Huhu kertoo, että joskus maailmanhistoriassa keksittiin laivaan akseloitu matkustamo, joka ei heilu laivan mukana. Seuraus oli se, että matkustamossa laivan liikkeet moninkertaistuivat ja se meni melkein ympäri.
Katamaraanimiehet kehuvat, kuinka ei kallistele. Pystyisikohän yksirunkoveneessä toteuttamaan jonkinlaisen systeemin, joka tarjoaisi matkustajalle vakaan alustan? Vaikka jonkinlainen penkki?
Yhtenä päivänä vastaan tuli kaksi poikaa sähkölaudoilla, yksipyöräisillä. Idea lienee sama kuin Segwayssa. Löysin lautojen hinnatkin ja ne olivat viiden sadan tienoilla. Tekniikka siis alkaa olla halpaa.
Katamaraanimiehet kehuvat, kuinka ei kallistele. Pystyisikohän yksirunkoveneessä toteuttamaan jonkinlaisen systeemin, joka tarjoaisi matkustajalle vakaan alustan? Vaikka jonkinlainen penkki?
Yhtenä päivänä vastaan tuli kaksi poikaa sähkölaudoilla, yksipyöräisillä. Idea lienee sama kuin Segwayssa. Löysin lautojen hinnatkin ja ne olivat viiden sadan tienoilla. Tekniikka siis alkaa olla halpaa.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Merisairas varustamon isäntä teetti rakenteen, jonka lattian alla pyöri hyrrä pitäen kardaanilaakeroidun hytin aina vaakasuorassa. Muistaakseni keskipisteessä.
Saattoi lastitilaa hukkaantua.
En muista enään kuka tämä oli.
Hytän heilumista ei silti voi kokonaan estää muuten kuin nostamalla vene maaĺle.
Hytin heilumisen estää kokonaan: runkoon verrattuna herneenkokoinen liikehtivä hytti
Jos vene kulkisi melkein kokonaan veden alla ja olisi aallonpituutta leveämpi, vaikka tupla, niin eikös silloin heiluminen olisi vähäistä. Myös kantosiipialus ei varmaan kovin heilu aaltojen mukana. Tai maaefektivenelentokone tai sukellusvene.
http://www.trekivolga.ru/products.htm
>>aallonpituutta leveämpi, vaikka tupla
Tulee vähän hankalan muotoisia veneitä. Jo Helsingin edustalla voi olla yli 100 metriä pitkiä aaltoja. Puhumattakaan avomerestä.
Minulle kerrottiin pienenä että matkustajalaivoissa on joku vakaava hyrräsysteemi. Käsitys osoittautui vääräksi. Mutta moottorin ja akselin gyroskooppiset voimat on kyllä luultavasti melkoiset. Samasta syystähän hitaasti liikkuvaa moottoripyörää on helpompi pitää pystyssä kun koneessa on kierroksia.
PUrjeveneeseen ei taida nämä konstit kovin hyvin sopia.
Vakaajat ja hyrrät on vain ymmärretty vähän väärin. Matkustajalaivoja vakautetaan gyroskooppisesti, mutta hyrrällä vain ohjataan vakautussiivekkeitä. Voimat ovat hydrodynaamisia, eikä evien kääntelyyn mahdottomia voimia tarvita.
Purjeveneessä voi olla säädettävä köli joten miksipä ei muitakin vedenalaisia siivekkeitä voisi käyttää:
http://side-power.com/kategori/1960/stabilizer-revolution/
Toinen vaihtoehto on vastapainojärjestelmä:
https://www.mhi.co.jp/technology/review/pdf/e484/e484070.pdf
Siinä ei ole siivekkeitä vaan vastapaino. Sähköä kuluu ja vehjekin on aika iso, mutta jos se ei ole ongelma, siitä vaan.
Sir Francis Chichester rakensi 16 metriseen Gipsy Moth IV veneeseen aina vaakasuorassa olevan karttapöytä-tuoli yhdistelmän. Muistaakseni tähän oli ihan tyytyväinen maailmanympäripurjehduksellaan. Kirjan perusteella, siis.
Oletko kuullut gyro stabilisaattorista tai normaali stabilaattoreista joilla lullaaminen saadaan kuriin
Esim. Tässä pieni viteo...
https://www.youtube.com/watch?v=W9uNrR2Dx-k
Toinen systeemi on ikään kuin kaksi peräsintä keski aluksen kummallakin puolella, toimivat hydraulisesti, säädettävällä logaritmilla jolloin saadaan rullaus kuriin...
