä?
Kiinnostaa tietää millainen vaikutus uudella prosessilla on Suomen juristimarkkinoihin (vaikka "kaikki" väittävätkin etteivät aio palata Suomeen töihin).
ETA-kelpoisuuskokeissa näkyi viime vuosina olevan kaupungista riippuen 5-15 suorittajaa/tenttikerta ja usein samat naamat. Se on aika vähän verrattuna 200 ulkomailta valmistuneeseen kandiin/vuosi.