Tulevaa veroehdotusta odottaessa pohdin jo siihen oikaisua/täydennystä osakekaupoistani, joista minun on tehtävä aikanaan 9A-lomake ...
Viime vuonna eli vuonna 2015 tein osatuloutuksen nykyisen Nordean osakesalkustani ja nämä tuloutukset kohdistuvat ensimmäisiin osakehankintoihini, jotka alkoivat jo vuonna 1980 tuolloin Suomen Yhdyspankki Oy -nimellä. Vuosien aikana on sitten ollut merkintäoikeuskauppoja, uusmerkintöjä, osakeanteja ja osakelajien yhdistelyjä sekä osakenimien muutoksia (SYP/Unitas/Merita/Nordea) eri suuruisin markka-arvoisin summin eikä niistä oikein saa täyttä selvyyttä itse, vaikka olen yrittänyt laatia Excel-taulukkoa, kun itselläni on sentään mapissa aineisto.
Ko. lomakkeen eli 9A-lomakkeen ohjeistossa on pulmallisuuksia, kun yhdelle riville pitäisi laittaa näistä em. määristä jokin määrä ja hankintasumma - nehän eivät ole yksinkertaisesti selvitettävissä, kuten ei ole nämä jokaista osaketapahtumaa koskevat kulutkaan. Hankintapäivämäärä on sitten oma lukunsa ... - Ohjeistossahan on myös ilmoitettava Lisätietoja-kohdassa em. rahastoannit, uusmerkinnät, ns. splittaus (osakkeen jakautuminen useammaksi osakkeeksi) tms. erityistilanne ja tällöin on selvitettävä hankintamenon laskenta.
Tämä touhu on veronmaksajan eli siis minun tehtävä, mutta hieman hankalalta tämä tuntuu. Veroviraston asiakaspalvelija tässä tuskin voi olla apuna, olisiko jokin Nordean henkilö vai mikä tähän apuna? Tietenkin tuo konsultointi voi olla maksullinenkin palvelu ...
Voiko tässä vain oikaista siten, että tekee könttänä 40 % hankintameno-olettaman?
Viime vuonna eli vuonna 2015 tein osatuloutuksen nykyisen Nordean osakesalkustani ja nämä tuloutukset kohdistuvat ensimmäisiin osakehankintoihini, jotka alkoivat jo vuonna 1980 tuolloin Suomen Yhdyspankki Oy -nimellä. Vuosien aikana on sitten ollut merkintäoikeuskauppoja, uusmerkintöjä, osakeanteja ja osakelajien yhdistelyjä sekä osakenimien muutoksia (SYP/Unitas/Merita/Nordea) eri suuruisin markka-arvoisin summin eikä niistä oikein saa täyttä selvyyttä itse, vaikka olen yrittänyt laatia Excel-taulukkoa, kun itselläni on sentään mapissa aineisto.
Ko. lomakkeen eli 9A-lomakkeen ohjeistossa on pulmallisuuksia, kun yhdelle riville pitäisi laittaa näistä em. määristä jokin määrä ja hankintasumma - nehän eivät ole yksinkertaisesti selvitettävissä, kuten ei ole nämä jokaista osaketapahtumaa koskevat kulutkaan. Hankintapäivämäärä on sitten oma lukunsa ... - Ohjeistossahan on myös ilmoitettava Lisätietoja-kohdassa em. rahastoannit, uusmerkinnät, ns. splittaus (osakkeen jakautuminen useammaksi osakkeeksi) tms. erityistilanne ja tällöin on selvitettävä hankintamenon laskenta.
Tämä touhu on veronmaksajan eli siis minun tehtävä, mutta hieman hankalalta tämä tuntuu. Veroviraston asiakaspalvelija tässä tuskin voi olla apuna, olisiko jokin Nordean henkilö vai mikä tähän apuna? Tietenkin tuo konsultointi voi olla maksullinenkin palvelu ...
Voiko tässä vain oikaista siten, että tekee könttänä 40 % hankintameno-olettaman?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Juu... helpoimmalla pääsee kun käyttää hankintameno-olettamaa. Sitä saa käyttää aina. Ja todennäköisesti se on tässä tapauksessa rahallisestikin parempi vaihtoehto kuin todellinen hankintameno.
Toki on mahdollista, että välittäjäsi arpoo tiedoistaan noille jonkun hankintahinnan, jonka ilmoittaa verottajalle. Mutta sittenkin sinulla on mahdollisuus valita hankintameno-olettaman käyttö.
Yleensä kurssit ovat nousseet 80-luvulta, mutta poikkeuksiakin on eikä nousu välttämättä ole ollut niin suuri, että hankintameno-olettama tulisi edullisimmaksi. Varminta on lähteä sieltä ostotapahtumasta, kun kerran kuitit ovat tallella. Jokainen hankintaerä käsitellään erikseen ja osakeannin suhteessa merkityt osakkeet tulevat aina alkuperäisen erän jatkoksi ja niiden hankintahinta lisätään alkuperäiseen. Jos annissa on hankittu ylimääräisiä osakkeita, niistä muodostuu uusi erä, jolla on oma hinta ja hankintapäivä. Sitten jokainen erä tuodaan kaikkien myöhempien muutosten läpi nykypäivään ja siitä ne kappalemäärät ja tulos vähitellen selviävät.
Eihän tuo nyt yhden yhtiön osalta niin mahdoton homma ole, jos alkuperäisiä ostoja ei ole kovin monta erää. Yleensähän annit sitten vaikuttavat kaikkiin eriin samalla tavalla. Sen kyllä tiedän, että paljon tapahtumia sisältävä pörssitaival on hyvin vaikeasti soviteltavissa 9A-lomakkeelle. Itsekin olen taistellut osakkeen murto-osien kanssa, kun 5/7 osake-erästä oli peräisin 25 vuoden takaa, kun taas 2/7 oli hankittu annista paljon myöhemmin eikä niihin voitu soveltaa 40 % hankintameno-olettamaa. Kuitit olivat onneksi tallella, mutta olihan se aikamoista touhua laskea hankintamenoa osakkeen seitsemäsosille.
Onhan se ollut aikamoinen savotta tuo eräkohtainen laskenta, sen tuloksena sain paljon suuremman luovutusvoittoveron perusteena olevan euroarvon kuin hankintameno-olettamaa käytettäessä perusteena oleva euroarvo ... Käyttänen siis hankintamenoa