Nuo videon veneet nimenomaan tekevät aaltoja ja muut tarvitsisivat siksi noita älyttömiä stabilaattoreita.
Olet ilmeisesti ymmärtänyt väärin. Stabilisaattorit ovat tarkoitettu enimmäkseen rauhoittamaan luonnon aalloista johtuvaa keinuntaa. Ne varmaan toimivat myös muiden veneiden aaltoihin, mutta ne harvoin aiheuttaa pahoinvointia. Tietenkin, jos on oikein herkkä vatsa, voi ohi menevän veneen aalto pistää sen kuralle.
Ymmärrän sarkasmisi, mutta valitettavasti noita hinouksia harvoin pursimiehet hankkivat, koska ovat persaukisempia tai saitoja vs. Moottoriveneilijät joten video klippejä nyt ei löytynyt juuri muista veneistä
Niitä on harvemmin purjeveneissä, mutta olen eri mieltä syistä. On toki persaukisia purjehtijoita, mutta maailmalla on myös upporikkaita. Meidän oma pieni ankkalammikkomme ei ole kattava otos mistään ellei sitten serkusten tekemiä lapsia lasketa.
Purjeveneen nopeus on niin pieni ettei sen keinuntaa voi tehokkaasti vähentää evillä. Likkuva paino voisi muuten toimia, mutta sen täytyisi olla valtavan iso vaikuttaakseen enemmän kuin kuin mitä köli ja masto purjeineen kampeaa.
Sitten tietenkin tärkein asia on se, että purjeveneessä on jo keinuntaa vähentävä järkjestelmä, nimittäin painava köli ja masto purjeineen. Purjevene ei keinu aaltojen vaikutuksesta läheskään yhtä paljon kuin moottorivene.
Se laiva oli SS Bessemer. Se ettäkö makustamo olisi heilunut enemmän kuin itse laiva taitaa olla vain legendaa. Sen sijaan laivaa lienee ollut lähes mahdoton hallita koska sen painopiste on jatkuvasti ennalta arvaamattomasti muuttunut.
Juu niinhän siinä kirjoituksessa oli. Kolaroi vielä laiturin kanssa joko sen takia tai sitten muuten vaan. Syyksi väitettiin matkustamon heiluntakykyä...olisko kuitenkaan rannassa heilunut niin paljoa :D
Luin tuosta vehkeestä teksin ja sen mukaan matkustamoa aktiivisesti ohjattiin hydrauliikalla. Se ei siis keinunut vapaasti vaan sitä ohjattiin.
Tuo "matkustamon" stabilointi hyrrän avulla on toimiva ja paljon käytössä opleva ratkaisu. Tosin vain sotalaivoissa ja vain tulenjohtokeskuksissa käytössä. Kuulemma paikka jossa merisairaus iskee helpoiten kertovat ko. kopissa oleskelleet.
Pelastus- ja luotsiveneissä hyväksi koettu järjestelmä on iskuja vaimentavat istuimet. Joissakin RNLI Severniä, Tamaria yms pienemmissä pelastusveneissä hytti kiinnitetty joustavasti runkoon (kierrejouset) iskujen vaimentamiseksi. Severn on niille tuttu, jotka ovat purjehtineet esim. Lerwickiin ja katselleet lifeboatia Small Boat HBr:ssa
Tässä pelastusveneen esittelyvideossa näkyy iskuja vaimentavat istuimet:
https://www.youtube.com/watch?v=5BID7406gEs
Myös luotsivene joutuu toimimaan aallokossa ja tarvitsee joustoistuimet istuinvyöt.
https://www.youtube.com/watch?v=eLIzp3WLpQE
Pelastusveneen kallistustestistä voi huomata, että AVS saattaa olla suurempi kuin monella purjeveneellä. EU:n Cat A taitaa vaatia 130°:n AVS:n (veneen koko vaikuttaa vaadittuun AVS-kulmaan).
https://www.youtube.com/watch?v=qB88rio2oe4
Pelastusalukset työtehtävässä. Katamaraani tarvitsi hinausta. Ei liitty keskustelun aiheeseen, mutta pelastusveneeseen ja sen toimintaan avomerellä.
https://www.youtube.com/watch?v=Wf_pRVdhLWU
Laivan pelastusveneen lasku mereen näyttäisi vaativat istuinvöiden käyttämistä:
https://www.youtube.com/watch?v=n9AmvrTeoXU
Tositilanteessa poikia tuskin naurattaisi näin paljon:
https://www.youtube.com/watch?v=OFk0zW_bRfc